Hallitus on jättänyt hakematta saamelaisilta lakisääteisen ennakkosuostumuksen koronarajoituksille.

Alkuperäiskansaa koskeva neuvotteluvelvoite on kirjattu saamelaiskäräjälakiin. Sen mukaan viranomaisten tulisi neuvotella saamelaiskäräjien kanssa toimenpiteistä, jotka vaikuttavat merkittävästi esimerkiksi elinkeinoon tai opetukseen.

Saamelaiskäräjien puheenjohtajan Tuomas Aslak Juuson mukaan suostumuksen perään ei ole saamelaisten itsehallintoelimeltä kyselty.

– Saamelaiskäräjälain mukaisia neuvotteluja ei ole käyty asioissa, jotka koskettavat meitä laajasti ja joiden pitäisi olla lainsäädännön mukaan neuvottelukysymys, Juuso sanoo.

Suomi poikkeaa asiassa muista Pohjoismaista siinä, että velvoite on viety kansalliseen lakiin. Ruotsi ja Norja ovat sopineet siitä tähän asti kevyemmin, esimerkiksi konsultaatiosopimuksena valtion ja saamelaiskäräjien välillä. Juuson mukaan ainakin Ruotsissa neuvotteluvelvoite on tulossa lakiin.

On ongelmallista, että saamelaisten tarpeet on jätetty päätöksenteossa huomiotta. Tuomas Aslak Juuso

Neuvotteluvelvoite on kirjattu myös YK:n julistukseen alkuperäiskansojen oikeuksista ja alkuperäiskansojen maailmankonferenssin loppuasiakirjaan, johon Suomi on sitoutunut ilman varauksia, toisin kuin esimerkiksi Norja.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja kertoo, että saamelaiset ovat muistuttaneet sisäministeriötä neuvotteluvelvoitteesta, mutta toistaiseksi ilman tulosta.

– On ongelmallista, että saamelaisten tarpeet on jätetty päätöksenteossa huomiotta, Juuso sanoo.

Juuso pahoittelee velvoitteen sivuuttamista pandemian kohdalla, ja katsoo sen kielivän laajemmasta ongelmasta.

– Ei ole ollut valmiutta tällaiseen tilanteeseen, eikä osaamista siinä, että pidettäisiin ajan hermolla myös saamelaisten asiat esillä, Juuso sanoo.

Sisäministeri ei kommentoi

Yle tavoitteli sisäministeri Krista Mikkosta (vihr.) kysyäkseen mitkä hän näkee syiksi sille, että saamelaisia koskeva neuvotteluvelvoite ei ole toteutunut.

Yle Uutiset vaihtoi viestejä Mikkosen valtiosihteerin Akseli Koskelan kanssa ja pyysi ministeriltä puhelinhaastattelua. Koskela ilmoitti, että Mikkonen ei kommentoi aihetta tällä viikolla, mutta mahdollisesti myöhemmin.

YK: korona koetellut erityisesti alkuperäiskansoja

YK:n ihmisoikeusneuvoston mukaan korona on iskenyt maailman alkuperäiskansoihin erityisen rajusti. Niiden jäseniä on kuollut Covid-tautiin suhteettoman paljon, ja lisäksi pandemia on sekä tuonut esiin että pahentanut jo aiempaa perua olevia rakenteellisia epäkohtia.

Kansainvälisen työjärjestön ILO:n yhdessätoista maassa tekemän selvityksen mukaan näihin lukeutuvat esteet terveydenhuoltoon pääsemisessä, sosiaaliturvan heikentyminen ja perinteisten elinkeinojen sekä ruoansaannin vaarantuminen.

Saamelaisia korona ei ole kurittanut yhtä ankarasti kuin joitain muita alkuperäiskansoja, mutta Suomen saamelaisjohtaja näkee silti neljän valtion alueella elävään yhteisöönsä kohdistuneet vaikutukset merkittävinä.

Monilla perheyhteydet ulottuvat yli rajojen, ja yhteyksien ylläpitäminen on ollut hankalaa. Tuomas Aslak Juuso

– Monilla perheyhteydet ulottuvat yli rajojen, ja yhteyksien ylläpitäminen on ollut hankalaa. Saamelaisille perhe ja suku ovat laaja käsite ja yhteyksiä pidetään yllä päivittäin, saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso kertoo.

Rajanylityksiä koskevat rajoitukset ovat estäneet myös työssäkäyntiä rajojen yli, elinkeinojen harjoittamista, kaupankäyntiä ja pääsyä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Lisäksi saamenkielinen varhaiskasvatus ja opetus ovat olleet vaikeuksissa.

Valtioilla velvollisuus hakea ennakkosuostumus

YK toteaa myös, että korona on tehnyt entistä näkyvämmäksi alkuperäisväestöihin vaikuttavia rakenteellisia epäkohtia.

Järjestön yleiskokouksen korkean tason täysistunnon eli maailmankonferenssin loppuasiakirja tunnustaa kiireellisen tarpeen alkuperäiskansojen oikeuksien edistämiseksi. Sen mukaan valtioiden on neuvoteltava alkuperäiskansojen edustuselinten kanssa saadakseen näiltä vapaan ennakkosuostumuksen ennen kuin panevat täytäntöön alueillaan eläviin alkuperäisväestöihin vaikuttavia toimenpiteitä.

Saamelaisten yhteiselin saamelaisneuvosto arvosteli viime vuoden puolella kotiseutualueensa valtioita siitä, että YK:n periaate on jäänyt kuolleeksi kirjaimeksi.

– Viranomaiset eivät ole vielä arvioineet, miten tiukentuneet rajoitukset valtion rajoilla vaikuttavat saamelaisten kollektiivisiin oikeuksiin. Tätä tulisikin tarkastella tosiasiallisen yhdenvertaisuuden näkökulmasta, kirjoittivat neuvoston varapuheenjohtaja Aslat Holmberg ja ihmisoikeusasianajaja Oula-Antti Labba.

Tätä tulisikin tarkastella tosiasiallisen yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Aslat Holmberg ja Oula-Antti Labba

YK:n sopimuksiin kirjatut periaatteet koskevat jokaista alkuperäiskansaa, mutta eivät mitään niistä erityisesti. Sopimusten noudattamatta jättämisestä ei näyttäisi koituvan valtioille sen vakavampia haittoja kuin vaikkapa huolta ilmaisevia julkilausumia tai yksittäisiä kanteluita oikeuskanslerille ja eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Entä jos ILO 169 olisi ratifioitu?

Suomen saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso huokaa samalla kun toteaa, että saamelaisten oikeudet jäävät yhä usein viranomaisilta huomioimatta. Hän näkee koronan kohdalla tapahtuneen välinpitämättömyyden jatkumona laajemmalle saamelaisten oikeuksien väheksynnälle.

Suomi ei esimerkiksi ole ratifioinut ILO:n noin 30 vuoden takaista artiklaa 169 alkuperäiskansoja koskevasta yleissopimuksesta. Eri hallitukset ovat luvanneet selvittää ratifiointia, mutta Juuson mukaan asiaa on palloteltu hallitukselta toiselle. Myös nykyinen hallitus on hänen mukaansa luvannut aloittaa ratifioinnin selvittämisen.

– Oikeusministeriö on harkitsemassa työn aloittamista, mutta tämä koskee pelkästään selvitystä ja samanlaisia selvityksiä tuppaa jokainen hallitus tekemään vuorollaan, Juuso sanoo.

Entä jos ILO:n artikla olisi ratifioitu – olisiko Suomi toiminut koronapandemiankin aikana toisin? Juuso pitää kysymyksenasettelua mielenkiintoisena.

– Ehkä se olisi tuonut painoarvoa siihen, että valtio seuraisi omaa lainsäädäntöään, koska siinä tapauksessa YK ja ILO valvoisivat sopimuksen toimeenpanoa, hän puntaroi.

Marin suunnittelee vierailua Saamenmaalle

Viime elokuussa pääministeri Sanna Marin tapasi Suomen saamelaiskäräjien johtoa Helsingissä. Tapaaminen järjestettiin saamelaiskäräjien aloitteesta. Aiheena oli muun muassa saamelaisikäräjälain mukaisen neuvotteluvelvoitteen uudistaminen. Puhetta on ollut sen laajentamisesta. Marin piti tärkeänä, että lakimuutos saadaan eduskuntaan mahdollisimman pian.

Samalla saamelaiskäräjät esitti Marinille kutsun vierailla saamelaisten kotiseutualueella. Pääministerin kanslian mukaan vierailua on kaavailtu tälle keväälle.

Lisää aiheesta:

Eduskunnan oikeusasiamies ei ryhdy toimenpiteisiin saamelaisten rajavalvonnasta tehtyjen kanteluiden johdosta

Saamelaisneuvosto: Rajaseutujen asukkaiden oikeuksia kunnioitettava myös kriisin aikana

Saamelainen parlamentaarinen neuvosto huolissaan koronan vaikutuksista saamelaisyhteisöön

Seinäjokelainen Laura Ala-Kokko, 42, hypistelee nurmolaisella perhekirpputorilla pieniä lastenvaatteita. Niitä hän ei kertomansa mukaan ole vielä uudelle tulokkaalle ostanutkaan.

Kolmisen vuotta sitten Ala-Kokko kirjoitti blogitekstin otsikolla "Lapset, joita en koskaan tehnyt".

Tekstissä hän kertoi olevansa vapaaehtoisesti lapseton, mutta kuitenkin ilman varsinaista päätöstä siitä, että myös pysyisi lapsettomana.

Blogissa hän arvosteli muun muassa naisten syyllistämistä heidän omista valinnoistaan esimerkiksi olla synnyttämättä lapsia.

Nyt Ala-Kokko odottaa esikoistaan, jonka laskettu aika on toukokuun lopulla.

Hän kuvailee, että lapsitoive syntyi parisuhteen ja oman henkilökohtaisen elämäntilanteen takia.

– Kirjoitushetkellä en vielä ehkä ihan tiennyt, haluanko elämääni lapsia vai haluanko keskittyä johonkin muuhun. Tällä hetkellä taas tuntuu, että voin saada molemmat. Eli se on ehkä se muutos, mikä on tapahtunut, Ala-Kokko pohtii hymyillen.

Suomessa syntyvyys laski lähes kymmenen vuoden ajan ja kävi lopulta historiallisen alhaalla, kun kokonaishedelmällisyysluku laski vuoden 2010 1,87 lapsesta 1,35 lapseen naista kohden vuonna 2019.

Vuoden 2019 lopulla syntyvyys alkoi hiljalleen nousta ja koronapandemian aikana, erityisesti vuonna 2021, lapsia syntyi niin paljon, että alettiin puhua koronavauvoista ja vauvabuumista.

Koronakriisikö selittää?

Viimeisen parin vuoden aikana tapahtunutta muutosta syntyvyydessä vasta tutkitaan.

THL:n julkaisussa pohditaan pandemian vaikutusta siltä osin, että toisin kuin monessa muussa vauraassa maassa Suomessa syntyvyys kääntyi kasvuun.

THL:n näkemys on kuitenkin, että syntyvyyden kasvu on enemmänkin vastine sen pitkään jatkuneelle laskulle.

Koronan vaikutuksia ei voi kuitenkaan sulkea pois kokonaan, toteaa THL:n tutkimusprofessori Mika Gissler.

– Koronan pienen vaikutuksen osuutta puoltaa se, että kasvu on ollut suurin Helsingissä ja Uudellamaalla. Alueilla, joilla myös koronarajoitukset ovat olleet tiukimmat, Gissler sanoo.

Samalla linjalla Gisslerin kanssa on Väestöntutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja, tutkimusprofessori Anna Rotkirch.

Rotkirch muistuttaa, että tutkimusta vasta tehdään, mutta joitakin indikaattoreita on jo näkyvissä.

– Tiedämme esimerkiksi, että tietyille väestöryhmille pandemian ensimmäinen vaihe oli boosti, joka ruokki syntyvyyttä, tai ei ainakaan haitannut sitä. Avoimia asioita ovat kuitenkin esimerkiksi arvojen pysyvämpi muutos, miten työn ja uran merkitys on muuttunut tai onko parinmuodostus heikentynyt, Rotkirch sanoo.

Hän viittaa edellä mainituilla asioilla siihen, että vielä on epäselvää, jääkö pandemiasta ja uudesta hybridityöstä pysyvämpiä vaikutuksia perheellistymiseen ja syntyvyyteen.

Myös sillä on merkitystä syntyvyyteen, jos lapsihaaveita lykätään.

– Tiedämme vasta vuosien päästä, moniko onnistui lopulta toteuttamaan lapsihaaveensa, ja moniko siirsi niiden toteutumisen niin myöhään, ettei se onnistunutkaan. Täytyy muistaa, että naisen mahdollisuudet synnyttää terve lapsi laskevat vahvasti 35 ikävuodesta lähtien, Rotkirch muistuttaa.

Rotkirchin mukaan herättää huolta, että syntyvyys vaihtelee paljon eri sosiaaliluokkien välillä. Syntyvyys kasvoi erityisesti korkeasti koulutetuilla.

Kannustavampaa keskustelua?

Syntyvyyden kasvun kautta voi pohtia myös mahdollista asenneilmapiirin muutosta.

Selittyisikö niin sanottu vauvaboosti tällä, Anna Rotkirch?

– Sitäkin on mielenkiintoista tutkia. Syntyvyydestä on puhuttu hyvin eri tavalla viimeiset vuodet eli puhe on ollut kannustavampaa ja myönteisempää, hän toteaa.

Kiteyttäen lapsensaanti ja vanhemmuus ei näyttäytynyt hirveän muodikkaana tai tavoiteltavana yhteiskunnallisena asiana. Anna Rotkirch, Väestöntutkimuslaitos

Rotkirchin mukaan 2010-luvulla yhteiskunnallinen puhe lapsista ja vanhemmuudesta keskittyi pitkälti vastakkainasetteluun eli esimerkiksi siihen, käykö äiti töissä vai ei, ovatko lapset varhaiskasvatuksessa vai ei tai onko ilmastomyönteinen teko saada lasta.

– Kiteyttäen lapsensaanti ja vanhemmuus ei näyttäytynyt hirveän muodikkaana tai tavoiteltavana yhteiskunnallisena asiana.

Rotkirch korostaa, että samaan aikaan kuitenkin perhemyönteisyyttä on tuotu esille ja Suomea on pidetty aina yhtenä maailman parhaista maista saada lapsia.

Rotkirch toivoo, että yleinen keskusteluilmapiiri muuttuu myönteisemmäksi myös monimuotoisuuden kautta.

– Että otetaan huomioon koko kirjo isoista perheistä uusperheisiin ja yhden lapsen tai yhden vanhemman perheistä toivottuun lapsettomuuteen, johon voi sisältyä myös muunlaista lasten kanssa olemista, kuten kummivanhemmuutta. Toivotetaan lapset tervetulleiksi yhteiskuntaan ilman että tarkoitetaan, että jokaisen pitäisi olla biologinen vanhempi.

Ylhäältä ohjattua vaikuttamista?

Keskustelua myös politiikan merkityksestä syntyvyyteen käydään sekä julkisesti että myös tutkimuksellisesta näkökulmasta.

Poliittisten päätösten merkitys korostuu esimerkiksi erilaisten tukien muodossa, perhevapaapäätöksissä ja yhdenvertaisissa mahdollisuuksissa, kun puhutaan tahattomasta lapsettomuudesta.

Hallituksella on myös tuoreita väestöpoliittisia linjauksia, joissa toivottua lapsensaantia tuetaan eri keinoin.

– Samalla Suomessa on kuitenkin vähän pelkoa patistaa, eli ei esimerkiksi uskalleta sanoa, että totta kai yhteiskunnallinen ilmapiiri vaikuttaa toiveisiin, eiväthän lapset tyhjästä synny, Anna Rotkirch puntaroi.

Itsekin muun muassa Seinäjoen varakaupunginvaltuutettuna istuva Laura Ala-Kokko uskoo, että poliittisilla päätöksillä on vaikutusta niin kauan, kun kukaan ei ohjaa "ylhäältä" ketään lisääntymään.

Ala-Kokko uskoo myös, että erilaisilla lapsensaantipalkkioilla tai -kannustimilla ei ole isoa vaikutusta.

– Politiikan merkitys lähtee paljon syvemmältä, eli esimerkiksi siitä, että on turvallinen olo ja että perhe-elämään ja lasten hoitamiseen saa tukea ja apua, Ala-Kokko pohtii.

Ei enää nousua?

Kelan äitiysavustushakemusten ja äitiysneuvolakäyntien määrien perusteella nousua ei ole syntyvyydessä odotettavissa tänä vuonna, eli syntyvyys tasaantuu.

Laura Ala-Kokko odottaa esikoistaan luottavaisena, vaikka yhteiskunnassa riittää hänen mukaansa vielä tekemistä esimerkiksi siinä, että ollaan aidosti perheystävällisiä ja otetaan huomioon koko perhe laajasti.

– Tällä hetkellä on turvallinen olo. Kyllä tänne uskaltaa jälkikasvua tuoda, hän hymyilee ja jatkaa kirpputorikierrostaan.

Aiheesta voi keskustella perjantaihin 11. helmikuuta kello 23 asti.

Lue seuraavaksi:

Yhä useampi haluaa jäädä lapsettomaksi, silti Carl Marttila, 17, unelmoi perheestä – mutta ei vielä: "Jos on alle kolmekymppinen, on köyhä"

Suomen väkiluku kääntyy laskuun vuonna 2034 ja se mullistaa elämämme: vauvoilla riittää isoisovanhempia, mutta ei välttämättä sisaruksia tai serkkuja

Syntyvyys nousi Suomessa viime vuonna – maahanmuutto kasvatti väkilukua

Korona-ajan vauvabuumi näkyy selvästi viime vuoden tilastoissa HUS-alueella, tulevana keväänä syntyvyyden kasvu kuitenkin pysähtyy

Suomalaisyhtiöt sijoittaneet Fennovoimaan lähes puoli miljardia euroa – mitä jos hanke kaatuu?

Fennovoiman osakkaat ovat seuranneet huolestuneina kiristynyttä turvallisuustilannetta ja rakentamisluvan viipymistä. Osa pienosakkaista on jo alkanut laskea, mitä ydinvoimahankkeen kaatuminen tarkoittaisi. Tähän mennessä 15 miljoonaa sijoittaneen Lahti Energian toimitusjohtaja Jouni Haikarainen sanoo, että yhtiö voi menettää kaikki sijoittamansa rahat, jos hanke ei jostain syystä toteudu.

Abiturientti Annika Hakala piti päiväkirjaa penkkareiden alla: nyt päästään lopultakin juhlimaan

Tänään vietetään lukiolaisten penkkaripäivää. Abiturienttien perinteisiä penkkariajeluja järjestetään koronatilanteen vuoksi kuitenkin vain osassa Suomea. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla Helsinki ja Espoo lykkäsivät penkkarijuhlintaa keväämmälle, sen sijaan Vantaalla ajelut järjestetään. Yle näyttää lukiolaisten riemua eri puolilta Suomea suorana verkossa kello 12 alkaen.

Laura Ala-Kokko odottaa esikoistaan, vaikkei pari vuotta sitten halunnut lapsia ollenkaan – syntyvyyden kasvuun on monta syytä

Suomen syntyvyys lähti kasvuun koronakriisin aikana, vaikka monessa muussa maassa kävi toisin. Koronapandemia ei silti selitä koko kasvua. Syitä vasta tutkitaan, mutta asenteiden ja arvojen muutoksilla lienee vaikutuksensa. THL:n mukaan kasvu on vastine pitkään jatkuneelle syntyvyyden laskulle.

Valko-Venäjän ja Venäjän yhteinen sotaharjoitus alkaa

Kiristynyt suurvaltatilanne ja Venäjän turvallisuuspoliittiset vaatimukset luovat puitteet Valko-Venäjän ja Venäjän tänään alkavalle yhteissotaharjoitukselle. Lännessä harjoitusta on pidetty mahdollisena esinäytöksenä hyökkäykselle Ukrainaan, minkä Venäjä ja Valko-Venäjä kiistävät.

Etelässä aurinkoa, pohjoisessa lumisateita

Tänään on pääosin poutaista, etelässä ja lännessä jopa aurinkoista. Lapissa on pilvistä. Päivän aikana Lappiin leviää lumikuuroja. Lue lisää Ylen sääsivuilta.

Eskarilaisia alkaa jo keväällä poltella koulun aloittaminen syksyllä. Vanhemmille eteen tulee myös lomake, johon pitää valita, mitä kieltä lapsi ensimmäisellä luokalla alkaa opiskella. Mitä päätöksessä kannattaa ottaa huomioon?

Kysyimme neuvoa Tampereen kieltenopetuksen kehittäjäopettajalta Leena Pullilta.

1. Kuuntele lasta

– Sanoisin äitinä, että lasta kannattaa kuunnella asiassa. Jos vanhemmat valitsevat lapselle kielen, josta hän ei välitä, ei opiskelukaan välttämättä suju kauhean hyvin. Jos taas lapsi haluaa opiskella vaikkapa espanjaa, kannattaa valita se, sanoo Leena Pulli.

2. Jotain muuta kuin englantia

Pulli kannustaa valitsemaan mahdollisuuksien mukaan aloituskieleksi eli A1-kieleksi jonkun muun kuin englannin, sillä englannin opiskelun voi aloittaa myös myöhemmin. Esimerkiksi Tampereella englannin opinnot voi aloittaa myös kolmannella luokalla, jos niitä ei aloita heti ensimmäisellä luokalla.

Englanti on Suomessa edelleen ylivoimaisesti suosituin ensimmäinen A-kieli. Vaihtoehtoja kuitenkin löytyy, esimerkiksi Tampereella valinnan voi tehdä englannin, espanjan, kiinan, ranskan, ruotsin, saksan tai venäjän välillä. Yli 30 prosenttia tamperelaisvanhemmista valitsee kieleksi muun kuin englannin.

3. Oppimisvaikeuksien kanssa painivalle sittenkin englanti

– Englanti kannattaa ehkä valita A1-kieleksi siinä tapauksessa, että lapsella on oppimiseen liittyviä vaikeuksia. Silloin en välttämättä suosittelisi hankalampaa kieltä ensimmäiseksi, Pulli huomauttaa.

Monessa koulussa oppilaat voivat valita A1-kielen lisäksi myös valinnaisen kielen alakoulun aikana. Ruotsi taas tulee vastaan viimeistään kuudennella luokalla, jos sitä ei ole valinnut A-kieleksi.

4. Sinun ei tarvitse osata, vaan tsempata

Valittavan kielen ei tarvitse olla Pullin mielestä vanhemmalle itselleen tuttu. Opiskelussa voi auttaa muutenkin kuin osaamalla itse, muistuttaa Pulli.

– Vanhemman ei tarvitse osata lapsen opiskelemaa kieltä. Koulu on opiskelua varten ja vanhempi voi tsempata, vaikkei kieltä osaisikaan.

5. Kysy neuvoa

– Me kieltenopettajat kierrämme esikouluryhmiä, ja silloin voi tulla kysymään valinnoista. Tai sitten kannattaa keskustella oman eskariopettajan kanssa, joka kyllä tietää hyvin, mikä on lapsen taito ja kyky ottaa vastaan kieltä. Lapset ovat yleensä kielistä innostuneita.

6. Lapsi on altis oppimaan

Lapsen kielellinen herkkyysikä puoltaa myös varhaista kielenoppimista. Siksi esimerkiksi Tampereen päiväkodeissa on opiskelijoiden vetämiä kielisuihkuja. Esikoulussa pidetään puolestaan kielikylpytunteja.

– Vastasyntyneestä puolivuotiaaksi lapsen kielimuisti syntyy, jos hänelle esimerkiksi luetaan vieraalla kielellä.

Ensimmäinen kielellinen herkkyysikä jatkuu viisivuotiaaksi, josta alkaen toinen herkkyysikä jatkuu noin 12-vuotiaaksi.

– Tämän takia kielenopetus on aikaistettu alkamaan ensimmäisellä luokalla. Näin saadaan intoa opiskella, ja lapselle jää enemmän aikaa sulatella ja opiskella kieltä. 12 ikävuoden jälkeen ei enää puhuta herkkyysiästä, vaan yläluokille tultaessa omalla innolla ja motivaatiolla on opiskelussa isompi rooli.

7. Yksi kieli ei poista toista

Leena Pulli vertaa lapsia sieniin – he imevät todella paljon tietoa.

– On myös sanottu, että yhden kielen oppiminen ei ole pois toisen kielen oppimiselta vaan se kasvattaa aivokapasiteettia. Lapselle syntyy muistijälkeä.

Lue lisää:

Ennätyksellinen määrä oppilaita valitsi ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi muun kuin englannin Tampereella – kaupungille palkinto

Englanninkielisen perusopetuksen suosio kasvaa pohjalaismaakunnissa, kaikki halukkaat eivät mahdu mukaan

Kielikylvyssä olevat Nea Ersta ja Salla Kauppinen käyvät kotitaloudessa ruotsinkielisellä koululla: "Olisihan se kivaa mennä sinne muinakin tunteina"

Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit kommentoida perjantaihin kello 23 asti.

Oikaisu 10.2. kello 8.46: Jutussa mainittiin virheellisesti, että koululaisille tulisi toinen kieli kolmannella luokalla. Korjattu, että oppilas voi valita alakoulun aikana myös vapaaehtoisen vieraan kielen. Tarkennettu myös kohtaa, jossa puhutaan englannin opiskelusta. Jutusta saattoi saada käsityksen, että englannin opiskelu on pakollista.

Pohjois-Savon Vieremällä jännittiin suurella joukolla, kuinka hiihtäjä Kerttu Niskasen mitalijahdissa Pekingin olympialaisissa kävi.

Niskasen päämatka, naisten 10 kilometriä perinteisellä hiihtotyylillä, starttasi aamuyhdeksältä Suomen aikaa. Kilpailun seuraamista varten Vieremälle oli valmisteltu kaikille avoin kisakatsomo.

Yle seurasi Rientola-kylätalon olympiahuumaa suorassa lähetyksessä. Niskanen starttasi kilpailuun kello 9.20 numerolla 40. Maaliin tultuaan hän oli toisella sijalla, 0,4 sekuntia Norjan Therese Johaugista jääneenä. Suoritus riitti olympiahopeaan.

Lue myös: Kerttu Niskanen hopeaa, Krista Pärmäkoski pronssia! Suomen naisille kaksi olympiamitalia hurjassa sekuntitaistossa

33-vuotias Kerttu Niskanen on kotoisin Vieremältä ja edustaa seuratasolla Vieremän Koittoa. Kertun isä Eero Niskanen piti jo maaliintulon jälkeen varmana, että tytär saa nyt kauan jahtaamansa henkilökohtaisen olympiamitalin.

– Mahtava hiihto, kerrassaan. Vähän kohtalon ivaa, kun noin vähän hävisi, mutta mitali on aina mitali, Eero Niskanen kommentoi puhelinyhteydellä Ylen suorassa lähetyksessä.

Oman kylän hiihtotähden seuraaminen kirvoitti kisakatsomossa paljon muistoja. Kreeta Heikkilä kertoi kuuluneensa Kerttu Niskasen kanssa samoihin lapsuuden kaveripiireihin ja panneensa ja tuolloin merkille tulevan huippu-urheilijan aurinkoisen luonteen.

– Hän oli jo lapsena aina positiivinen, iloinen ja hymyssä suin. Siinä mielessä hän olisi ansainnut kultaa, Heikkilä sanoi.

Perjantaina Rientolassa jännitetään Kertun veljen Iivo Niskasen menestystä miesten 15 kilometrin perinteisen kilpailussa. Yle lähettää myös tuon kisakatsomon tunnelmat suorana verkkosivuillaan.

Lue myös:

Kerttu Niskanen puhkesi kyyneliin haastattelussa – kertasi rajua taivaltaan olympiamitalistiksi: "Tässä oli viimeinen mahdollisuus"

Kommentti: Uskoiko kukaan Kerttu Niskasen olympiamitaliin vuosi sitten?

Kerttu Niskanen hopeaa, Krista Pärmäkoski pronssia! Suomen naisille kaksi olympiamitalia hurjassa sekuntitaistossa

Viime vuoden keväällä Tampereella paljastuneen lapsen surman oikeuskäsittely alkoi torstaina Tampereella.

Pieni lapsi löytyi kuolleena rantavedestä Tampereen Särkijärveltä toukokuussa 2021. Lähes samaan aikaan lapsen löytymisen kanssa murhasta epäilty nainen putosi alas maantiesillalta Pyhäjärventiellä, lähellä Hervannan liittymää.

Syyttäjä vaatii äidille elinkautista vankeusrangaistusta. Rangaistusta määrättäessä on syyttäjän mukaan otettava huomioon kuitenkin myös vastaajaa koskeva mielentilalausunto.

Syyttäjä nosti tamperelaisnaista vastaan syytteen murhasta tammikuussa. Epäilty on lapsen äiti. Hän on ollut asian vuoksi vangittuna toukokuusta 2021 lähtien.

Syytetty kiistää syytteen murhasta. Hän myöntää surmanneensa seitsemän kuukauden ikäisen lapsensa, mutta katsoo, että murhan tunnusmerkit eivät täyty.

Käräjäoikeuden haastehakemuksen mukaan lapsi menehtyi hukkumalla. Syyttäjän mukaan äiti oli ennen rantaan menoa yrittänyt surmata lasta lääkkeillä.

Murhasta epäilty, noin neljäkymmentävuotias nainen määrättiin mielentilatutkimukseen jo poliisin esitutkinnan aikana.

Tapauksen käsittely alkoi Pirkanmaan käräjäoikeudessa torstaina kello 9. Syytetty ei ole paikalla oikeussalissa, vaan osallistuu istuntoon etäyhteydellä sairaalasta.

Osa oikeudenkäynnistä on määrätty salaiseksi.

Lue lisää:

Äidille syyte lapsen murhasta Tampereella, pieni lapsi löytyi rantavedestä kuolleena

Äitiä epäillään lapsen murhasta Tampereella, lapsi löytyi rantavedestä kuolleena, esitutkinta valmistui

Apukinoskolaukset ja lumimyräkät ovat luoneet lupaavat olosuhteet saimaannorpan pesinnälle, kertoo WWF Suomi.

Saimaannorppien pesintää on tänäkin vuonna tuettu tekemällä apukinoksia. Metsähallituksen koordinoimilla apukinoskolauksilla noin 200 vapaaehtoista kolasi norpille yhteensä 190 apukinosta.

WWF julisti torstaina perinteikkäästi myös pesärauhan saimaannorpille. Tällä pyritään rauhoittamaan uhanalaisen saimaannorpan pesintä. Pesinnän aikaan moottorikelkkojen ja askelten jäljet voivat houkutella pesäpaikoille petoeläimiä ja häiritä kuutin imettämistä.

Uhanalaisen saimaannorpan kanta on kasvanut hitaasti viime vuosikymmeninä, ja niitä arvioidaan olevan nykyisin noin 430.

Lue myös:

Saimaannorpan apukinos on muodoltaan kuin kahdeksanmetrinen vuokaleipä – vapaaehtoisten kolaamat pesäpaikat ovat lajille elintärkeitä

Saimannorpan pesäpaikat näyttävät nyt lupaavilta – Jouni Koskela: "Kaivattaisiin vielä yksi tai kaksi kunnon lumituiskua"

Kun Venäjä miehitti Krimin niemimaan vuonna 2014, Reserviläisliitto sai ennätyksellisen paljon uusia jäseniä. Siitä lähtien jäsenmäärä on kasvanut tasaisesti nykyiseen yli 39 000:een.

Nyt kun Venäjä on määrännyt yli 100 000 sotilastaan Ukrainan rajoille, suomalaisten maanpuolustusharrastuksen odotetaan taas vilkastuvan.

– Kyllä Putin on meidän paras jäsenhankkija. Odotamme tästä erittäin hyvää vuotta jäsenhankinnan kannalta. Kuukauden, kahden päästä se varmaan näkyy, Reserviläisliiton varapuheenjohtaja Ismo Nöjd ennustaa.

Joissakin paikallisyhdistyksissä ilmiö on jo näkynyt.

Suomen suurin paikallisyhdistys Tampereella sai vuodenvaihteen tienoilla kymmeniä jäsenhakemuksia, mikä on puheenjohtaja Jarno Lahtisen mukaan poikkeuksellisen paljon.

Jäseniä on kaikkiaan 1400, tosin monet heistä ovat jäsenmaksunsa maksavia, mutta muuten passiivisia kannatusjäseniä.

– Osa heistäkin on nyt kysynyt, milloin pääsee ampumaan. He haluavat kohottaa valmiutta omalta osaltaan. Varmaan se on rajan takanakin noteerattu, että tilannetta ei tarkkailla ihan tumput suorina, Lahtinen sanoo.

Lue myös: Ukrainan kriisi nostanut maanpuolustusintoa Suomessa: "Haetaan eväitä vastaavaan"

Itärajalla Sallassa eivät uutiset hetkauta: "Täällä on totuttu"

Jarno Lahtinen kertoo, että muutamat äskettäin liittyneet ovat ääneen sanoneet Venäjän toiminnan motivoineen jättämään jäsenhakemuksen. Tornion reserviläisten puheenjohtaja Esa Kadenius kertoo samaa; Venäjän uhkaava toiminta on tuotu esille.

Itärajan tuntumassa Joensuussa viime vuodet ovat olleet jatkuvan kasvun aikaa.

– Positiivista on, että uusissa jäsenissä on paljon nuoria, jotka seuraavat, mitä ympärillämme tapahtuu, toteaa Joensuun reserviläisten puheenjohtaja Saku Räsänen.

Pohjoisemmalla itärajalla viime aikojen turvallisuuspoliittinen turbulenssi ei ole hetkauttanut. Sallan paikallisyhdistys on pitkään pyörinyt parinkymmenen aktiivin voimin, eikä uusia jäseniä ole juuri näkynyt.

– Täällä itärajalla on totuttu elämään suuren naapurin vieressä, he touhuavat mitä touhuavat ja tällä puolen eletään omaa elämää. Sallassa paikalliset eivät paljoa hätkähdä, puheenjohtaja Mika Onkamo kertoo itärajan pinnasta.

Jäsenhankinnassa rauta on nyt kuuma

Tampereen reserviläisten puheenjohtaja Jarno Lahtinen arvelee, että myös korona-aika on osaltaan lisännyt reserviläistoiminnan suosiota. Moni muu harrastus on ollut jäissä, mutta ampumaharjoituksia ja maastovaelluksia on voitu järjestää.

Sisätilojen yleisötapahtumia, maanpuolustusjuhlia ja harjoituksia sisäampumaradoilla on peruttu pandemian aikana paljonkin. Ismo Nöjd kertoo, että viime vuonna tapahtumia järjestettiin alle puolet siitä määrästä, mitä pandemiaa edeltäneenä vuonna 2019 pidettiin.

Eniten toiminnassa kiinnostaa ammunta ja Reserviläisliitto listaa jopa vuosittain ammuttujen laukausten määrät. Esimerkiksi Rovaniemellä tiedetään, että jäsenhakemuksia alkaa tulla, kun lumet sulavat ampumaradoilta.

Vaikka Krimin valtauksen vuosi oli ennätysvuosi uusien jäsenten määrässä, myös Suomen 100-vuotisjuhlavuosi siivitti jäsenmäärän kasvua. Viime vuoden lopussa taas jäseniä poistui vähemmän kuin normaalisti eli jäsenmaksut maksettiin tavallista tunnollisemmin.

Venäjän uhkaava toiminta on maailmalle riski, mutta reserviläisjärjestön jäsenhankinnalle myös mahdollisuus.

Varapuheenjohtaja Ismo Nöjd kertoo, että helmikuun alussa onkin aloitettu jäsenhankintakampanja sosiaalisessa mediassa. Hänen mukaansa jotkut yhdistykset ovat kuitenkin hyvin tarkkoja siitä, keitä hyväksyvät jäseniksi.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 11.2. kello 23 saakka.

Lue lisää:

Suomi sai tavoitteensa läpi asedirektiivissä – reserviläisharrastus ja alaikäisten rinnakkaisluvat pysyvät sallittuina

Hukkasen yrittäjäperheen omistamat Kalaneuvos ja Nordic Trout ostavat virolaisomisteisen Heimon Kala Oy:n. Heimon Kala harjoittaa kalankasvatusta ja -jalostusta. Ostajayrityksissä on samaa osaamista: Kalaneuvos on kalanjalostus- ja Nordic Trout kalankasvatusyritys.

– Haluamme vahvistaa kotimaisen kalaraaka-aineen saatavuutta ja vauhdittaa viime vuosina hyvin edistynyttä kalajalosteiden vientiä, sanoo Kalaneuvos Oy:n ja Nordic Trout Ab:n hallitusten puheenjohtaja, kalatalousneuvos Veijo Hukkanen tiedotteessa.

Kauppa sisältää Heimon Kalan toiminnot Suomessa eli kalankasvatustoiminnan Houtskarissa sekä kalanjalostuslaitokset Rengossa ja Kokkolassa.

Ostajan mukaan Heimon Kala on ajanut Kokkolan tuotantoa alas viime syksystä lähtien. Alkujaan suomalainen Heimon Kala on ollut pitkään virolaisessa, viimeksi AS PRFoodsin omistuksessa.

Hukkanen iloitsee siitä, että Heimon Kala palaa nyt suomalaisomistukseen.

– Meille on tärkeää pitää tämä mitä suomalaisin elintarvikeketju kotimaisten yritysten käsissä. Perheomisteisuus mahdollistaa aidon pitkän tähtäimen suunnittelun, Hukkanen sanoo.

Yrityskaupan ehtojen oletetaan vahvistuvan helmikuun 2022 loppuun mennessä.

Katariinan meripuisto Kotkassa on voittanut yleisöäänestyksen suosituimmasta suomalaisesta Green Flag Award -tunnuksen saaneesta puistosta. Katariinan meripuisto sai yhteensä 154 ääntä. Kaikkiaan ääniä annettiin 434 kappaletta.

Kotkan keskustan eteläisimmässä kärjessä sijaitseva Katariinan meripuisto on yli 20 hehtaarin suuruinen monipuolinen puisto- ja virkistysalue. Puiston historia on mielenkiintoinen, sillä nykyään se on kansanpuisto, jossa viihtyvät kaikenikäiset kaupunkilaiset ja ulkopaikkakuntalaiset. Aikaisemmin sen tilalla sijaitsi kuitenkin ankea öljysatama.

Öljysataman rakentaminen alkoi vuonna 1930, ja rakentamista kesti aina 1980-luvulle asti. Pitkään alueelle ei ollut ulkopuolisilla asiaa. Viimeiset kolme öljysäiliötä purettiin vuonna 2003 ja puiston rakennustyöt alkoivat. Alue on laaja ja meripuiston rakentaminen jatkuu edelleen.

Myös esimerkiksi Ruotsinsalmen taisteluun liittyvät Fort Katarinan rauniot löytyvät meripuiston alueelta.

Green Flag Award -tunnuksen sai viime vuonna Suomessa yhteensä 10 eri puistoa. Niistä viisi sijaitsee Kotkassa. Yleisöäänestyksen voittaja valittiin näiden kymmenen puiston joukosta.

Green Flag Award on kansainvälinen viheralueiden laadun tunnus, jonka tarkoituksena on tunnistaa laadukkaasti ylläpidetyt viheralueet. Suomessa järjestelmää hallinnoi Viherympäristöliitto.

Lue lisää: Katariinan meripuisto – öljysatamasta Kotkan keitaaksi

Pirkanmaan hyvinvointialueen valtuustopuolueet ovat saaneet päätökseen aluevaltuustoa koskevat neuvottelut. Asiasta kertoo tiedotteessa neuvotteluja vetänyt Pirkanmaan kokoomuksen puheenjohtaja Aleksi Jäntti.

Puolueet pääsivät yhteisymmärrykseen toimielinmallista, luottamuspaikkajaosta ja sisällöllisistä linjauksista toiminnan aloittamiseksi.

Valtuustosopimus allekirjoitetaan tänään tiedotustilaisuudessa kello 17 Tampereella. Avaintehtäviin valittavien henkilöiden nimet julkaistaan myöhemmin helmikuun aikana.

Valtuustosopimuksessa sovitaan näistä asioista:

1. Toimielinmallista ja -rakenteesta sekä ylimmän johdon valintatavasta
2. Luottamushenkilöiden paikkajaosta puolueiden kesken
3. Sisällöllisistä linjauksista lähtökohdaksi hyvinvointialueen työskentelylle

Ei valtakoalitiota

Pirkanmaan hyvinvointialueen neuvottelut alkoivat puolueiden yhteisellä tapaamisella perjantaina 4. helmikuuta. Tilaisuudessa esiteltiin kokoomuksen pohjaehdotus neuvotteluiden lähtökohdaksi.

Sitten neuvotteluita johtava kokoomus tapasi kaikki aluevaltuustopuolueet 6. helmikuuta kahdenkeskisissä neuvotteluissa pienimmästä suurimpaan.

– Yksi neuvotteluiden lähtökohta oli, ettei muodostettaisi niin sanottua valtakoalitiota ja ettei millään puolueilla olisi tarvetta muodostaa teknistä vaaliliittoa asemansa parantamiseksi. Näissä tavoitteissa on onnistuttu, Jäntti kertoo tiedotteessa.

Kahdenkeskisten neuvotteluiden pohjalta syntyi ratkaisuehdotus, joka esiteltiin puolueille tiistaina. Ratkaisuehdotus johti yhteiseen näkemykseen, jolla Suomen suurinta hyvinvointialuetta voidaan ryhtyä rakentamaan.

Aluevaltuuston ensimmäinen kokous on 8. maaliskuuta Tampereen messu- ja urheilukeskuksessa.

Lue lisää:

Kansalaiset jatkavat äänestyslippujen tarkastuksia Pirkanmaalla: toisissa kunnissa löytynyt virheitä, toisissa ketään ei tullut paikalle

Kolmasosa Pirkanmaan uusista aluevaltuutetuista on Tampereen kaupunginvaltuutettuja – tuplavaltuutettu Joakim Vigelius: "Pitää palvella molempia"

Neuvottelut Pirkanmaan uuden aluevaltuuston paikkavalinnoista ja poliittisista sisällöistä alkavat tällä viikolla

Kansaneläkelaitos eli Kela pohti parhaillaan, voitaisiinko sairausvakuutuskortista eli Kela-kortista luopua kokonaan. Kela-kortti on nykyisin kaikilla, jotka kuuluvat suomalaisen sairausvakuutuksen piiriin eli lähes kaikilla Suomessa asuvilla ihmisillä.

– Kyllä tämä on ajankohtainen asia. Me Kelassa mietimme Kela-kortin tulevaisuutta ja erilaisia vaihtoehtoja, kertoo Kelan lakimies Antti Klemola.

Aika on ajanut perinteisen Kela-kortin ohi. Tulevaisuus on jotain muuta.

– Tulevaisuus ei ainakaan ole fyysistä korttia suosiva ratkaisu, sanoo Klemola.

Kelassa pohditaan muun muassa sitä, voisiko Kela-kortti olla jatkossa esimerkiksi matkapuhelimessa oleva sovellus, jota voisi tarvittaessa näyttää vai voidaanko Kela-korvaukset toteuttaa muullakin tavalla ilman nykyistä korttia.

Kela postittaa vuosittain noin 360 000–400 000 uutta Kela-korttia. Korteista aiheutuvaa kustannusta Kela ei kerro.

Tarve vähenee

Syy Kela-kortista luopumiseen on se, että kortille ei enää ole samanlaista tarvetta kuin aiemmin ja oikeus Kela-korvaukseen voidaan todeta jo nyt osittain ilman korttia.

Suomalaiset saivat henkilötunnuksen ja sairausvakuutuskortin vuonna 1963. Tuolloin Kela-kortin edeltäjä sairausvakuutuskortti oli pahvinen, johon oli käsin kirjoitettu oikeudet erilaisiin korvauksiin.

Myöhemmin kortti muuttui nykyisenlaiseksi pankkikortin kokoiseksi, laminaattipäällysteiseksi Kela-kortiksi, jossa on henkilön nimi, henkilötunnus ja viivakoodi sekä tiedot mahdollisista erityiskorvauksista.

Nykyisin tiedot erityiskorvattavista lääkkeistä ja omavastuurajasta kulkevat apteekin ja Kelan välillä sähköisesti reaaliajassa. Näin ollen riittää, että asiakas vain pystyy apteekissa pyydettäessä todistamaan henkilöllisyytensä.

– Kyse on siitä, että apteekissa pystytään todentamaan henkilön kuuluminen sairausvakuutuksen piiriin. Henkilöllisyys tulee todentaa tavalla tai toisella, kertoo Kelan lakimies Antti Klemola.

Henkilöllisyyden voi todentaa esimerkiksi henkilökortilla, passilla tai ajokortilla. Myös pelkkä tulostettu lääkeresepti riittää apteekissa.

– Apteekki voi itse päättää, millä tavalla se henkilöllisyyden todentaa. Kela-kortti on vain yksi vaihtoehtoinen tapa, sanoo Klemola.

Myöskään esimerkiksi vanhemmalla, joka ostaa lääkkeitä lapsilleen, ei välttämättä tarvitse olla lapsen Kela-korttia mukanaan apteekissa. Lääkäriltä saatu paperinen tuloste riittää.

Kela-taksin käyttäminenkään ei enää edellytä Kela-korttia. Oikeus korvaukseen todetaan Kelan tietojärjestelmästä jo silloin, kun matkaa tilataan.

Sitä, miten nopeasti Kela-kortti poistuu, ei vielä tiedetä.

– Tällä hetkellä Kelassa tarkastellaan sitä, miten ja millä aikataululla toistaiseksi jäljellä oleviin Kela-kortin käyttötarpeisiin voidaan uusilla ratkaisuilla vastata, sanoo Klemola.

Tarve edelleen yksityisellä lääkäriasemalla

Vaikka apteekissa Kela-korttia ei välttämättä tarvitse, on se tarpeen yksityisessä terveydenhuollossa, esimerkiksi lääkäriasemilla. Jotta asiakas saa Kela-korvauksen jo paikan päällä, tulee hänellä edelleen olla Kela-kortti matkassa.

– Vielä toistaiseksi Kelan ja yksityisen terveydenhuollon välillä ei ole reaaliaikaista tietoliikenneyhteyttä, jolla oikeus Kela-korvaukseen voidaan todentaa, kertoo Kelan lakimies Antti Klemola.

Sairausvakuutus takaa, että henkilö saa Kela-korvauksen hankkimistaan lääkkeistään sekä lääkäri- ja hoitopalveluistaan.

Läheskään kaikki suomalaiset eivät Kela-korvauksia lääkeostoistaan saa, sillä korvausta alkaa saada vasta sen jälkeen, kun 50 euron vuosittainen omavastuuraja on ylittynyt. Alkuomavastuu ei koske lapsia ja nuoria. Omavastuu alkaa vasta sen vuoden alusta, jolloin täyttää 19 vuotta.

Kelan lakimies Antti Klemola muistuttaa, että Kela-korttia ei ole tarkoitettu henkilöllisyyden todentamiseen.

– Sen käyttö tähän tarkoitukseen ei ole luotettavaa, vaikka kyseessä olisi kuvallinen Kela-kortti, joita ei ole myönnetty lähes 10 vuoteen, sanoo Klemola.

Apteekkari: "Kuin muisto vanhoilta ajoilta"

Lappeenrannan Sammonlahden apteekin apteekkari Janne Nissilä kertoo, että heillä Kela-kortti on ensisijainen tunnistusväline. Syynä on se, että korttiin on merkittytiedot erityiskorvattavista lääkkeistä.

Lääkkeet kuitenkin saa apteekista mukaansa myös ilman Kela-korttia.

– Nykyään on niin hyvät sähköiset yhteydet, että saamme tiedot reaaliajassa. Ennen piti odottaa, että Kela oli päivittänyt tiedot Kela-korttiin. Kyllä me hyväksymme kaikki henkilötodistukset. Myös pelkkä paperinen resepti riittää, sanoo Nissilä.

Apteekkari Janne Nissilän mielestä Kela-kortti on ainakin apteekin näkökulmasta menettänyt merkitystään.

– Uudessa digitaalisessa maailmassa se on ikään kuin muisto vanhoilta ajoilta. Kuvattomana se on aikaansa jäljessä. Tulevaisuus osoittaa poistuuko Kela-kortti kokonaan käytöstä vai tuleeko siihen kenties muita ominaisuuksia, pohtii Nissilä.

Lue seuraavaksi: Tuhannet suomalaiset jääneet ilman Kela-korttia – laminaatti loppui

Vieläkö tarvitset Kela-korttia? Kerro ajatuksesi tässä alla. Keskustelu on avoinna 11.2.2022 kello 23:een saakka.

Cactos Oy:n uutuuttaan hohtavissa tiloissa Muhoksen yrityskylässä on parhaillaan työn alla kolarissa vaurioituneen Teslan ajoakun purku ja muutostyö.

Yhtiön järjestelmäkehittäjä Perttu Ahola istuu puretun auton pohjasta irrotetun ison harmaanruskean akustolevyn ääressä ja asettelee mittausantureita akun johtoihin.

Kymmenisen vuotta vanhasta akkupaketista irrotetaan testauksen jälkeen sen sisällä olevat 16 akkumodulia. Niistä tulee uuden kiinteistökäyttöön rakennettavan sähkövaraston sydän.

Tuoreen startup-yrityksen visiossa yhdistyvät sähköautojen akkujen kierrätys, uusiutuvan energian tuotanto ja hajautetut energiajärjestelmät.

Hajautettu maanlaajuinen sähkövarasto

Cactos haluaa levittää eri puolille maata vanhoista ajoakuista rakennettuja akkupaketteja, joiden liittäminen toisiinsa tekisi niistä sähkön virtuaalisen suurvaraston.

– Idea on periaatteessa sama. Tässä vain akun osat on sijoitettu eri puolilla maata ja ne ovat yhteydessä toisiinsa pilvipalvelun välityksellä, kertoo toimitusjohtaja Oskari Jaakkola.

Se toimisi sen jälkeen kuten yksi maanlaajuinen jättiläisakku.

– Niitä voidaan virtuaalisessa mielessä ohjata aivan kuin yhtä suurta akkua, mutta niillä on sen lisäksi myös paikallinen tehtävä.

Lue lisää: Sähköverkkoja tukevien suurten akustojen käyttö lisääntyy – Ylöjärven kokeilussa sähköt on turvattu jo kolmessa myrskyssä

Sinänsä sähkönkulutusta tasaavia akkuja on ollut käytössä jo vuosia eikä sähkön varastoiminen akkuihin ole uusi asia. Akkujen uusiokäyttökin on jo tuttua bisnestä. Yleensä niitä havitellaan kuitenkin niiden sisältämien metallien takia.

Cactos hankkii akkunsa Suomen lisäksi ulkomailta, sillä Suomessa sopivia Teslan akkuja on vielä melko vähän saatavissa. Periaatteessa muidenkin autonvalmistajien akkuja voitaisiin käyttää, mutta niissä tekniikka ja toteutus on erilainen.

– Tesla toi ensimmäisenä nämä ison kapasiteetin akut käyttöön ja ne soveltuvat parhaiten tähän meidän järjestelmään, kertoo Cactos Oy:n operatiivinen johtaja Veli-Erkki Ruotsalainen.

Virtuaaliakusto tasaa kulutuspiikkejä

Ensi kesänä Muhoksella on määrä valmistua Cactoksen ensimmäinen sähkövarasto. Niitä voidaan käyttää varavoimana, kulutushuippujen tasaajana sekä paikallisena sähkövirran tasiasen syötönvarmistajana.

– Lisäksi ne ovat mukana säätämässä Suomen sähköverkon taajuutta, joka mahdollistaa sitten esimerkiksi uusiutuvan energian tehokkaamman käytön, Jaakkola kertoo.

Sähkön varastoiminen huippukäyttöä varten silloin, kun kulutus on vähäisempää, pienentää myös sähköverkon muutospaineita, kun kulutus pysyy tasaisena läpi vuorokauden, kertoo Veli-Erkki Ruotsalainen.

Hän sanoo, että käytännössä kulutuksen tasaaminen tarkoittaa sitä, ettei sähkönsiirtoa tarvitse mitoittaa huippukulutuksen mukaan. Se säästää myös kustannuksia.

Ruotsalainen ottaa esimerkiksi yleistyvät sähköautot, joiden lataaminen nostaa kulutusta vain osan aikaa vuorokaudesta. Kun ladattavana on useita autoja kerrallaan ja samaan aikaan, myös sähköverkko kuormittu normaalia enemmän.

– Kun järjestelmä kompensoi kovia kulutuspiikkejä, silloin ei välttämättä tarvitse asentaa kiinteistöön uusia sähkölinjoja ja isompia sulakkeita, mikä voi olla todella kallis operaatio, Ruotsalainen sanoo.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 11.2. kello 23 saakka.

Poliisiin kohdistuu mahdollinen uhka, jonka vuoksi poliisin varautumista on tehostettu.

Esimerkiksi Pasilan poliisitaloja ja Tampereen poliisitaloa on torstaina suojanneet panssiriautot.

Panssariauton on nähty liikkuvan Pasilan poliisitalon läheisyydessä. Myös Tampereen poliisitalon läheisyydessä on nähty panssariauto.

Pasilan poliisitalo ykkösen ovella seisovat vartijat, mutta he eivät suostuneet Ylen toimittajalle kertomaan, miksi ovat siinä.

Poliisihallitus kertoi poliisiin kohdistuvasta turvallisuusuhasta puolen päivän aikaan medialle lähettämässään tiedotteessa.

– Poliisin varautumiseen ja valmiuteen liittyvät tiedot ovat salassa pidettäviä, joten yksityiskohtaisia tietoja toimenpiteistä ei ole mahdollista antaa.

– Asiointi poliisin toimipisteillä jatkuu, sillä mahdollinen uhka kohdistuu poliisiin. Yleisesti ottaen poliisi varmistaa kaikissa tilanteissa niin oman henkilöstönsä kuin asiakkaiden turvallisuuden tilanteen edellyttämällä tavalla, tiedotteessa todetaan.

Tiedotteen muutama rivi on ainoa tieto, jota Poliisihallitus suostuu kertomaan turvallisuusuhasta.

Yle ei ole tavoittanut poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaista kommentoimaan tilannetta.

"Ei tällaiseen varautumiseen ryhdytä leikillään"

Ylen saaman tiedon mukaan "kaikkia poliiseja Suomessa" on kehoitettu olemaan varuillaan.

Ylen eräs tavoittama poliisilähde on tietoinen turvallisuusuhasta, mutta ei suostu siitä kertomaan.

– Ei tällaiseen varautumiseen ryhdytä leikillään, hän kuitenkin sanoo.

Esimerkiksi tutkinnanjohtajat saavat työssään toisinaan uhkauksia. Poliisi kuitenkin tiedottaa vain äärimmäisen harvoin julkisuuteen poliisiin kohdistuvasta turvallisuusuhasta.

"Tiedottaminen on enemmän hämmentävää kuin selventävää"

Yle tavoitti Helsingin poliisilaitoksella työskentelevän poliisin.

Hän oli osallistunut iltapäivällä torstaina poliisitalolla palaveriin, jossa oli puhuttu turvallisuusuhasta ja Poliisihallituksen tiedotteesta.

– Kaikki olivat sielläkin ihmeissään, että mistä tässä on kysymys, poliisilähde kuvaili.

– Yhtä höttöä tämä on meillekin kuin muille. Tämän hetken tiedottaminen (poliisihallituksen) on enemmän hämmentävää kuin selventävää.

Poliisimies kertoo kuitenkin, että heitä on kehoitettu "tiettyyn valmiustasoon" ja korostamaan normaalistikin käytössä olevia turvatoimia.

– Tiettyyn valmiustasoon on meitä kehoitettu. Aseet mukana kuljetaan muutenkin. Ketään ulkopuolisia ei päästetä poliisitaloon, poliisi kertoo.

Yle on keskustellut torstain aikana useiden poliisien kanssa, jotka työskentelevät eri puolilla Suomea eri poliisiyksiköissä.

Jokainen korostaa sitä, että Poliisihallitus on linjannut, että vain Poliisihallitus tiedottaa tilanteesta.

Poliisiin kohdistuvasta turvallisuusuhasta kertoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.

Kouvolan poliisitalon edustan parkkipaikat pois käytöstä

Yle on käynyt tutustumassa torstaina iltapäivällä eri poliisilaitosten tilanteeseen Suomessa.

Kouvolan poliisitalon edustan eteen on vedetty eristysnauhaa.

– Eristysnauhalla on rajattu sisäänkäyntiä lähinnä olevat parkkipaikat pois käytöstä, kertoo Kouvolan poliisitalolla ollut Ylen toimittaja Vesa Grekula.

Kouvolan Poliisitalon oviin on kiinnitetty lappu, jossa on seuraava teksti.

"Valmistaudu esittämään passi- tai henkilökortti. Poliisin asiakasauloihin sisääntulo edellyttää henkilöllisyyden varmistamista.

Varaudu myös turvatarkastukseen. Kiitos yhteistyöstä!"

Kaakkois-Suomen poliisi ei ole suostunut kommentoi tilannetta Ylelle.

– Ulko-ovet Kouvolan poliisitalolle ovat lukossa. Ovella sisällä on vartija, ja kaikilta poliisitaloon meneviltä tarkastetaan henkilöllisyys, toimittaja Grekula kertoo.

Oulun poliisiasemalle kuljetaan eri ovesta kuin normaalisti

Oulun keskustan poliisiasemalla edessä ovat Securitas-vartijat ovella.

– Normaalisti käytössä oleva liukuovien sijaan asiakkaat ohjataan käyttämään vartioitua ovea, kertoo Oulun toimittaja Timo Nykyri.

Lapin pääpoliisiasemalla Rovaniemellä ei näy ulospäin merkkejä turvallisuustason nostosta.

Asiakkaat pääsevät Rovaniemellä normaalisti asioimaan poliisitalolle. Samoin Kemin poliisilaitoksella. Näiden poliisilaitosten ovilla ei ole ylimääräistä valvontaa, eikä ovissa ole lappuja.

Lappeenrannan poliisilaitoksen ovi on lukittu, poliisitaloon meneville asiakkaille tehdään turvatarkastus. Muutoin poliisitalon edustalla on rauhallista, kertoo Ylen Lappeenrannan toimittaja.

Tampereella lupapalveluihin menijät tarkastetaan "päästä varpaisiin"

Mikkelin poliisitalon ovessa on lappu, jossa kerrotaan, että poliisin toimipisteiden ovet pidetään jatkuvasti lukittuna ja asiakkaat otetaan sisään vain kontrolloidusti.

Hämeen pääpolisiaseman edustalla Lahden Hennalassa ei ole näkynyt päivällä normaalista poikkeavia turvallisuustoimia.

Sen sijaan Tampereen poliisitalon läheisyydessä on nähty tänään panssariauto.

Myös poliisitalon lupapalveluihin menijöille tehdään tarkka turvatarkastus.

– Lupapalveluihin menijöitä tarkastetaan "päästä varpaisiin". Tampereella Sorinkadulla poliisilaitoksen edessä oli aiemmin pysäköitynä poliisin panssaroitu ajoneuvo, kertoo Ylen toimittaja Juha Kokkala.

Ylen toimittajaa ei päästetty Tampereen poliisitalolle

Ylen toimittajaa ei päästetty sisään poliisitaloon Tampereella.

– Pomot vastaa, oli tamperelainen poliisi todennut Ylen aluetoimittajan kysymykseen turvallisuusuhasta.

Poliisihallituksen tiedotuslinja on mennyt läpi tehokkaasti koko Suomen poliisiorganisaatiossa.

Ainakin tämän hetkinen tiedotuslinja on se, että kukaan ei kerro niukkasanaisen tiedotteen lisäksi yhtään mitään poliisiin kohdistuvasta turvallisuusuhasta.

Abiturientti Aurora Tommiskan varsinainen koulutyö on päätöksessä. Edessä on lukuloma ja itsenäistä pänttäämistä kotona vajaan kuuden viikon päässä oleviin ylioppilaskirjoituksiin.

Kotona opiskelu on ehtinyt tulla Kouvolan yhteislyseossa opiskelevan Tommiskan vuosikurssille poikkeuksellisen tutuksi. Se ehti käydä lukiota vain yhden kokonaisen lukukauden verran ennen kuin koronapandemia iski ja opetusta ryhdyttiin järjestämään etäyhteyksin.

– Se oli odottamaton tilanne kaikille. On pitänyt mukautua tilanteisiin, miten parhaiten on pystynyt, sanoo abiturientti Aurora Tommiska.

Opetusta on ollut vaihdellen etäopetuksen ja lähiopetuksen ohella myös hybridinä, jolloin opettaja ja osa opiskelijoista on ollut läsnä koululla ja osa opiskelijoista mukana etäyhteydellä.

Tommiska sanoo, että silloin on ollut vaikeaa muistaa, milloin pitäisi olla koululla ja milloin kotona. Osalle etäopiskelu on ollut mieluisaa, koska siten on voinut edetä omaan tahtiin. Aurora Tommiska on pitänyt enemmän lähiopetuksesta koululla.

– Siitä tuli rytmi. Itsenäisesti aikataulutus on pitänyt ottaa napakammin haltuun itse ja se ollut vaikeaa. Toisaalta olen oppinut ottamaan enemmän vastuuta, puntaroi Tommiska.

Hyödyllisiä taitoja tulevaisuuteen

Koronavirusta on vältelty kökkimällä kotona, mutta opetusta on saanut etänäkin. Vastuun lisäksi etäopetus on antanut Aurora Tommiskalle myös muita eväitä tulevaan.

– Itsenäisestä opiskelusta on tullut luontevaa ja välineet kuten Teams ja Zoom ovat tulleet tutuiksi. Uskoisin, että tämä on ollut hyvää oppia tulevaisuutta ja työelämää varten.

Rajoitukset ovat koskeneet opetuksen lisäksi myös vanhojen tansseja ja penkkareita. Lukiolaisia on harmittanut, kun tapahtumia ei ole voinut järjestää.

– Onneksi saatiin vanhojen tanssit pidettyä syksyllä ja penkkarit ovat luvassa huhtikuun lopulla, jos silloin olisi jo normaalimpaa, toivoo abiturientti Aurora Tommiska.

Lue lisää: Suuri päivä koitti puoli vuotta myöhässä – vanhat pääsivät vihdoin tanssimaan: "Tätä päivää on odotettu"

Kouvola siirtää vanhojen tanssit ja penkkarit huhtikuun loppuun – kevään yo-kirjoituksia valmistellaan koronatilanne huomioiden

Toive perinteisistä ylioppilasjuhlista elää

Kouvolan yhteislyseon abiturientti Aurora Tommiskalla on keväällä kirjoitettavana yhteensä viisi ainetta. Syksyllä hän kirjoitti vain historian. Hän luottaa siihen, että erikoinen lukioaika on antanut riittävät eväät selvitä kirjoituksista.

– Syksyllä pärjäsin ihan hyvin, joten eiköhän nyt keväällä ole sama tilanne.

Kahtena edelliskeväänä lakkiaisia ei ole voitu järjestää perinteisesti. Keväällä 2020 ne siirrettiin syksyyn ja sen jälkeen peruttiin kokonaan. Viime keväänä lakkiaiset järjestettiin Kouvolassa ilman yleisöä.

– Toivon, että tänä keväänä olisi mahdollista pitää lakkiaiset normaalisti ja kutsua juhliin kaikki, jotka haluaa. Ilman rajoituksia.

Voit keskustella aiheesta jutun perjantaihin 11.2.2022 klo 23.00 saakka. Huomioithan, että keskusteluun osallistuminen vaatii Yle-tunnuksen.

Poliisi tiedottaa, että Nakkilassa viime viikolla tapahtuneeseen henkirikokseen liittyen on vangittu toinen epäilty.

Satakunnan käräjäoikeus vangitsi parikymppisen miehen todennäköisin syin taposta epäiltynä.

Henkirikoksen uhri löytyi tiistaina 1. helmikuuta Nakkilan keskustan tuntumasta, valtatie kahden läheisyydestä.

Perjantaina 4. helmikuuta vangittu toinen epäilty, noin 30-vuotias mies on edelleen vangittuna.

Lue myös:

Nakkilan maantiesurmasta epäilty mies vangittu

Poliisi eristi aamulla onnettomuuspaikan Nakkilassa – kertoo nyt tutkivansa henkirikosta

Tuoreimmat uutiset Satakunnasta

Valtioneuvosto ja Lapin sairaanhoitopiiri ovat päässeet sopimukseen psykososiaalisen tuen järjestämisestä saamelaisille. Psykososiaalinen tuki tulee olemaan tärkeässä osassa saamelaisten totuus- ja sovintoprosessin toteutumisessa.

Tuen toteuttamiseksi perustetaan saamelaisten kansallinen psykososiaalisen tuen palveluyksikkö saamelaisten totuus- ja sovintokomission työskentelyn ajaksi. Uuteen palveluyksikköön haetaankin nyt saamenkielisiä työntekijöitä nopealla aikataululla. Yksikköön tarvitaan johtaja ja kolme sosiaali- ja terveysalan työntekijää.

Psykososiaalista tukea tarjotaan pohjois-, inarin- ja koltansaamen kielillä ja kulttuurintuntemus on tärkeää, kertoo Lapin sairaanhoitopiirin psykiatrisen hoidon tulosalueen tulosaluejohtaja Johanna Erholtz.

– Yksikköön järjestetään palvelupuhelin, johon voi soittaa. Tämä yksikkö toimii kansallisesti, eli se ei ainoastaan palvele Lapissa asuvia saamelaisia vaan kansallisesti kaikkia saamelaisia. Tukea tullaan tarjoamaan yksilökeskustelujen ohessa myös yhteisöille. Työntekijät tulevat tekemään tiivistä yhteistyötä komissaarien kanssa ja ovat todennäköisesti läsnä kuulemistilaisuuksissa, kertoo Erholtz.

Palveluyksikön on määrä aloittaa toimintansa huhtikuun alussa. Erholtz uskoo, että pohjois- ja koltansaamenkielisiä kulttuurin osaajia sosiaali- ja terveysalalta kyllä varmasti virkoihin löytyy, mutta inarinsaamenkielisen työntekijän löytäminen saattaa olla haaste.

– Toivottavasti yllätyn ja saamme myös inarinsaamen puolelta ammattilaisen tähän. Jos ei saada, on vaihtoehtona käyttää tulkkauspalvelua, mutta ensisijaisesti pidän tärkeänä, että saadaan kielen ja kulttuurin osaajia, sanoo Erholtz.

“Täytyy jalkautua ja tavoittaa ihmiset”

Psykososiaalinen tuki on tarkoitettu apuvälineeksi saamelaisten totuus- ja sovintokomission aikana esiin tuleviin tarpeisiin. Kuuleminen nostaa pintaan monella eri tasolla menneisyyden traumakokemuksia, uskoo Erholtz.

– Olettaisin tuen muodostuvan hybridimalliksi, eli sitä annetaan etänä ja ollaan myös livenä tarpeenmukaisesti. Ei voida ajatella niin, että tukea annettaisiin vain digitaalisena, vaan täytyy jalkautua ja tavoittaa ihmiset, sanoo Erholtz.

Palveluyksikkö aikoo hakea toimintamallia myös Norjan sovintokomissiolta ja tehdä yhteistyötä Kaarasjoella sijaitsevan Saamelaisen kansallisen osaamiskeskuksen (SÁNÁG /SANKS) kanssa.

– Heillä on hyvä kokemus jo siitä, että miten tuki tulisi toteuttaa. Ilman muuta tulemme tekemään yhteistyötä, sanoo Erholtz.

Tarkoitus jatkaa tuen tarjoamista komission työn jälkeenkin

Saamelaiskäräjät ja kolttien kyläkokous ovat olleet aktiivisesti mukana psykososiaalisen tuen suunnittelussa ja sopimusneuvotteluissa.

Psykososiaalisen tuen palveluyksikölle asetetaan nyt myös ohjausryhmä, joka koostuu saamelaiskäräjien, kolttien kyläkokouksen, valtioneuvoston ja Lapin sairaanhoitopiirin asiantuntijoista.

Erholtz on tyytyväinen, että sopimus tuesta on vihdoin saatu aikaiseksi ja varsinaista toimintaa päästään käynnistämään.

Saamelaisten totuus- ja sovintokomission työlle on varattu aikaa vuoden 2023 marraskuun loppuun, mutta psykososiaalisen tuen tarve ei lopu siihen, sanoo Erholtz.

– Selvityksestä lähtien on ollut keskusteluissa, että käynnistettäessä tämän laajuista prosessia tuen tarve ei lopu komission työn loppumiseen. Se tulee jatkumaan, se on ihan ilmeistä. Tärkeää on huomioida, miten jatkosta huolehditaan.

– Nämä neuvottelut on aloitettava hyvissä ajoin, toteaa Lapin sairaanhoitopiirin psykiatrisen hoidon tulosalueen tulosaluejohtaja Johanna Erholtz.

Keltainen työtakki erottuu selvästi isojen puupinojen reunustamalta metsätieltä. Pielaveden Pahkamäessä on parhaillaan käynnissä useiden kymmenien hehtaarien harvennushakkuu.

Tien vierellä olevassa metsässä möyrii moto, joka kaataa runsaat neljäkymmentä vuotta vanhoja puita.

Paikalla on keltatakkinen luonnonhoidon erityisasiantuntija Saara Koskinen, joka pitää huolen siitä, että hakkuissa ei kajota vanhoihin komeisiin mäntyihin.

– Ne ovat edellistä sukupolvea ja tuottavat monimuotoisuutta tälle alueelle. On nuori kasvava männikkö, ja sen päällä vanhat, komeat puut.

Koskinen tietää mistä puhuu, sillä hän on Metsänhoitoyhdistys Savotan ja samalla koko Suomen ensimmäinen metsänhoitoyhdistyksen palkkaama päätoiminen luonnonhoidon erityisasiantuntija.

Seurakuntayhtymällä oma tarkistuslista

Yksi Koskisen asiakkaista on Ylä-Savon seurakuntayhtymä, jonka metsässä Pielaveden hakkuita tehdään.

Kiinteistöpäällikkö Jarno Rönkön mukaan seurakuntayhtymällä on runsaat 3 000 hehtaaria talousmetsää, joiden hoidossa on otettu käyttöön erityinen luonnonhoidon toimenpiteiden tarkistuslista.

– Lista kattaa metsän koko elinkaaren aina taimikon perustamisesta päätehakkuuseen saakka. Siinä on lueteltu myös pienet yksittäiset toimenpiteet, jotka lisäävät luonnon monimuotoisuutta.

Tällaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi riistatiheiköt ja säästöpuut. Tarkistuslista on mukana myös kaikissa metsänhoitoon liittyvissä tarjouspyynnöissä.

– Osallistujat tietävät heti, mikä on pelin henki, Rönkkö täsmentää.

Ympäristönhoidosta lisäarvoa metsänomistajille

Ylä-Savon seurakuntayhtymä on esimerkki siitä, miten metsänomistajien ajatukset ovat muutoksessa. Monen metsänomistajan arvot ja metsänhoidon tavoitteet ovat perinteisesti liittyneet rahaan, jolloin metsä on ollut pelkästään sijoituskohde.

Nyt metsien merkitys on alkanut korostua myös luonnon monimuotoisuudessa ja ilmastonmuutoksen hillinnässä. Metsänhoitoyhdistykset ovat ottaneet nämä ympäristöarvot ja luonnonhoidon osaksi omaa palveluvalikoimaansa, jolloin julkilausuttuna tavoitteena on tuottaa lisäarvoa metsänomistajille.

Tämä kaikki näkyy Koskisen työssä, kun hän pyrkii auttamaan metsänomistajia huomioimaan ympäristöön liittyvät näkökohdat.

Hän muistuttaa, että rahaa voi saada myös siitä, että huolehtii ympäristöstä.

– Säästettävillä ja suojeltavilla kohteilla, kuten suojelukorvauksella, voi tehdä rahaa. Mutta rahaa voi tuoda myös luonnonhoito varsinaisessa metsätaloudessa.

Ojanvarresta riistatiheikkö

Koskinen ottaa esimerkiksi vaikeasti hoidettavan taimikkoalueen ja ojanvarren. Eikö välttämättömyydestä voisi tehdä hyvettä, jolloin tällaisesta vaikeapääsyisestä alueesta tehdään suosiolla riistatiheikkö?

– Sinne ei silloin tarvitse mennä rämpimään taimikonhoidossa tai harvennushakkuussa, hän virnistää.

Vastaavalla tavalla kuusikkoon voi hyvillä mielin jättää kasvamaan haapapuskan.

– Haapa on erityisen hyvä lahopuuna. Se antaa varttuessaan elinympäristön hyvin monenlaisille koppiaisille ja öttiäisille.

"Ympäristöasiat ja talousajattelu eivät välttämättä ristiriidassa"

Osa metsänomistajista suhtautuu yhä epäluuloisesti ympäristönhoitoon liittyviin asioihin. Luonnonhoidon erityisasiantuntija haluaa sen vuoksi omalta osaltaan rauhoitella metsänomistajia.

Koskisen mielestä kyse on usein varsin yksinkertaisista asioista, kuten esimerkiksi siitä, että samassa metsikössä kasvaa eri-ikäisiä ja erilajisia puita.

Luonnonhoito ei hänen mukaansa tarkoita myöskään sitä, että talousajattelusta olisi aina luovuttava.

– Ympäristöasiat ja luonnonsuojelu eivät ole välttämättä ristiriidassa talousajattelun kanssa silloin, kun sitä ei haluta nähdä ristiriitaisena, Koskinen toteaa.

Voit keskustella aiheesta 11. helmikuuta kello 23 saakka.

Sosiaalisessa mediassa julkisesti metsästysharrastustaan esiin tuova nainen kertoo saaneensa kahden muun naismetsästäjän kanssa tappouhkauksia. Uhkailu alkoi samaan aikaan, kun susikeskustelu Suomessa sai uusia kierroksia kannanhoidollisen metsästyksen myötä.

Nainen esiintyy jutussa nimettömänä, koska hän kokee keskusteluilmapiirin uhkaavana. Hän tai muut Ylen tietoon tulleet uhkailuja saaneet metsästäjät eivät asu Kuhmossa.

– Ei ole sen parempaa teoriaa, aikasemmin ei ole ollut mitään tällaista. Somessani tulee hyvin esille, että metsästän, enkä ole sitä häpeillyt.

Yle on nähnyt kyseisiä viestejä useilta metsästäjiltä, niissä oleva kielenkäyttö on erittäin aggressiivista. Uhkausten takana on sama nainen. Oulun poliisista kerrotaan, että rikosilmoituksia edellämainituista uhkauksista on tehty neljä kappaletta.

Kuhmolainen petoyhdyshenkilö Jari Heikkinen on kummissaan alkuvuoden tapahtumista ja sen synnyttämästä keskusteluilmapiiristä. Uhkausten lisäksi ilmapiirin kireys heijastuu laajasti monessa Facebookin kommenttiketjussa, joka liittyy Saunajärven laumaan.

Kuhmossa havaintoja suurpedoista vastaanottava Heikkinen kokee, että tammikuun lopussa tulleet hallinto-oikeuden päätökset kannanhoidollisen metsästyksen keskeyttämisestä ennen sen alkamistakaan olivat kuin maton vetäminen jalkojen alta.

Heikkinen kertoo, että metsästäjät ovat tehneet ison työn valmistellessaan kannanhoidollista metsästystä huolellisesti.

– Mikään ei riitä. Teemme havaintoja susista, keräämme dna-näytteitä. Ministeriöstä luvattiin, että nyt kannanhoidollinen metsästys alkaa.

Kuumentunut keskustelu on kohdistunut eritysesti Kuhmoon myönnettyihin lupiin. Kaupunkiin myönnettiin kahdeksan suden kaatolupa, jossa oli tarkoitus metsästää koko Saunajärven susilauma. Kaikkiaan koko maahan myönnettiin 18 lupaa, jotka kumottiin hallinto-oikeiden välipäätöksillä tammikuun lopussa. Metsästysaika olisi ollut 1.–15.2022.

• Susijahti peruttu: Oikeus keskeytti kannanhoitoon myönnetyt metsästysluvat – ministeri Leppä puolustaa kiisteltyä asetusta metsästyksen sallimisesta

Useat ympäristöjärjestöt valittivat (Suomen Luonnonsuojeluliitto) EU:llekin maa- ja metsätalousministeriön päätöksestä ylipäänsä aloittaa kannanhoidollinen metsästys.

Kuhmon laumaan liittyvä susikeskustelu velloi kuumana jo ennen päätöksiä ja myös niiden jälkeen.

Heikkisen mielestä keskustelussa on menty liiallisuuksiin vastakkainasettelussa.

– Henkilökohtaisesti ei ole uhkauksia tullut.

Kaupunki reagoi petokeskusteluun

Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä kertoo kuulleensa uhkailuista välikäden kautta. Hän toivoo malttia ja kunnioitusta keskusteluun.

Kuhmon kaupunki perustaa suurpetotyöryhmän. Kaupunginjohtaja Määttä kertoo, että työryhmän kautta halutaan päivittää kaupungin yhteinen näkemys suurpetopolitiikkaan.

– Meille ei ole vierasta keskustella suurpedoista. Mietimme kaksi viikkoa sitten, miten voisimme kaupunkina osallistua tähän keskusteluun sillä tavalla, että se olisi kaikille osapuolille turvallinen ympäristö, Määttä kertoo.

Oliko keskustelu Saunajärven susiluvista kimmoke työryhmän perustamiseen? Suoraa vastausta ei tule.

– Meillä käydään säännöllisesti keskustelua suurpedoista kaupungin päätöksenteossa, koska elämme näiden aiheiden äärellä. Esimerkkinä voisi mainita metsäpeuran suojelu, karhun metsästys, petovahingot ja villieläinten kuvaaminen ravintohoukutinta hyödyntäen.

Kerta ei ole ensimmäinen Kuhmossa, sillä vastaava petotyöryhmä on ollut toiminnassa viimeksi vuonna 2013. Petotyöryhmä perustettiin myös silloin kaupunginhallituksen päätöksellä.

– Täytyy sanoa, että nyt käynnissä oleva keskustelu on virittänyt keskustelua jälleen, totta kai halutaan siihen reagoida. Kaupunkina pyrimme tuomaan moniäänisyyttä ja erilaisia asiantuntijoita siihen keskusteluun mukaan.

Lue myös: Aleksi Lumpeen kolumni: Kuka enää uskaltaa osallistua susikeskusteluun?

Miten susikeskustelusta saisi asiallisempaa? Voit keskustella aiheesta 11.2.2022 klo 23:een saakka.