Monet kansanedustajat ovat sitä mieltä, että rattijuoppojen saamat rangaistukset ja taloudelliset seuraamukset ovat nykyisin liian lieviä vaikka lainsäädäntö mahdollistaisi ankarammat rangaistukset. Mikäli tuomioistuimet jatkavat liian lepsuksi koettua käytäntöä on eduskunnassa halua lakimuutoksiin ja rangaistusasteikkojen kiristämiseen.
Lapinlahtelaispariskunnan ja Rauha teille-kansanliikkeen käynnistämä aloite puhutti eduskuntaa torstai-iltana puolitoista tuntia. Keskustelua ei latistanut se, että oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) totesi jo alkumetreillä Suomen lainsäädännön vastaavan aika pitkälle kansalaisaloitetta.
Poliisi voi esimerkiksi jo nyt takavarikoida rattijuopon auton ja tuomioistuin voi tuomita sen menetettäväksi. Jos auton omistaa joku muu voidaan rattijuoppo tuomita menettämään auton arvo. Ajokieltoja määrätään ja alkoholin jatkuva väärinkäyttö on este ajokortin säilyttämiselle, sillä lääkärien on pakko ilmoittaa siitä poliisille, luetteli Henriksson.
Henriksson: Rangaistusten koventaminen ei auta
Oikeusministeri Henrikssonin mielestä mahdollisuudet vaikuttaa rattijuopumusten määrään rangaistuksia koventamalla ovat hyvin vähäiset. Hänen mukaansa ei ole olemassa tutkimusnäyttöä siitä, että rangaistusten kiristäminen vaikuttaisi rattijuoppojen määrään.
Vankiloissa istuu 250–400 rattijuopumuksesta tuomittua ja rikoslaki mahdollistaa kuolemantapauksissa huomattavan ankarat rangaistukset, enimmillään jopa 9 vuotta vankeutta
– Sivullisten kuolemista tuomitaan useiden vuosien vankeusrangaistuksia myös käytännössä. Tapaukset ovat kuitenkin harvinaisia koska yleensä rattijuoppo kuolee onnettomuudessa itse, sanoi Henriksson.
Nykyistä 0,5:n promillerajaa Henriksson pitää liikenneonnettomuusriskin kannalta perusteltuna sillä lähes kaikissa kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa ylittyy törkeän rattijuopumuksen raja 1,2 promillea.
Alkolukko ja valvonta tehokkainta
Henrikssonin mielestä tärkeintä olisikin keskittyä toteuttamaan valtioneuvoston päätöstä tieliikenteen turvallisuuden parantamiseksi muun muassa laajentamalla alkolukon käyttöä ja panostamalla liikenteen tehokkaaseen valvontaan. Myös päihdeongelmien nykyistä tehokkaampi hoito ja ehkäisy olisi tärkeää.
Liikenne- ja viestintäminsteriössä valmistellaan säännöstä jonka mukaan poliisi voisi välittömästi keskeyttää ajon vaikka promilleraja ei ylittyisikään.
– On tehokkaampaa ottaa kuljettajalta avaimet pois kuin antaa hänelle sakkolappu, arvioi Henriksson.
Oikeusministeri ei näe mahdollisena rattijuopon tuomitsemista taposta. Rattijuoppo ei kuitenkaan yleensä tarkoita tappaa muita tienkäyttäjiä ja olisi sattumanvaraista rangaista kaikista kuolemaan johtaneista tapahtumista yhtä ankarasti, korosti Henriksson.
Promillerajoista eri mielipiteitä
Kansanedustajat pitivät kuitenkin rangaistusten koventamista tärkeänä ja yleisen oikeustajun mukaisena. He kummastelivat sitä, miksi rangaistuksia määrätään asteikon alapäästä ja usein vielä otetaan huomioon rangaistusta alentavia seikkoja. Moni olikin sitä mieltä, että rangaistusasteikkojen alarajaa voitaisiin nostaa ja näin tuomiot saataisiin kovenemaan. Myös ajokieltojen pituutta haluttaisiin jatkaa ja ajokielto voitaisiin määrätä myös ajoneuvon humalaiselle luovuttaneelle.
Promillerajan lasku jakoi mielipiteitä. Osa kansanedustajista oli sen kannalla, osa taas katsoi, että sillä ei olisi vaikutusta suurimmat riskit liikenteessä aiheuttaviin, yli kahden promillen humalassa ajaviin rattijuoppoihin. Promillerajan laskeminen nykyisestä 0,5:stä voisi myös johtaa siihen, että poliisin mahdollisuudet puuttua todella törkeisiin tapauksiin heikkenevät.
Kari Tolvasen (kok.) mielestä tulisi harkita törkeän rattijuopumuksen rajan laskemista 1,2:sta yhteen promilleen, jolla saataisiin rangaistuksiakin kovenemaan.
Häpeärangaistus kansalaisten toiveena
Liikennevaliokunnan puheenjohtaja Kalle Jokinen (kok.) piti kansalaisaloitteen ehdotuksia ongelmallisina yleisten oikeusperusteiden kanssa. Esimerkiksi rattijuoposta ilmoittamatta jättämisen säätäminen rangaistavaksi olisi vaikeasti toteutettavissa. Lisärangaistusta Jokisen mukaan saataisiin sillä, että lakiin kirjattaisiin selkeästi rattijuopon auton tuomitseminen valtiolle. Nykyinen muotoilu on johtanut siihen, että näin tehdään aniharvoin
Kauko Tuupainen (ps.) esitti kansalaisaloitteen ehdotusten lisäksi häpeärangaistusta hillitsemään humalassa rattiin mieliviä. Kun rattijuopumustuomion käräjäoikeudesta saanen henkilön nimi ja valokuva julkaistaisiin paikallisessa lehdessä se voisi aiheuttaa niin suurta häpeää, että rattiin ei tartuttaisi humalassa enää toista kertaa, arveli Tuupainen. Tuupaisen ehdotus on lähtöisin Jyväskylän kävelykadulta.
Kansalaisaloitteen ehdotuksia käsitellään seuraavaksi lakivaliokunnassa. Kansanedustajat toivoivat, että ehdotuksiin paneudutaan vakavasti.