Pitkäjärveläisten Jussi Jurkka ja Kosti Klemelä tappelevat sillalla, mutta missä? Lasse Pöysti käy Puntilan isäntänä ostamassa pirtua apteekkia esittävästä vanhasta puutalosta. Kuka muistaa mistä Puntilan isäntä sai pirtunsa? Elokuvahistorioitsijat tietävät, missä päin Suomea kuvausryhmä liikkui, mutta heitä kiinnostaisi kirjata talteen myös tarkemmin, mikä tuo kuvauspaikka oli.
Eri vuosikymmenten aikana elokuvantekijät ovat kiertäneet Suomen kyliä, kaupunkeja ja maaseutua etsien sopivia kuvauspaikkoja, mutta sen ajan kiireessä ei kukaan sen kummemmin laittanut muistiin, mistä mikin kuva oli. Mikä oli maisema, mitkä rakennukset, ketkä paikkakunnalta saatiin avustajiksi.
Häme sai jatkuvasti esittää suomalaista maaseutua
Elokuvatutkija ja Suomen kansallisfilmografia -tietokannan toimittaja Juha Seitajärvi on selvitellyt paljonkin Hämeeseen liittyvää elokuvahistoriaa. Syy on yksinkertainen; kun kuvausryhmät tarvitsivat miljööksi pikkukaupungin tai maaseudun, Hämeenlinnaan ja Hämeeseen oli lyhyt matka ajaa. Monet elokuvantekijät myös tunsivat seutua kesänviettopaikkojensa takia.
– Hämettä ja Hämeenlinnaa on käytetty vakituisesti mykkäelokuvasta lähtien. Maalaisseudut ovat niin perisuomalaista seutua ja kauniita paikkoja. Yhtenä syynä Hämeen käyttämiseen ovat myös alkuperäisteokset, kuten Sillanpään Ihmiset suviyössä ja Hella Wuolijoen Niskavuori-sarja. Ei ihme, että muutkin ovat tulleet heidän jäljissään samoihin maisemiin, sanoo Juha Seitajärvi.
– Hämeenlinna taas oli edustava pikkukaupunki, kuten vaikka 1930-luvun elokuvassa Tulitikkuja lainaamassa, missä puutalokaupunki sai edustaa Join kaupunkia. Aulankoa maisemineen ja hotelleineen on hyödynnetty useaan otteeseen sekä sisä- että ulkokuvina.
Yleisö voi edelleen auttaa tutkijoita
– Edelleen tutkimuksessa on auki muun muassa Tuuloksessa ja Luopioisissa kuvattu Pitkäjärveläiset, jota on kuvattu 1950-luvulla. Sen kuvauspaikoista tiedetään keskeiset talot kuten Sarkanen ja Multisilta, mutta kaikkia ei suinkaan vielä tunneta. Elokuvassa on myös tappelukohtaus, josta ei tiedetä onko se talletettu Pihtisalmen sillalla. Jos joku voi vahvistaa, missä Jussi Jurkka ja Kosti Klemelä tappelevat, sekin voidaan tallentaa kansalliseen filmografiaan.
Rengossa on kuvattu elokuvaa Herra Puntila ja hänen renkinsä Matti 1970-luvun lopussa. Juha Seitajärven mukaan monia kuvauspaikkoja on edelleen auki. Hän pyytääkin tutkimaan, missä Lasse Pöysti, Elina Salo, Ritva Valkama ja muut liikkuvat. Yksi arvoitus on apteekkina oleva vanha puutalo, mistä Lasse Pöysti ostaa pirtua. Samoin jonnekin pitäisi sijoittaa elokuvan kolarikohtaus tai paikka, missä Puntila humalapäissään kihlaa useampiakin naisia.
– Hämeenlinnasta taas kiinnostaa 1960-luvun Eero Roineen tähdittämä Pinsiön parooni. Elokuvassa näkyy esimerkiksi sorakuoppatyömaa ja muuta, selkeitä maisemia Hämeenlinnan ulkopuolelta, missä on kuvattu Pinsiön paroonin maaseutukohtauksia. Hienoa, jos joku tunnistaa niitä.
Juha Seitajärvi kiittää kaikki jotka olivat mukana vanhan Elokuva-arkiston ja Radio Hämeen yhteistyössä ja rohkaisee ottamaan yhteyttä. Elokuvatietoja voi lähettää verkkosivuilla www.elonet.fi/tiedonkeruu, osoitteella juha.seitajarvi@kavi.fi ja puhelimella numerossa 09-61540217.
