Monen opiskelijan kohdalla pennin venytys on arkipäivää. Tämän on huomannut myös viidettä vuotta Helsingin yliopistossa kasvintuotantotieteitä opiskeleva Kai Granqvist. Koska tutkinto on Granqvistin toinen, ei opintotuesta ole apua opiskelijabudjetin kokoamisessa.
Rahaa elämiseen on kuitenkin jostain saatava, joten Granqvist käy opintojen ohessa osa-aikatyössä kaksi päivää viikossa.
− Kyllä tämä kädestä suuhun elämistä on. Niin kauan kun on töitä, niin kyllä mä pärjään, mutta jos osa-aikatyöt jossain kohtaa sattuisi loppumaan, niin se olisi katastrofi. Silloin pitäisi turvautua toimeentulotukeen. Minkäänlaista puskuria mun taloudessa ei tällä hetkellä ole, Granqvist pohtii.
Koska yllätyksiin ei ole varaa ja leivässä on pysyttävä, noudattaa Granqvist tiukkaa budjettia.
− Kyllä eläminen laskemista vaatii. Jokainen penni on tarkkaan laskettu. Päivässä saa kulua rahaa maksimissaan 15 euroa, Granqvist kertoo.
Jokainen penni on tarkkaan laskettu. Päivässä saa kulua rahaa maksimissaan 15 euroa. Kai Granqvist, opiskelija
Granqvist on budjetoinut ruokaan tietyn määrän rahaa päivässä. Puhelinlaskut ja bussilippuihin kuluva rahamäärä on tarkasti ylhäällä kirjoissa ja kansissa.
− Mitään ylimääräistä ei tietenkään ostella. Vakutuuksia ei pysty ottamaan, lomamatkoja ei tietenkään pysty tekemään eikä mistään luksustuotteista kannata edes haaveilla vielä moneen vuoteen. Vuokran pystyn maksamaan ja joitakin vähäisiä laskuja.
Suuri osa opiskelijoista kokee toimeentulonsa heikoksi
Granqvist ei ole opiskelujen aikaisten taloushuoliensa kanssa yksin. Ylen ennakkoon vuoden 2016 Opiskelijabarometristä saamista tuloksista ilmenee, että valtaosa opiskelijoista kokee toimeentulonsa heikoksi opintojen aikana.
Vain vajaa 40 prosenttia yliopisto- ja 30 prosenttia ammattikorkeakouluopiskelijoista kokee taloutensa hyväksi. Toimeentulo-ongelmia on vastaavasti noin 20 prosentilla yliopisto- ja 25 prosentilla amk-opiskelijoista.
− Kun ajatellaan, että meillä on noin 200 000 korkeakouluopiskelijaa, niin tämä on todella iso väestönosa, joka kokee päivittäisen toimeentulonsa järjestämisen haasteelliseksi, sanoo tutkija Juhani Saari Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksesta.
Monella opiskelijalla toimeentulon järjestäminen onkin ylivoimaisen haastavaa ja lukukausien aikaiset menot ylittävät käytettävissä olevat tulot. Vajaalla kolmanneksella yliopisto-opiskelijoista ja vajaalla 40 prosentilla amk-opiskelijoista lukukausien aikaiset menot ylittävät Opiskelijabarometrin mukaan käytettävissä olevan tulon.
Saari huomauttaa, että taloutensa kanssa painii sama joukko, joka kohtaa taloudellista epävarmuutta myös opintojen jälkeen.
− Sama opiskelijajoukko, joka kokee toimeentulonsa kaikista epävarmimmaksi opintojen aikana, on sama, jota kohtaan suurimmat tulevaa työelämää koskevat epävarmuustekijät ovat nousussa.
Vanhempien koulutuksella iso merkitys opiskelijan kykyyn säästää
Opiskelijabarometristä selviää, että säästäminen on monelle opiskelijalle vain kaunis sana, jota on opintojen aikana mahdoton toteuttaa. Vain alle viidenneksellä yliopisto- ja vain noin joka seitsemännellä amk-opiskelijalla jää rahaa laitettavaksi säästöön. Myös Granqvist myöntää, että rahat eivät riitä säästämiseen.
− Mihinkään säästämiseen, säästörahastoihin tai ylimääräiseen rahojen makuuttamiseen ei ole kyllä mahdollisuutta tässä taloudellisessa tilanteessa. Jos ylimääräistä rahaa jää kuun lopussa, niin se siirtyy tilille, josta sitten maksan taas vuokraa etukäteen pois, Granqvist sanoo.
Granqvist myöntää, että mahdollisuus turvautua säästöihin kuulostaa mukavalta, mutta vielä kaukaiselta.
− Kyllä sana säästäminen kuulostaa tässä vaiheessa vielä tulevaisuudelta, Granqvist toteaa.
Sana säästäminen kuulostaa vielä tässä vaiheessa tulevaisuudelta. Kai Granqvist, opiskelija
Otuksen tutkija Juhani Saari huomauttaa, että mahdollisuuteen pistää rahaa säästöön vaikuttaa moni asia, esimerkiksi opintojen aikainen asumismuoto ja elämäntilanne.
Saaren mukaan huomionarvoista kuitenkin on, että näiden lisäksi vanhempien sosioekonomisella taustalla eli sillä, kuinka koulutettuja opiskelijan vanhemmat ovat, on merkittävä vaikutus siihen, mikä on opiskelijan kyky laittaa rahaa säästöön.
− Korkean taustan eli korkeakoulutetut vanhemmat omaavat pystyvät tutkimuksen mukaan laittamaan selvästi enemmän rahaa säästöön kuin sellaiset opiskelijat, joiden kumpikaan vanhempi ei ole käynyt korkeakoulua. Vanhempien koulutustausta näyttää vaikuttavan myös säästettävissä olevan rahan määrään silloinkin, kun vertaillaan saman verran töissä käyviä opiskelijoita keskenään.
Saari pitää luonnollisena, että paremmin toimeentulevat vanhemmat auttavat opiskelijalapsiaan taloudellisesti enemmän kuin muut. Suoran taloudellisen tukemisen ohella vaikuttaa myös valikoituminen eri koulutusaloille. Sillä on iso vaikutus opiskelijan talouteen.
− Korkeasti koulutettujen vanhempien lapset myös usein opiskelevat sellaisilla koulutusaloilla, joilla pääsee rahakkaampiin töihin jo opintojen ohessa. Esimerkiksi tekniikan ja liikenteen alan sekä oikeustieteen ja kauppakorkeakoulussa opiskelevien vanhempien koulutustausta on keskimäärin paljon korkeampi kuin muilla.
Tämä on todella iso väestönosa, joka kokee päivittäisen toimeentulonsa järjestämisen haasteelliseksi. Juhani Saari, tutkija, Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus
Myös opiskelijan koulutusalalla on vaikutusta siihen, minkälainen mahdollisuus opiskeluiden ohessa työssäkäyvien on säästää. Säästäminen on onnistuu juuri Saaren mainitsemilla yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon, luonnontieteiden sekä tekniikan ja liikenteen alalla opiskelevilla.
− Kyselytuloksista nähdään, että heillä mahdollisuus laittaa rahaa opintojen aikana on melkeinpä tuplasti sen verran kuin mitä kulttuurialan ja sosiaali- ja terveysalan opiskelijoilla. Vaikka esimerkiksi sosiaalialan opiskelijoilla on hyvä mahdollisuus tehdä opintojen aikana oman alan töitä, eivät ne ole yhtä hyvin palkattuja kuin esimerkiksi kauppa- tai oikeustieteitä opiskelijoiden tekemät työt, kertoo Saari.
