Pääsiäisenä pitkät pyhät tietävät useimmille suomalaisille neljää vapaapäivää. Tämä tietää useita aterioita ja painetta tulee ainakin vyötärölle – mutta ei onneksi ruokien valmistajille. Ruokatietoyhdistyksen toiminnanjohtajan Tiina Lampisjärven mielestä pääsiäinen tuskin enää merkitsee painajaista ainakaan suurimmalle osalle kokkaajista.
– Pääsiäisherkut hankitaan joko kokonaan valmiina kaupasta tai vain osa valmistetaan itse. Pääsiäisen tienoilla liha, kala ja makeiset kasvattavat menekkiään eniten, kertoo Lampisjärvi.
Pääsiäisherkut hankitaan joko kokonaan valmiina kaupasta tai vain osa valmistetaan itse. Tiina Lampisjärvi
Vuoden toiseksi suurimman ruokajuhlan pääsiäisen ruokasesonki on suurinta sesonkia eli joulua rennompi ruokailuperinteiden puolesta. Lisäksi pääsiäinen on tunnelmaltaan iloisempi.
– Herkullisten makujen, kevään kukkien ja värikkäiden koristeiden lisäksi pääsiäisaika tarjoaa mukavaa yhdessäoloa ja kesän odotuksen tunnelmia. Arvelen, että pääsiäisen ruokaperinteet voivat uusiutua helpommin verrattuna jouluun, mainitsee Lampisjärvi.
– Pääsiäiseen ei liity niin suurta ruoan repertuaaria, eikä media luo paineita siitä jo monta kuukautta aikaisemmin, jatkaa Marttaliiton kehittämispäällikkö Arja Hopsu-Neuvonen.
Esimerkiksi vielä 1800-luvulla keittiöissä riitti tekemistä, sillä pääsiäisenä laitettiin tarjolle runsaasti parasta ruokaa.
Lautasella keltaista ja vihreää
Pääsiäisenä kunnioitetaan perinteisiä tapoja ja ruokia.
– Perinneosastoon kuuluvat useimmilla mämmi ja kananmunat, mahdollisesti myös rahka jossakin muodossaan, kertoo Tiina Lampisjärvi.
Idästä tullut kulttuuri vaikuttaa siihen mitä suomalaisessa ruokapöydässä tarjoillaan pääsiäisenä.
– Kyllähän sen näkee, että mämmiä ja rahkatuotteita menee. Pasha on itäinen perinne, mutta levinnyt teollisuuden tuotteena yleisemminkin Suomeen. Kuten kananmuniakin, pääsiäisenä syödään paljon kasviksia ja salaatteja. Lautasella näkyvät eloisat keltaiset ja vihreät sävyt, pitkän talven jäljiltä, mainitsee Lampisjärvi.
Tänä vuonna pääsiäinen sijoittuu kalenterissa myöhäiseen ajankohtaan, joten monet avaavat silloin grillisesongin.
– Ihmiset pääsevät jo esimerkiksi mökille. Pääsiäinen on juhlana paljon yksinkertaisempi kuin joulu, toteaa Marttaliiton Arja Hopsu-Neuvonen.
Miljoona kiloa lammasta
Pääsiäisen perinteisten herkkujen lisäksi lammas on löytänyt tiensä suomalaisten pöytiin. Lammasta syödään ympäri maailman, mutta Suomessa ilmiö on melko uusi. Lampaan syöminen kuitenkin yleistyy koko ajan, ja kotimainen karitsa on yhä useamman pääsiäisherkku.
Lammasta kulutetaan Suomessa pääsiäisen aikaan neljännes eli noin miljoona kiloa koko vuoden kulutuksesta. Vuosittain suomalaiset kuluttavat lammasta 3,7 miljoonaa kiloa, lukuun sisältyvät karitsan liha, kotimainen liha sekä ulkomailta tuotu liha.
Pääsiäisen aikaan ilmentyvä piikki lampaan kulutuksessa tarkoittaa sitä, että kotimainen liha ei riitä. Vaikka tuotanto on kasvanut viime aikoina, ei se kata kysyntää. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton lammas-, nauta- ja luomuasiantuntija Jukka Markkanen arvelee, että paikkakunnat, joilta löytyy lampaan lihaa myyviä ruokarenkaita, suoramyyntiä ja kauppahalleja, takaavat paremman tarjonnan.
– Karitsan ja lampaan liha on aika pitkälti suoramyynnin ja pienteurastamojen kautta menevää tavaraa. Neljännes kotimaisesta lihasta ostetaan luomuna, toteaa Markkanen.
Lue lisää
1800-luvulla pääsiäiseen valmistauduttiin huolella – mämmi ja munat maistuivat
Karitsalla herkuttelu lisääntyy – maistuu muutenkin kuin pääsiäisenä
Perinteinen pääsiäisherkku valmistuu hitaasti – ”Mämmi on hyvää, kun siinä on rahaa pinnassa”
Yle Oppiminen: Pääsiäinen yhdistää kristillisiä ja pakanallisia perinteitä