Cambridgen yliopistossa Iso-Britanniassa tohtoritutkintoa suorittavan espanjalaisen Javier Vaqueron unelma on perustaa oma yritys.
– Haluan luoda jotain omaa. Yrityksen, joka olisi tavallaan kuin oma lapsi, Vaquero sanoo.
Vaqueron pääaine Cambridgessä on tieto- ja viestintätekniikka. Oppia ja kokemuksia unelmansa tueksi Vaquero on kuitenkin saapunut hakemaan Suomesta, maasta jossa hän ei ole koskaan käynyt. Ja vieläpä Kotkasta, jossa ei ole edes yliopistoa.
Paitsi, että nyt on. Espanjalainen on yksi neljästäkymmenestä opiskelijasta, jotka osallistuvat Kotkassa järjestettävälle *Ship Disruption Camp -leirille. Kyseessä on Tulevaisuuden yliopisto -hankkeen kokeiluvaihe, joka on ristitty pop-up-yliopistoksi.
Viestissä oli hahmotelma kampuksesta, jonka hän oli piirtänyt Finnairin lentokoneen oksennuspussiin. Jouni Eho
Sinne on saapunut yhteensä 40 opiskelijaa maailman yliopistoista.
– Tapaan täällä paljon ihmisiä ja tutustun heihin. Verkostoni auttavat minua varmasti myöhemmin oman yritykseni perustamisen kanssa, Vaquero sanoo.
Yliopisto syntyi lentokoneessa
Pop-up-yliopisto sai alkunsa niinkin yksinkertaisella tavalla kuin kävelylenkillä. Alueen kehittämisyhtiön palvelujohtaja Jouni Eho lähti toissa kesänä aamukävelylle Kotkan puistoihin yhdessä ystävänsä, Yhdysvaltain entisen Suomen suurlähettilään Bruce Oreckin kanssa.
Oreck kehotti Ehoa tekemään korkeakoulukentälle saman, mitä Uber on tekemässä taksiliikenteelle.
– Aamukävelymme johti vielä samana päivänä kahvipöytäkeskusteluun, johon liittyi neljä muuta henkilöä. Kaikki ihastuivat yksinkertaiseen ajatusharjoitukseemme, ehkä siksi, että idea oli tarpeeksi iso ja hullu, Eho kertoo.
He alkoivat jalostaa ajatusta saman tien. Kun Eho vei pitkän linjan yrittäjyysprofessorin, Cambridgessäkin opettaneen tuttavansa myöhemmin lentokentälle, idea sai lisää vettä myllyyn.
– Saman päivän iltana sain häneltä Whatsapp-viestin. Siinä oli hahmotelma kampuksesta, jonka hän oli piirtänyt Finnairin lentokoneen oksennuspussiin.
Saatuaan viestin Eho ajatteli, että ajatuksen oli oltava toteuttamiskelpoinen.
– Jos kaiken nähnyt ja kokenut guru innostuu kotkalaisessa kahvilassa syntyneestä ajatuksesta niin paljon, että alkaa piirrellä ajatuksiaan paperille lennolla Lontooseen, ideaa täytyy työstää eteenpäin.
Pöllyttää ajatuksia
Kaksi vuotta myöhemmin oksennuspussiin piirretty hahmotelma on muuttunut todeksi.
Kotkaan leirille saapuneet 40 opiskelijaa maailman eri yliopistoista on jaettu ryhmiin ja lähetetty paikallisiin yrityksiin. Yritykset antavat opiskelijaryhmilleen pohdittavaksi erilaisia kysymyksiä, joiden kanssa itse painivat.
Esimerkiksi ohjelmistotalo Kymdata haluaa nuorta näkemystä siihen, miten vastikään avattu verkkoyhteisö palvelisi yrityksen asiakkaita parhaiten. Kymdata on markkinajohtaja sähköautomaatiosuunnittelussa Suomessa. Se kehittää ja myy ohjelmistoja, joilla suunnitellaan esimerkiksi paperikoneiden automatisointia.
– Tämä on erinomainen paikka pöllyttää ajatuksia. Nuoret tulevat eri aloilta, ja on hyvä, etteivät välttämättä meidän omalta alalta, toteaa Kymdatan toimitusjohtaja Jyrki Metsola.
Osuuspankki puolestaan haastaa nuoria opiskelijoita pohtimaan, millaisia uusia muotoja ihmisten liikkuminen paikasta toiseen voisi saada. Finanssiryhmä OP on aiemmin kertonyt ryhtyvänsä tarjoamaan yhteiskäyttöautoja pääkaupunkiseudulla.
Kotkassa haetaan mallia, joka toimisi pienemmässä kaupungissa.
Hyviä tyyppejä etsimässä
Uusien ajatusten lisäksi yritykset pitävät silmällä potentiaalisia työntekijöitä.
– Ohjelmistoalalla on hyvin haastava tilanne Suomessa. Lukuisia työpaikkoja on tarjolla, mutta tekijöitä ei ole. Tällainen leiri on keino tutustua nuoriin kykyihin ja toisaalta rakentaa hyvää kuvaa meistä työnantajana. Yhä useammin ratkaisevaa on se, että löydämme hyvän tyypin, Kymdatan toimitusjohtaja Jyrki Metsola sanoo.
Pop up-yliopiston tavoitteena on saattaa opiskelijoita ja yrityksiä yhteen uudella tavalla, ja siirtää samalla oppimista pois luokkahuoneista.
Lukuisia työpaikkoja on tarjolla, mutta tekijöitä ei ole. Jyrki Metsola
Pop-up-yliopiston isä Jouni Eho muistuttaa, että etenkin Yhdysvalloissa on ollut viime aikoina paljon keskustelua yliopistojärjestelmän kyvyttömyydestä uudistua ja vastata työmarkkinoiden tarpeisiin. Sikäläiset asiantuntijat ovat ottaneet voimakkaasti kantaa tutkintojen tarpeettomuuteen, tähtitieteellisiin lukukausimaksuihin sekä opetuksen laatuun.
– Tämä on johtanut uudentyyppisten radikaalien koulutusohjelmien esiinmarssiin. Aiemmin tänä vuonna yhdysvaltalaisen Massachusetts Institute of Technology -yliopiston entinen johtaja ilmoitti perustavansa uuden täysin luennottoman, luokkahuoneettoman ja pääaineettoman yliopiston, Eho toteaa.
'Yliopisto' sana mietityttää
Kotkassa pop-up-yliopiston avajaisia vietettiin alkuviikosta. Yhdysvaltain entinen Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck on pop-up-yliopistosta innoissaan.
– Se, että Kotkasta puuttuu yliopisto on suuri etu. Nyt on mahdollisuus rakentaa puhtaalta pöydältä oikea 2000-luvun yliopisto ilman institutionaalisia rajoitteita, Yhdysvaltain entinen Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck visioi.
Opetusalan ammattijärjestössä Kotkan käynnissä olevaa leiriä pidetään opiskelijoille mielenkiintoisena mahdollisuutena syventää omaa oppimistaan. Yliopisto sanan käyttö tässä yhteydessä tuntuu kuitenkin vieraalta.
– Yliopiston toiminta on pitkäjänteistä ja tutkimuslähteistä, ei yksittäisten projektien varaan rakentuvaa, OAJ:n yliopistoasiamies Lena Hillebrandt kommentoi.
Opiskelijoiden työtä Kotkassa ohjaa sekä akateemisesti että yritystoiminnassa ansioitunut tiimi.
Paikallisesti mukana on liiketalouden henkilökuntaa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta. Kansainvälisesti mukaan on saatu edustaja Cranfieldin yliopiston yrittäjäkoulutusohjelmasta, tanskalainen yritysten ja yliopistojen välisen yhteistyön asiantuntija ja MIT Sloan Management Schoolin professori.
– On erityisen rohkaisevaa, että yliopistomme on herättänyt kiinnostusta kansainvälisesti ja olemme saaneet näin hyvät kumppanit Kotkaan. Kokeilun kautta saamme paljon eväitä nuorten osaajien houkutteluun tälle seudulle, Jouni Eho sanoo.