Ylemmän ammattikorkeakoulu tutkinnon suorittanut joutuu usein kertomaan työnantajalle, mitä koulussa on tehty ja mitä tutkintoon sisältyy. Tätä mieltä on YAMK-tutkintoa suorittava kajaanilainen opiskelija Jarkko Piirainen.
– Tutkintoa voitaisiin arvostaa enemmän. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto ei ehkä ole niin tunnettu kuin yliopistopohjaiset tutkinnot.
Vasta ilmestyneen väitöskirjan mukaan työnantajat arvostavat yliopiston maisterin tutkintoa enemmän kuin ylempää ammattikorkeakoulututkintoa (YAMK). Tutkinnot ovat kuitenkin saman tasoiset.
Piirainen ei ole ainakaan vielä joutunut sellaiseen tilanteeseen, että työnhakutilanteessa maisterin tutkinnon suorittanut olisi saanut työpaikan vain tutkintonsa perusteella. Hän on kuitenkin kuullut tilanteesta, jossa työnantaja on etsinyt maisterintutkinnon suorittanutta, mutta työhön on kuitenkin kelpuutettu YAMK-tutkinnon suorittanut.
Piiraisen mielestä YAMK-tutkinnon asema voisi kuitenkin olla parempikin. Tutkinnon tunnettavuuden lisääminen on Piiraisen mielestä avainasemassa, jotta sen arvostuskin lisääntyisi.
– Se riippuu paljon siitä, miten opiskelija osaa kertoa työnantajalle, mitä koulussa tehdään ja mitä tutkintoon sisältyy. Sen avulla arvostus nousee. Työnantajalle on myös varmasti tärkeää käytännönläheisyys, joka tulee ammattikorkeakoulututkinnosta.
Vaikka YAMK-tutkinto ja maisterin tutkinto ovatkin samanarvoiset, ovat opiskelu- ja opetustavat hieman erilaisia. Yliopistossa lähestymistapa on melko teoriapainotteista ja ammattikorkeakoulussa enemmän työelämäpainotteista.
YAMK-tutkintoa suorittavat ovat usein opiskelujen ohessa työelämässä, jossa tehdään muun muassa erilaista kehittämistyötä.
Se ei välttämättä hahmotu kaikille, että on olemassa muitakin ylempiä korkeakoulututkintoja kuin se maisterin tutkinto. Vellu Taskila
Piirainen painottaakin, että YAMK-koulutuksessa yksi tärkein osa-alue on se, että eri toimialojen ihmiset pääsevät keskustelemaan samoista työelämän ongelmista keskenään.
– Lähiopetusta on pari kertaa kuukaudessa, ja meidän ryhmässä on insinöörejä useilta eri aloilta.
– Erilaisissa tiimityöskentelytilanteissa tulee usein esiin tiettyjä ongelmatilanteita, joita on tullut esiin työelämässä. Sieltä saa hyvin vinkkejä puolin ja toisin, että miten kollega on ratkaissut jonkin tilanteen omassa työyhteisössään. Se on hyvin opettavaista, Piirainen summaa.
Tietämättömyys on ongelma
Suomen opiskelijakuntien liiton vt. toiminnanjohtaja Vellu Taskila kertoo, että AMK-tutkinnon suorittaneiden työllistymisaste on lähes yhtä hyvä kuin maisterin tutkinnon suorittaneilla. Hänen mukaansa alakohtaisia eroja on tietysti jonkun verran, ja suhdannevaihtelut vaikuttavat eri tavoin eri aloilla.
Taskila sanoo, että YAMK-tutkinto ei kuitenkaan välttämättä paranna työnhakijan asemaa niin paljon työmarkkinoilla kuin sen ylempänä korkeakoulututkintona pitäisi.
– Osittain se varmaan johtuu siitä, että tutkintonimike ei ole niin vakiintunut. Sitä ei tunneta niin hyvin, mitä osaamista se antaa. Se on tietysti muodoltaankin hieman erilaisempi tutkinto, kuin mihin olemme tottuneet tässä maassa.
Uskon, että minulla on mahdollisuus saada enemmän haasteita ja enemmän vastuuta tämän koulutuksen myötä. Jarkko Piirainen
Ongelmallista tietämättömyys YAMK-tutkinnosta on Taskilan mukaan silloin, jos työnantajat hakevat työntekijöitä, joilla on nimenomaan maisterin tutkinto. Vaikka oikeasti tarkoitus on etsiä ihmistä, joilla on ylempi korkeakoulututkinto.
– Se ei välttämättä hahmotu kaikille, että on olemassa muitakin ylempiä korkeakoulututkintoja kuin se maisterin tutkinto. Siinä mielessä se voi olla haitaksikin työnhaussa, jos se oma tutkinto ei täytäkään niitä odotuksia, joita työantajalla on tutkintoon liittyen.
Työllisyysaste YAMK-tutkinnon suorittaneilla on kuitenkin korkea, joten sinänsä tilanne on Taskilan mukaan tutkinnon suorittaneilla erinomainen.
Kajaanin Ammattikorkeakoulun oppilaskunnan puheenjohtaja Teemu Turusen mielestä AMK-tutkinnon suorittaneiden työllistymisasteen suuruus johtuu suurilta osin siitä, että moniin ammatteihin ei valmistuta muualta kuin ammattikorkeakoulusta.
– Minä esimerkiksi opiskelen sairaanhoitajaksi ja sairaanhoitajia ei tule yliopistopuolelta. Ja kyllä se muillakin aloilla näkyy ihan samalla lailla. Se painopiste on niin erilainen.
Jos tarpeeksi hanakkana haluaa tehdä töitä, niin niitä varmasti löytyy. Jarkko Piirainen
Turunen sanoo, että on tietenkin myös sellaisia ammatteja, joissa on kilpailua yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden kesken.
– Osittain on selvät raamit sille, että tämä on selvästi AMK-tason opiskelijan työpaikka, ja tämä on taas sitten yliopistotason opiskelijan työpaikka.
Tutkinnon arvostus koostuu Turusen mielestä useista eri osa-alueista.
– Se riippuu aivan siitä, että mitä alaa opiskellaan, minkä alan töitä tehdään ja mihin asiaan suuntaudutaan. Työn vaativuustasoon peilaten YAMK-tutkinto voi olla yhtä arvokas kuin maisterin tutkinto tai arvottomampi.
"Jatkuva kehitys on minun tahtotilani"
Jarkko Piirainen pääsi työelämään heti valmistuttuaan vuonna 2012. YAMK-tutkintoa hän lähti suorittamaan kehittymisenhalun vuoksi.
– Uskon, että minulla on mahdollisuus saada enemmän haasteita ja enemmän vastuuta tämän koulutuksen myötä. Jatkuva kehitys on minun tahtotilani.
– Tällä tutkinnolla voin kehittää myös tämän hetkistä tekemistä työpaikassani.
Syy, miksi Piirainen alun perin lähti opiskelemaan ammattikorkeakouluun yliopiston sijaan, oli opiskelun käytännönläheisyys.
– Ammattikorkeakoulussa opittu teoria pääsee heti käytäntöön. Näkee tavallaan omien käsien ja aivoitusten tuloksen heti. Ettei se ole niin, että oppii teorian ja mahdollisesti jossain vaiheessa työelämää sitä pääsee käyttämään.
Piirainen kuitenkin painottaa, että hänen mielestään tutkinnolla tai opiskelupaikalla ei niinkään ole merkitystä työelämään pääsyn suhteen.
– Jos tarpeeksi hanakkana haluaa tehdä töitä, niin niitä varmasti löytyy. Ihan sama mikä tutkinto on. Se on minun henkilökohtainen mielipiteeni.