Ikaalisissa Kotikokkipalvelu toimii käytännössä niin että, asiakas, joka tarvitsee ruuanlaittajan kotiin soittaa kotihoitoon.
– Kotihoidonohjaaja ottaa kokkiin yhteyttä ja kokki sopii asiakkaan kanssa, milloin ja mitä ruokaa laitetaan, kertoo Ikaalisten kaupungin palvelupäällikkö Katja Rönni.
Kotikokki maksaa asiakkaalle kahden ja puolen tunnin käynnistä 20 euroa sekä ruuan raaka-aineet. Idea on se, että kokki laittaa pari, kolme annosta kerrallaan ja osa niistä pakastetaan.
Kokeilusta yleiseksi käytännöksi?
Viime syksynä alkanut kokeilu on järjestäytynyt kaksivuotiseksi Leader-hankkeeksi. Projektirahoituksen turvin kokeilua voidaan laajentaa ja kehittää toimiva malli pysyvän järjestelyn aikaansaamiseksi.
– Käyntikerran hinta kaikkine kuluineen on nyt noin 90 euroa. Tavoite on, että asiakas maksaisi kolmanneksen, kaupunki kolmanneksen ja jokin muu taho, esimerkiksi lahjoittaja yhden kolmanneksen, Kaija Rönni suunnittelee.
Asiakas hyötyy, mutta etua on myös työntekijän työuran jatkumisesta. Kotikokkityö voi soveltua sellaisille ammattilaisille, joiden terveys ei kestä enää esimerkiksi jatkuvaa laitoskeittiötyötä. Varhennetun eläkkeen kustannukset jäävät näin ollen pois kunnalta ja se keventää palvelun kuluja.
Ikaalisten kotikokkipalvelu ottaa ensiaskeleitaan, yksi kokki laittaa ruokaa alle kymmenelle asiakkaalle. Syksyllä palkataan toinen kokki ja asiakasmäärä nousee noin kolmeenkymmeneen.
Kokeilu on herättänyt kiinnostusta ja vastaavanalaista toiminta viritellään muuallekin, esimerkiksi Jämsään.
Tampere ruokkii kotiasiakkaat keskitetysti
Suuressa kunnassa on paljon ruokittavia suita. Esimerkiksi Tampereella kaupungin liikelaitos Voimia valmistaa kotipalveluateriat keskitetysti yhdessä suurkeittiössä. Ruoka valmistetaan ja jäähdytetään heti. Annokset jaetaan kylminä muutaman päivän erä kerrallaan.
Tampereella kotipalveluasiakas maksaa ruuasta 6 euroa 30 senttiä, joka on noin puolitoista euroa todellisia kustannuksia edullisempi. Keittiöstä lähtee viikottain noin 6 000 annosta tuhannelle asiakkaalle.
Tampereen Voimian toimitusjohtaja Tarja Alatalo, miksi Tampere ei tarjoa kotikokkipalveluja?
– Laskin, että jos yhdellä kotikokilla olisi kymmenen asiakasta viikossa, niin sehän tarkoittaisi meidän asiakasmäärillä sataa kotikokkia.
Mitä mahdollisuuksia olisi siihen, että Tampereella olisi kotikokkeja?
– Hyvä kysymys. Palveluja voidaan kehittää ja yhteisyössä kotihoidon kanssa miettiä niitä.
Kuntatyönantaja säästää, jos työntekijä ei joudu työkykynsä alenemisen takia eläkkeelle. Tampereen Voimialla on noin 550 työntekijää.
– Tietenkin meilläkin on henkilöstöä, joka ei pysty normaaliin työhön, mutta pystymme mahdollisimman hyvin räätälöimään tehtäviä, jotta ei joutuisi ennenaikaisesti eläkkeelle.
– Jos rahaa pelkästään miettii, niin niistä maksuista, mitä näistä eläköitymisistä tulee, niin kolme tai neljä kotikokkia voisi saada. Mielenkiintoisia mahdollisuuksia mietittäväksi, Tarja Alatalo sanoo.
Mihin kodinhoitajat katosivat?
Mitä päätöksiä tämä vaatii, että kotikokkeja tulisi Tampereellekin?
– Yhdessä kotihoidon kanssa tämän palvelun miettimistä. Ehkä se on niin, ettei samalla tavalla tarvitse kaikkia palveluja järjestää. Se voi olla pienempi määrä, joille juuri tällainen palvelu on sopivin.
– Vanhuksille ruuan lisäksi seura tuntuu olevan se ykkösasia ja samalla niitä pikkutöille, kuten imuroinnille voisi olla tarvetta. Kun mietti tätä kokonaisuutta, niin sehän on se vanha perinteinen kodinhoitaja.
Tampereen Voimian toimitusjohtaja Tarja Alitalo, minne kodinhoitajat katosivat?
– Minun on paha sanoa siitä. Minä en vastaa kotihoidosta.
Aliravitsemus on vakava ongelma
Ikaalisten palvelupäällikkö Kaija Rönni tietää hyvin, että pienellä paikkakunnalla palvelujen järjestäminen on helpompaa.
– Kotikokkipalvelu sopii suurempiinkin kaupunkeihin, mutta sen sopivan kohderyhmän määrittäminen ja löytäminen ehkä korostuu enemmän kuin pienessä kunnassa. Pienen kunnan etu on se, että täällä aika hyvin tunnetaan asiakkaat. Suurin haaste isoilla paikkakunnilla on, että palvelu menee oikeaan osoitteeseen.
Kotikokkipalvelun alullepanija ei halua verrata kotikokkipalvelua sellaisenaan ateriapalveluun. Asiakasryhmät ovat erilaisia.
– Meillä kokin asiakkaat ovat vielä hyvin toiminnallisia.
Kaija Rönni muistutta myös palvelun yleishyödyllisydestä.
– Tämä lisää asiakkaan kotona olemisen mahdollisuutta ja hyvinvointia. Millaisia säästöjä saadaan sitä kautta?
Ikääntyvän kotihoidossa olevan väestön aliravitsemus on vakava ongelma. Esimerkiksi Joensuun yliopiston vuonna 2015 tekemän tutkimuksen mukaan yli 75 vuotiaista jopa 90 prosentilla on riski aliravitsemukseen.
Samansuuntaisia havaintoja on tehty myös Ikaalisissa.
– Usein ikäihmisillä on makuaisti muuttunut ja ei ole ruokahalua. Kun heille tulee se valmis ateria, niin vaikka se olisi hyvänmakuista ruokaa, se ei aina riitä. Tarvitaan sitä tuoksua.
– Kun haastattelin näitä asiakkaita, niin useampi sanoi, että kun tulee se ruoan käry, niin tulee se ruokahalu jo valmiina. Se on merkittävä tekijä sille asiakkaalle ja voi olla merkittävä tekijä myös aliravitsemuksen torjuntaan tulevaisuudessa
Ja maistuuhan se oma lempiruoka. Kotikokki tekee juuri sellaista ruokaa, kun asiakas toivoo. Esimerkiksi kaalikääryleitä ilman riisiä.
Lue myös: Pikkukunnasta kuuluu kummia: Kokki kokkaa vanhuksen kotona kahdellakympillä