Kokkolalaisessa vaatekaupassa toimii yhä lähes 100 vuotta vanha kone, joka käy ajankohtaiseksi keväisin ja syksyisin uusien ylioppilaiden juhlien alla. Kone on jo lopettaneen vaateliike Åströmin peruja, mutta puksuttaa nykyään seuraajan eli Halosen nimissä.
Laitteen tarkempi alkuperä on ehtinyt jo valahtaa historiaan, mutta sen tiedetään toimineen 1920-luvun alusta saakka. Sitä ennen kirjaimet tikattiin eli lyötiin pistekirjaimilla.
Lakkikone painaa ylioppilaan nimikirjaimet lakin sisäreunaan. Vain nimikirjaimet, sillä nauha on ohutta, 18 karaatin kultanauhaa. Kirjaimet ovat kalliita, ja nauhaa vähän:
A-kirjaimesta saattaa jäädä pikkuisen reunasta pois ja C:stä yläreunasta. Myöskään G ei aina tule kokonaan. K:sta voi yksi jalka tipahtaa, muttei aina. Joskus tulee aivan täydellisiä kirjaimia. Anja Laitinen
– Se on hienon näköinen lakissa. Että tällaisen kovan koulun on käynyt, kun on ylioppilaaksi käynyt, sanoo myyjä Anja Laitinen, joka tuntee koneen hyvin.
Kirjaimet tulevat vuorin sisäpuolelle.
– Lakki laitetaan koneeseen ja reuna käännetään ylös. Kun laskee mielessään kymmeneen, kirjain on valmis. Sitten kierretään lakkia hieman ja tehdään toinen kirjain, kuvailee Laitinen.
Koneen takana on pyöreä ratas, josta kirjaimia siirretään. Osa kirjaimista on kulunut vuosikymmenten saatossa niin, että tasaista lopputulosta ei aina voi luvata:
– A-kirjaimesta saattaa jäädä pikkuisen reunasta pois ja C:stä yläreunasta. Myöskään G ei aina tule kokonaan. K:sta voi yksi jalka tipahtaa, muttei aina. Joskus tulee aivan täydellisiä kirjaimia, naurahtaa Laitinen.
Kultanauhaa on jäljellä vielä muutama rulla. Laitinen ei tiedä, miten käy, kun ne loppuvat. Yksi nauha kestää tosin parikin vuotta.
– Aika tiheään kirjaimia lyödään, sentin välein. Yritämme pitää nauhaa aika tiukalla, ettei tule hukkapaloja.