Tuomelan koulun avoin oppimisympäristö herättää kiinnostusta koulumaailmassa.
Koulussa ei ole luokkahuoneita eikä pulpetteja, koulukirjat on korvattu tableteilla ja koko luokka-aste työskentelee samassa tilassa. Vaikka luokalla on yli 50 oppilasta, koulunkäynti sujuu rauhallisesti eikä meteli nouse häiritseväksi.
Jokainen etsii omat tehtävänsä
Yksi erikoisuus on tehtävätaulu, josta jokainen lapsi voi käydä katsomassa omat tehtävänsä.
– Lapset osaavat katsoa sieltä tosi hyvin tehtävänsä. Se toimii paremmin kuin reppuvihko tai Wilma-viestit. Tehtävät eivät ole mitään rästejä tai rangaistuksia, vaan siellä on senhetkiset tehtävät, sanoo luokanopettaja Reetta Horila.
– Oppilaat voivat itse valita paikkansa, missä tehtäviään tekevät. Kun voi vapaasti jutella toisten kanssa ja vaihtaa paikkaa, ei ole sellaista tarvetta riekkumiseen.
Koulussa on myös hiljainen huone, jos joku katsoo sellaista kaipaavansa. Satukirjaa kirjoittava ja kuvittava Akseli Kallio ei ole sitä kaivannut, vaan keskittyy työhönsä sohvatuolilla.
Sohvalla tai ikkunalaudalla istuen
Koulutehtäviään lapset voivat tehdä vaikka sohvalla, ikkunalaudalla, säkkityynyllä tai perinteisemmin työpöydän äärellä. Rebecca Rendic, Viivi Helin ja Päivyt Niemi istuvat ikkunalaudalla tekemässä omia koulutehtäviään tableteilla.
– Tässä on matikantehtäviä. Tähän pitää vastata, mitä tästä kuvasta löytyy. Meillä ei ole kirjoja ja me saadaan liikkua ihan vapaasti, esittelee Päivyt.
– Ehkä nyt on vapaampaa, kun ei ole pulpetteja, ja kun on iPadit, ei ole kirjoja. Ympäristö on kivempi, mutta kirjat olisi silti kivemmat, pohtii Rebecca ja kertoo lukevansa paljon kirjoja.
– Vaikka me olemme tässä yhdessä, tehtäviä me teemme yleensä erikseen. Välillä me autetaan toisiamme, jos toinen ei ymmärrä.
Kiinnostusta ympäri maailmaa
Tuomelan koululla on tämän lukuvuoden aikana käynyt vieraita ympäri Suomea ja kauempaa maailmalta, aina Australiaa ja Japania myöten. Joensuun normaalikoulun rehtori Jyrki Korkki ja apulaisrehtori Minna Haring vierailivat Hämeenlinnassa hakemassa avoimesta oppimisympäristöstä mallia omaan kouluunsa.
– Meillä on alkamassa iso remontti, jolloin me saamme tehdä uudenlaiset tilat. Tilat antavat mahdollisuuden uudenlaiseen opetukseen. Me olemme hakemassa vinkkejä siihen, kertoo apulaisrehtori Minna Haring.
– Täällä on sellaisia elementtejä, jotka voidaan toteuttaa myös meillä. Meilläkin päästään vanhaan tilaan remontoimaan uutta. Tässä näkee hienosti, miten se on mahdollista.
Muuttaa opetusta ja opiskelua
Joensuussa samassa tilassa voi opiskella jopa 70 lasta, naurahtaa apulaisrehtori Minna Haring.
– Avoin oppimisympäristö muuttaa ehdottomasti pedagogiikkaa. Meillä tulee olemaan samassa tilassa kolme opettajaa ja yksi erityisopettaja. Se vaatii yhteisopettajuutta ihan eri tavalla kuin ennen.
Avoin oppimisympäristö vaatii myös lapsilta erilaista tapaa opiskella, Haring havainnoi.
– Tässä lähdetään hakemaan oppilaalle itseohjautuvuutta ja sen taitoja heti pienestä pitäen. Samalla opettajan opettaminen muuttuu enemmän ohjaavaksi.
– Tosi hieno nähdä, miten rauhallisesti ja keskittyneesti oppilaat täällä tekevät omia hommiaan. Tämä esimerkki näyttää sen, että avoin oppimisympäristö voi toimia myös Joensuussa, ehdottomasti, sanoo Minna Haring.
Valaistuksen ja akustiikan oltava kunnossa
Kun samassa tilassa koulua käy useita kymmeniä oppilaita, rakennustekniikkaan on kiinnitettävä huomiota. Valaistuksen ja akustiikan pitää olla huippukunnossa.
– Se antaa mahdollisuuden siihen, että isokin ryhmä voi toimia yhtä aikaa samassa paikassa ilman, että siitä tulee kohtuutonta häiriötä, sanoo Hämeenlinnan yhteiskoulun rehtori Antti Karrimaa.
Kun tilaa on riittävästi ja vapaus liikkua tilassa, se ei aiheuta ylimääräistä hälyä. Antti Karrimaa
Sisäilmaongelmista kärsineeseen, 1950-luvulla rakennettuun Tuomelan kouluun tehtiin 12 miljoonan euron remontti. Karrimaa pitää remonttia onnistuneena, vaikka avoimen oppimisympäristön rakentaminen täysin uuteen kouluun olisi ollut helpompaa.
– Katto voisi olla korkeammalla ja seinät leveämmällä, mutta näinkin on jo varsin hyvä. Lapset tottuivat muutaman viikon jälkeen työskentelemään näissä tiloissa.
– Kun tilaa on riittävästi ja vapaus liikkua tilassa, se ei aiheuta ylimääräistä hälyä. Kun lapset keskittyvät omaan työhönsä, meteli ei ole sen kummempaa kuin missään muuallakaan, toteaa Karrimaa.
Oppilaalle enemmän vastuuta tehtävistään
Tuomelan koulussa kaikki 54 kolmasluokkalaista käyvät kaikki samaa luokkaa. Vaikka ryhmäkokoja on haluttu pienemmiksi, oleellisempaa on lasten ja aikuisten välinen suhde, huomauttaa Karrimaa.
Tuomelan kolmannella luokalla työskentelee yhdessä kaksi luokanopettajaa, erityisluokanopettaja ja kouluohjaaja. Oleellista on myös, että koulussa on siirrytty opetuksesta oppimiseen. Siinä oppilaalle jää suurempi vastuu siitä, että omat työt tulevat tehtyä.
– Aikuisten tärkein työ on tukea lasten oppimisprosessia. Samalla pystytään ottamaan oppilaiden yksilölliset tarpeet huomioon. Vielä ei ole tarkkaa kuvaa oppimistuloksista, mutta uskoisin, etteivät ne ainakaan huonompaan suuntaan ole menneet.
– Olenkin varma, että nämä avoimet oppimisympäristöt tuovat takaisin oppimisen ja löytämisen ilon ja halun toimia yhdessä yhteisten tavoitteiden edessä, vakuuttaa rehtori Antti Karrimaa.
Pulpetteihin ei ole paluuta
Luokanopettaja Reetta Horila sanoo nauttivansa siitä, että saa tehdä opetustyötä yhdessä muiden aikuisten kanssa.
– Minä olen tykännyt ihan hirveästi täällä opettamisesta. Tässä on enemmän aikaa yksittäiselle lapselle, voi pysähtyä auttamaan niitä, jotka tarvitsevat apua ja on kuitenkin kaikkien käytettävissä.
Olen tykännyt ihan hirveästi täällä opettamisesta. Tässä on enemmän aikaa yksittäiselle lapselle. Reetta Horila
Horilan mukaan nyt myös huomaa helpommin sen, kuka lapsista tarvitsee enemmän apua.
– Meillä on esimerkiksi sähköinen matematiikan kirja, joten opettajan ei tarvitse mennä oppilaan viereen katsomaan, onko hän osannut tehdä tehtävänsä. Opettaja voi katsoa omalta kirjaltaan sen, miten tehtävien teko on lähtenyt menemään. Tässä tietää jopa paremmin, missä kohtaa kukin menee ja missä tarvitsee apua.
Reetta Horila toteaakin, että hänen osaltaan ja tässä koulussa ei ole enää paluuta menneeseen pulpettiaikaan.