Yhä useampi lääkärin virka hoidetaan terveyskeskuksissa sijaisjärjestelyin. Lääkäriliiton teettämän selvityksen mukaan joka viidettä virkaa hoitaa sijainen. Määrä on kasvanut huomattavasti kymmenessä vuodessa. Lääkäriliiton mukaan kehitys on huolestuttava.
– Järjestelmän toimivuuden kannalta olisi tärkeää, että terveyskeskuksissa olisi siellä pitkään työskennelleitä, kokeneita lääkäreitä ja sitä myöten pitkäaikaisia potilaan ja lääkärin välisiä hoitosuhteita, sanoo politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen Lääkäriliitosta.
Yksi sijaislääkärien valloittama kaupunki on Kouvola, jota riivaa kova pula lääkäreistä. Kaupungin noin 50 lääkärivakanssista on täytettynä vain vähän yli puolet. Kaikissa Suomen terveyskeskuksissa oli viime vuoden lopulla täyttämättä yhteensä alle 190 virkaa, joista Kouvolan osuus on huomattava.
Esimerkiksi Kouvolan suurin terveysasema on kokonaan ulkoistettu, koska alueelle ei ole saatu houkuteltua vakinaisia lääkäreitä. Terveysaseman piiriin kuuluu noin 30 000 asukasta.
– Se vastaa kymmenen lääkärin työpanosta. Täysin hoitamattomia vakansseja kaupungissa ei onneksi ole kovin paljon, sanoo Kouvolan kaupungin terveysjohtaja Kari Kristeri.
Lääkäripulaa on paikattu Kouvolassa erikoistuvilla tai vastavalmistuneilla lääkäreillä, joita on palkattu määräaikaisiin työsuhteisiin. Lisäksi käytössä on vuokralääkäreitä, jotka kuitenkin tulevat kaupungille kalliiksi. Kristeri arvioi, että vuokralääkäri maksaa kaupungille noin tuplasti virassa olevaan lääkäriin verrattuna.
4-5 viikon odotusaikoja
Suurin pula Kouvolassa on kokeneista yleislääkäreistä. Aloittelevia ja erikoistuvia lääkäreitä on tarpeeksi, mutta suurin osa heistäkin suuntaa vakituisiin töihin muualle kuin Kouvolaan.
– Jossain muualla lääkäreillä on varmaankin haastavammat ja mukavammat työmahdollisuudet ja ehkä helpompi elämä. Palkkatasossa emme häviä muulle Suomelle, mutta voi olla, että he saavat muualla helpommin ansioita yksityiseltä sektorilta, Kristeri arvioi.
Lääkäripula on vaikuttanut Kouvolassa myös potilaiden hoitoonpääsyyn, kun muualla maassa tilanne on Lääkäriliiton selvityksen mukaan helpottanut. Kouvolassa aikaa varaava potilas ei pääse yhdenkään terveyskeskuslääkärin vastaanotolle tavoiteajassa. Lyhin odotusaika, yhdestä kahteen viikkoa, on ulkoistetulla suurimmalla terveysasemalla.
– Muilla terveysasemilla kiireettömän vastaanoton odotusaika on neljän tai viiden viikon korvilla. Se on liian pitkä, mutta parempaan emme näillä resursseilla pysty.
Uusia lääkäreitä hakemassa
Lääkäripula ei ole Kouvolassa ainoastaan terveyskeskusten murhe. Kymenlaakson erikoissairaanhoidosta vastaavalla Carealla olisi tarvetta kaikkiaan noin 20 lääkärille, joista selvästi suurin osa sijoittuisi Pohjois-Kymen sairaalaan Kouvolaan.
– Palvelut on hoidettu siellä liikaa vuokralääkäreiden voimin ja puutteita on monellakin erikoisalalla, sanoo Carean johtajaylilääkäri Ari Ronkainen.
Carea markkinoi yhdessä Kouvolan, Kotkan ja Haminan kaupunkien kanssa avoimia lääkärin paikkojaan parhaillaan Helsingissä käynnissä olevassa Lääkäri2018-tapahtumassa. Carean mukaan tavoitteena on luoda kontakteja myös opiskelijoihin.
– On tärkeää saada nimeä esille, jotta he muistavat meidät yhtenä vaihtoehtona, kun miettivät työpaikkaa. Lääkärit luuraavat aika isosti yliopistopaikkakunnilla ja niiden läheisyydessä. Meille ei kuitenkaan Helsingistä aja moottoritietä pitkin kovin pitkään, Ronkainen toteaa.
Tie pelastaa?
Lääkäreille tehdyissä mielikuvaselvityksissä Kymenlaakso ei perinteisesti ole sijoittunut kovin hyvin.
– Jos lääkäriä yrittää houkutella töihin ja hänellä on perhettä, puolisollekin pitäisi olla töitä. Muilla aloilla työpaikkoja on aika heikosti tarjolla koulutetulle väelle.
Ronkaisen mielestä uusi moottoritieyhteys Helsinkiin voisi olla ratkaisu. Hänen mielestään mielikuva hankalista kulkuyhteyksistä on vanhentunut.
– Jos vaikka joku lähtisi ihan oikeasti tutustumaan tähän paikkaan ja huomaa, ettei tänne niin hankala olekaan päästä. Uskon, että asialle on paljonkin tehtävissä.