Journalistiikan professori Mikko Villi Jyväskylän yliopistosta on yllättynyt, että sanomalehti Itä-Savo luopuu nimenomaan sunnuntain lehdestään. Tällä hetkellä lehti ilmestyy seitsemänä päivänä viikossa.
– Se on riski, koska sunnuntaina ihmisillä on aikaa lukea ja tarttua siihen ehkä paksumpaankin lehteen. Lehden poissaolo huomataan. Vaikka muutos ilmestymistahdissa ei ole iso, voidaan miettiä, millaisen viestin se antaa lukijoille ja mainostajille. Voi tulla vaikutelma, että on alkanut eräänlainen kuoleman kierre, toteaa Villi.
Villi ei yllättyisi, mikäli muutkin mediatalot seuraisivat esimerkkiä ja harventaisivat printtilehden ilmestymistahtia. Aikataulua muutokselle Villi ei ennusta, mutta uskoo, että muissa maakuntalehdissä tarkkaillaan tilannetta ja sitä, miten Itä-Savon tilaajat reagoivat, sitten on päätösten vuoro.
– Vastaavia ilmoituksia ei varmaankaan tule muutaman kuukauden kuluessa, mutta paineita kulujen karsimiseen mediataloilla on. Kuitenkin esimerkiksi Yhdysvalloissa sunnuntain lehti on kuitenkin niin tärkeä mainostajille, että sen voisi jakaa vaikka ilmaiseksi, koska se on täynnä mainoksia.
Verkossa Itä-Savo julkaisee edelleen juttuja myös sunnuntaisin. Lehden tilaushintaan muutoksella ei ole vaikutusta.
– Varmasti on sellaisia lehden ydinlukijoita, jotka pysyvät tilaajina joka tapauksessa. Ne lukijat, jotka ovat jo miettivät, kannattaako jotain lehteä tilata, voivat muutosten takia lopettaa tilauksen. Tilaajista olisi kuitenkin tällä hetkellä erittäin tärkeä pitää kiinni, pohtii Villi.
Itä-Savon levikki on vuoden 2016 tiedon mukaan 13 311. Sen kustantaja on Kaakon viestintä, joka julkaisee myös esimerkiksi Länsi-Savoa, Etelä-Saimaata, Uutisvuoksea, Kouvolan Sanomia ja Kymen Sanomia.
Tilaajia voi sitouttaa tapahtumilla
Professori Mikko Villi muistuttaa, että mainostulot ovat printtipuolella vähentyneet, ja verkossa suuri osa mainoseuroista valuu digitaalisen median jäteille kuten Facebookille ja Googlelle, joiden kanssa pienempien mediatalojen on vaikea kisata.
– Digipuolella mainoseuroista käydään ihan toisenlainen taistelu kuin printtipuolella. Siksi mainoseuroja olennaisempaa on hakea euroja lukijoilta eli tilaajilta.
Se, tilataanko sanomalehteä tulevaisuudessa paperisena tai edes digitaalisena, on monen suomalaisen mediatalon kohtalonkysymys. Myös muita tulovirtoja ja yleisön sitouttamiskeinoja kuin tilausmaksu kannattaa Villin mielestä pohtia.
– Esimerkiksi Yhdysvalloissa sanomalehdet ovat alkaneet järjestää erilaisia maksullisia tilaisuuksia ja tapahtumia, joilla vahvistetaan brändiä ja sitoutetaan lukijoita. Rakennetaan yhteisöä vahvemmin sen lehden ympärille.
Maakunnallisen median tarjottava muista erottuvaa sisältöä
Maakunnallisen median on professori Mikko Villin mielestä syytä tulevaisuudessakin olla lähellä yleisönsä arkea. Vaikka monen maakuntalehden brändi on vahva, pärjätäkseen kilpailussa on tarjottava sisältöä, jota muualta ei saa – ja josta ollaan valmiita maksamaan.
– On tarjottava jotain sellaista, jota ei verkosta googlailemalla tai sosiaalisesta mediasta ilmaiseksi saa. Voisi tehdä enemmän paikallista tutkivaa journalismia ja hankkia sellaista tietoa, jota vain alueellinen toimittaja voi saada.
Professori Mikko Villi myöntää, että tutkiva journalismi ja laajemmat juttukokonaisuudet vaativat enemmän resursseja, mutta kannustaa miettimään, mihin toimitukselliset voimavarat laitetaan. Villin mielestä niin sanottu sekatavarakauppamalli ei ole enää toimiva.
– Jos karsitaan henkilöstöä, on vaikea pitää tuotetta hyvänä entisessä laajuudessaan. Siksi ei ehkä kannata yrittää enää tarjota kaikkia uutisia kaikille kaikista mahdollisista maakunnan aiheista, vaan keskittyä niihin aiheisiin, joista raportoiminen on lehden vahvuus ja joiden kautta se voi tuoda lukijoille eniten lisäarvoa.