Työnäänet kantautuvat Teijo-Talojen hallista Halsualla, Keski-Pohjanmaalla. Tällä hetkellä tilauksia on sen verran, että hankintajohtaja Arto Koskela voi huokaista tyytyväisyydestä. Tälle vuodelle on odotettavissa 20 prosentin kasvua tilauksissa.
Omakotitalojen rakentaminen on pitkästä aikaa nousussa, mutta matka on vielä pitkä. Kun vuonna 2010 Suomessa tehtiin yli 12 000 omakotitaloa, viime vuonna luku oli 7300. Aallonpohja ohitettiin vuonna 2016.
Mikään itsestäänselvyys ei olekaan, että Halsuan talotehdas on vielä olemassa. Omakotitalotuotannon rinnalle oli pakko keksiä muita tulonlähteitä, kun taantuma iski vuonna 2008 ja sen jälkeen omakotirakentaminen romahti Suomessa.
Teijo-Talot löysi markkinaraon julkisesta rakentamisesta, ja tällä hetkellä yrityksen tuotannosta jo 90 prosenttia on päiväkoteja, kouluja, keskuskeittiöitä ja väistötiloja.
– Vaikka omakotitalopuolella on pieniä piristymisen merkkejä, se laahaa edelleen alhaalla. Siksi on pitänyt erikoistua johonkin muuhun, jos on aikonut selviytyä. Tällä hetkellä kysyntä tulee julkiselta puolelta, sanoo Teijo-Talojen hankintajohtaja Arto Koskela.
Myös Sievitalo joutui etsimään keinoja, joilla vastata omakotirakentamisen lamaannukseen.
– Vuonna 2008 teollisuus romahti Suomessa käytännössä kokonaan. Se oli lyhyt, mutta myrkyllinen taantuma. Siinä vaiheessa lähdettiin kokeilemaan palveluun perustuvaa vuokra-asumista. Se oli täydellinen menestys, muistelee Sievitalon toimitusjohtaja Jaakko Tokola.
Moni muu talotehdas kuitenkin jatkoi omakotitalojen rakentajana – ja selviytyi sittenkin. Kälviäläisen Kreivitalojen toimitusjohtaja Pasi Pekkarinen ihmettelee, ettei alalla nähty konkursseja. 2000-luvun alku syksyyn 2008 asti olivat talotehtaille huippuvuosia. Sitten alkoi eloonjäämistaistelu.
– Loppujen lopuksi siitä kuitenkin selvittiin.
Home työllistää toista, helppouden tavoittelu toista
Sievitalo on erikoistunut osakeyhtiömuotoiseen rakentamiseen. Siinä Sievitalo perustaa rakentamilleen asunnoille täyden palvelun asuntoyhtiön ja hankkii pihanhoidon, vartioinnin, turvallisuuspalvelut ja vaikkapa yhteisen kuntosalin.
Tällainen kohde on valmistumassa Kokkolassa. Siinä on 33 pienehköä asuntoa ja palvelut valmiina. Toimitusjohtaja Jaakko Tokolan mukaan yhä useampi haluaa ostaa valmista ja vaivatonta.
Julkisella puolella on paljon tarpeita: kuntien omistamat tilat ovat huonoja ja niissä on huomattavan paljon sisäilmaongelmia. Teijo-Talojen hankintajohtaja Arto Koskela
– Meillä on menossa suuri rakennemuutos markkinoilla, kun yksinasujien määrä kasvaa. Suomessa on yli miljoona yksinasujaa, ja samaan aikaan suuret ikäluokat eläköityvät. Myös nuoret haluavat helppoa ja vaivatonta asumista.
Teijo-Talot valmistaa julkisia rakennuksia valmiina paloina sisätiloissa kivijalkaa myöten. 7 metriä leveät ja 13 metriä pitkät moduulit kuljetetaan paikalle ja palat yhdistetään siellä toisiinsa. Rakennusten tekniikka mahdollistaa esimerkiksi moduulikoulun siirtämisen toiseen paikkaan viikossa.
Teijo-Talot uskoo pärjäävänsä julkisella rakentamisella, ja tällä hetkellä yhtiön kaikki kasvu tulee sieltä. Omakotitaloja valmistuu Halsualla enää kolmisenkymmentä vuodessa, eikä se millään riittäisi hengenpitimiksi.
– Julkisella puolella on paljon tarpeita: kuntien omistamat tilat ovat huonoja ja niissä on huomattavan paljon sisäilmaongelmia. Näköpiirissä ei ole, että julkisen puolen rakentaminen tulisi ainakaan vähenemään – päinvastoin, sanoo Teijo-Talojen hankintajohtaja Arto Koskela.
Omakotitalotuotannon kasvuodotukset maltillisempia
Talotehtaiden erikoistuminen on kannattanut, koska tälle vuodelle sekä Sievitalo että Teijo-Talot odottavat 20–30 prosentin kasvua.
Sen sijaan omakotirakentamisen on arvioitu vilkastuvan Suomessa vain 10 prosentin vauhtia. Niinpä perinteisten talotehtaiden kasvuodotukset ovat maltillisempia.
Esimerkiksi Kreivitalot ja perholainen Jetta-Talo ennakoivat tälle vuodelle enimmillään 15 prosentin kasvulukuja. Kannustalolla hidas kasvu alkoi vasta viime vuoden lopulla, eikä toimitusjohtaja Mika Uusimäki halua vielä ennakoida tämän vuoden kasvuvauhtia.