Islanti niittää mainetta palkkatasa-arvon mallimaana. Maassa hyväksyttiin laki, joka velvoittaa työnantajat maksamaan naisille ja miehille samaa palkkaa. Yritysten pitää todistaa, että lakia noudatetaan.
Suomen työttömyysturvan aktiivimallia on kutsuttu tuontituotteeksi ja osittaiseksi kopioksi Tanskasta, joten olisiko Islannin samapalkkimalli seuraava tuontituote Suomeen? Kyllä ja ei – näkemys riippuu vastaajasta.
Palvelualan työnantajia edustava Palta ei ole innostunut. Sen mukaan Islannin malli ei ole mikään uusi kikka, joka ratkaisisi sukupuolten väliset palkkaerot.
– Islannin malli lähtee siitä, että heillä on olemassa olevat palkkausjärjestelmät, ja he katsovat niitä vain vähän uusilla silmillä, sanoi Paltan työmarkkinapäällikkö Minna Etu-Seppälä Ylen aamu-tv:ssä perjantaina.
Hänen mukaansa Suomen järjestelmä toimii, eikä mitään tarvitse muuttaa.
– Idea samasta ja samanarvoisesta palkanmaksamisesta toteutuu meillä jo tasa-arvolain mukaan ja palkkakartoitusmalleilla, jotka ovat olleet vuodesta 2005 käytössä, Etu-Seppälä sanoi.
Korkeakoulutettuja työntekijöitä edustava Akava on eri linjoilla. Yksi syy on se, että kasvava joukko työntekijöitä ja asiantuntijoita ei ole minkäänlaisen sitovan sopimuksen piirissä, perustelee Akavan työelämäasioiden päällikkö Lotta Savinko.
– Ainoa turva on se, mikä siellä yrityksissä on palkkajärjestelmä, palkkapolitiikka, ja miten ne palkat määräytyvät.
Akavassa Islannin mallin tuomista Suomeen on hänen mukaansa harkittu.
– Akavassa on katsottu, että meidän tulisi Suomessa ryhtyä selvittämään, ja sen pohjalta tarkastelemaan, tulisiko meidän lähteä vahventamaan nykyistä lainsäädäntöä ja rakentamaan vähän vastaavanlaista mallia kuin Islannissa, jossa nimenomaan pyritään siihen että samanarvoisista tehtävistä maksetaan samaa palkkaa, Savinko sanoi.
"Sopisi selittämättömien palkkaerojen selätykseen"
Tilastokeskuksen mukaan naisen euro oli viime vuonna Suomessa 84 senttiä, kun vertaillaan kaikkien palkansaajien keskiansioita. Osa erosta selittyy sillä, että naiset ovat suuntautuneet vähemmän palkkaa maksaville aloille.
Miesten ja naisten palkkojen vertailua voi Paltan Minna Etu-Seppälän mukaan hankaloittaa esimerkiksi se, että ammattinimikkeet voivat olla korkeasti koulutetuilla väljemmät.
– Mutta jos meillä on hyvin tarkka palkkausjärjestelmä, tehtävät on pisteytetty ja luokiteltu tiettyihin vaativuusluokkiin, niin sieltä kyllä nähdään, että nämä erot käytännössä supistuu ihan minimiin, Etu-Seppälä sanoi.
Akavan Savingon mukaan tilannetta voisi kuitenkin parantaa.
– Palkkakartoitukset eivät nykymaailmassa kuitenkaan toimi ehkä ihan niin hyvin ja ihanteellisesti kuin Minna tässä kuvasi. Niihin tarvitaan edelleen skarppausta, Lotta Savinko sanoi.
– Erityisesti tämä selittämätön palkkaero on se iso asia. Eli se, kun samanarvoisesta työstä maksetaan eri palkka. Ettei meille synny työelämä, jossa segregaatio toivon mukaan vähenee, mutta tietyllä tavalla tämä toisenlainen palkkaero kasvaa. Ja siihen tämä Islannin malli olisi sopiva.
Etu-Seppälän mukaan tulisi keskittyä enemmän toiseen epäkohtaan, kun puhutaan palkkaeroista työpaikoilla.
– Iso juttu näissä palkkaeroissa on keskiansioiden väliset erot naisten ja miesten välillä, mistä puhutaan nyt Suomen osalta 16–17 prosentista. Siinä se keskeinen juttu on, miten naiset ja miehet valikoituvat eri aloille, eri työtehtäviin. Usein se riippuu tästä koulutustaustasta ja koulutusvalinnoista, Etu-Seppälä sanoi.
Lue myös:
Sama palkka - Islanti aikoo toteuttaa sen mistä muut puhuvat
Miehet ja naiset yhä eri ammateissa – Suomi kärkimaiden joukossa Euroopassa