Suomen lähi-ja perushoitajaliitto Superin lakimies Merja Hyvärinen muistuttaa, että influenssarokotteesta nousseessa kohussa ei ole kyse varsinaisesti rokotepakosta.
Työnantajalle on asetettu velvollisuus, ettei tietyissä töissä käytetä henkilöitä, joilta puuttuu asianmukainen rokotesuoja. Uuden tartuntatautilain (astui voimaan maaliskuussa 2017) rokotuksiin liittyvä 48 pykälä on ohjeistus (astuu voimaan maaliskuussa 2018). Ohjeistuksen noudattamatta jättämisestä voi olla seurauksia.
– Pitkälle toista sataa yhteydenottoa eri puolilta maata on tullut liittyen ainoastaan kausirokotteeseen. Säädös koskee tuhansia ja tuhansia ammattilaisia, ja palaute on ollut tyrmäävää, kuvailee Hyvärinen.
Maaliskuun alusta voimaan tulevan pykälän tulkinta on jo nyt aiheuttanut ylilyöntejä, jatkaa Hyvärinen. Hänen mukaansa työpaikoilla on uhattu potkuilla, jos rokotetta ei oteta ja joukkorokotukset ovat rikkoneet potilaan tietosuojaa.
– Varsinkin yksityisellä puolella suuretkin toimijat ovat marssittaneet henkilöstöä rokotuksiin, joissa rokotustapahtumia ei kirjata potilastietoihin, vaikka lainsäädäntö tätä edellyttää. Rokotuksia ei kirjata, vaikka oikeusturvankin kannalta olisi erittäin tärkeää kirjata tiedot rokote-erästä mahdollisia jälkiseurauksia varten, kertoo Hyvärinen.
Sikainfluenssan pitkä varjo
Merja Hyvärinen sanoo palautteessa näkyvän sen, että kausirokotteisiin ei luoteta tarpeeksi.
– Monilla on edelleen mielessään sikainfluenssaa vastaan tehdyt joukkorokotukset, ja niistä aiheutuneet seuraukset, kuten monet narkolepsiatapaukset, kertoo Hyvärinen.
Uutta tartuntatautilakia Hyvärinen arvostelee huonosta valmistelusta.
– Minusta tässä on ollut äärimmäisen huonoa lainvalmistelua. Työoikeudellisesta näkökulmasta asioita ei ole juuri pohdittu tarpeeksi, ja tämä puute näkyy nyt käytännössä.
Käytännön seuraamuksia
Terveydenhuoltoalan henkilöstölle tärkein kysymys lienee, mitä seurauksia voi tulla, jos kausi-influenssarokotetta ei ota?
– Täytyy tietenkin muistaa, että syitä sille että rokotetta ei ota, voi olla todella monia. Mutta työnantaja voi antaa varoituksen. Työnantajalla on myös velvollisuus sijoittaa työntekijä tarjolla oleviin muihin tehtäviin tai uudelleenkoulutuksella löytää toinen työ, sanoo Hyvärinen.
Itse toivoisin että lakia tarkasteltaisiin vielä uudelleen. Merja Hyvärinen
Erityisestä syystä rokottamatonta henkilöä voidaan käyttää aiemmassa tehtävässä. Tällaisia syitä ovat esimerkiksi yliherkkyys tai se, että käytettävissä ei ole muuta ammattitaitoista henkilökuntaa. Mutta irtisanominenkin on mahdollista.
– Mutta se vaihtoehto on kyllä viimeinen mahdollinen, ja perusteet sille pelkän rokotuksen puutteen takia pitäisi olla erittäin hyvät. Itse toivoisin että lakia tarkasteltaisiin vielä uudelleen, painottaa Superin lakimies Merja Hyvärinen.
Sairaanhoitaja Sissi Uusikylä kommentoi aihetta omasta näkökulmastaan: Velvoite influenssarokotteesta sai hoitajan takajaloilleen: "Säädös puuttuu itsemäärämisoikeuteen ja kyseenalaistaa ammattitaitomme" .
Lue myös: