Valtiovalta väläyttelee aika ajoin ajatusta siitä, että Suomessa on liikaa yliopistoja. Tämän ajatuksen mukaan huippututkimusta ei saada aikaan jakamalla vähän rahaa joka paikkaan. Sen sijaan yliopistoja pitää vähentää ja satsata kunnolla jäljelle jääviin.
Professoriliiton vuoden professoriksi valtsema Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Karl-Erik Michelsen ei allekirjoita keskittämisajattelutapaa.
– Suoraan sanoen, en ymmärrä tätä suuruuden logiikkaa, jossa kaikki kerättäisiin kehä kolmosen sisälle, Michelsen sanoo.
Michelsen ei näe sijaintipaikkaa ongelmana nykymaailmassa.
– Omassa työssäni olen päivittäin tekemisissä kymmenien ulkomaalaisten tutkijoiden kanssa, jotka ovat milloin missäkin. En edes tiedä, missä he ovat. Siitä huolimatta pystymme käsittelemään monimutkaisia asioita ja pohtimaan erilaisia kysymyksiä.
Michelsen korostaa, että samaa tapahtuu yliopistoissa eri puolilla maailmaa.
Lappeenrannan teknillistä yliopistoa (LUT) voidaan pitää hyvänä esimerkkinä pienestä yliopistosta, joka on pärjännyt hyvin kansainvälisissä vertailuissa keskittymällä tiettyihin vahvoihin aloihinsa.
Vuonna 2014 LUT nousi esimerkiksi yliopistojen THE-vertailussa maailman kolmen sadan parhaimman yliopiston joukkoon.
Yliopisto on uusi tehdas
Karl-Erik Michelsen uskoo, että yliopistojen keskittämistrendin sijaan kehitys vie itse asiassa vastakkaiseen suuntaan.
– Veikkaisin, että meillä on tulevaisuudessa enemmän yliopistoja tai niitä muistuttavia paikkoja kuin nykyään.
Michelsenin mukaan tähän suuntaan vie se, että tutkimus ja tietotyö tuottaa koko ajan enemmän yrityksiä, tuotantoa ja työpaikkoja.
– Edellisessä maailmassa meillä oli tehdas keskellä kylää, joka tuotti työtä ja toimeentuloa.
– Nykyään yliopisto on uusi tehdas, joka tuottaa ne työt, Michelsen korostaa.
Tiedon ja tutkimuksen uusia tuotantopaikkoja ei tosin välttämättä enää kutsuta yliopistoiksi.
– Esimerkiksi kauppakeskuksia voi tyhjentyä ja niihin muodostua yliopiston tyyppisiä alueita, joissa tehdään tietotyötä ja ollaan yhteydessä eri puolille maailmaa yliopistoihin.
– Nimitetäänkö niitä enää yliopistoiksi on enää semanttinen kysymys, Michelsen korostaa.
Karl-Erik Michelsen tunnetaan aktiivisena yhteiskunnallisena keskustelijana ja tieteiden välisen vuoropuhelun edistäjänä. Tällä myös professoriliitto perustelee Michelsenin valintaa vuoden professoriksi.
