Tammikuisena lauantaina jyväskyläläisessä lähiökaupassa alkoholitonta saunaolutta haikaileva saa tyytyä kotimaiseen puolisentoista euroa maksavaan tölkkiin. Valikoimissa oleva kolme kertaa halvempi kaupan oman merkin olut on loppu.
– Ei se yleensä ikinä lopu, kassa hämmästelee.
Tipaton tammikuu pääsi yllättämään.
Parin vuoden aikana meidän kaupassa alkoholittomien erikoisoluiden myynti on kasvanut 20–30 prosenttia Myyjä Sami Spets
Tammikuun tipattomuus ei kuitenkaan yllätä omakotitaloalueen kupeessa sijaitsevan K-Supermarketin oluthyllyistä vastaavaa Sami Spetsiä.
Olutvalikoimistaan tunnetun kaupan osastonhoitaja on ylpeä myös alkoholittomien juomien valikoimastaan. Nollaoluita kysytään aina vain enemmän, siksi myös tarjonta kasvaa.
– Parin vuoden aikana meidän kaupassa alkoholittomien erikoisoluiden myynti on kasvanut 20–30 prosenttia.
Alkoholittomien juomien suosion kasvu näkyy Spetsin mukaan läpi vuoden, vaikka tipaton tammikuu tuokin marketin nollaoluenmyyntiin pienen piikin.
Spets etsii kaupan hyllylle koko ajan uusia vaihtoehtoja. Hän arvelee, että kotimaisten pienpanimoiden alkoholittomat oluet voisivat olla uusi, hyvä juttu.
Moni valmistaja toteaa, etteivät he edes lanseeraisi tuotetta, jos se ei kelpaisi heille Ravintolapäällikkö Alex Tabell
Myös Osuuskauppa Keskimaan myymälöissä on ilmiö huomattu.
– (Alkoholiton) olut on yksi kasvava ryhmä siinäkin mielessä, että valikoima, tuotteiden maku ja laatu ovat kehittyneet paljon, toimialuejohtaja Reima Loukkola vahvistaa.
Vannoutunut oluenharrastaja nyrpistää tosin edelleen herkästi nenäänsä alkoholittomalle panimotuotteelle, sillä mauttoman juoman maineesta on vaikea päästä eroon.
Muutkin kuin Loukkola vakuuttavat, että tuotekehitys on parantanut nollaoluiden makua.
– Moni (valmistaja) toteaa, etteivät he edes lanseeraisi tuotetta, jos se ei kelpaisi heille. Laatu edellä mennään, vakuuttaa ravintolapäällikkö Alex Tabell.
Tabellin päälliköimä ravintola houkuttelee tipattoman kauden viettäjiä katumainoksella, joka kertoo, että ravintolassa on myös alkoholittomia vaihtoehtoja. Baaritiskiltä löytyy sekä alkoholittomien oluiden että mocktailien lista, molempia on tarjolla useampaa sorttia.
Ei enää nähdä että on tarvetta olla täysin ilman. Ravintolapäällikkö Alex Tabell
Alex Tabell myöntää kuitenkin, että baariin ei helposti tulla nollaprosenttisten juomien perässä. Pidättäytymisen sijaan alkoholinkäyttöä leimaa kohtuullisuus.
– Hiukan ehkä näkisin, että tipattoman tammikuun suosio on laskenut, koska ihmisten alkoholikäyttäytyminen on mennyt entistä fiksumpaan suuntaan. Ei enää nähdä että on tarvetta olla täysin ilman.
Jyväskyläläisbaarissa aikaisempaa fiksumpi käyttäytyminen tarkoittaa Tabellin mukaan sitä että asiakkaat arvostavat juomien laatua ja tilaavat pienempiä pullokokoja, jotta he pystyisivät maistelemaan useampia tuotteita.
Suomalaisten tilastoitu alkoholinkulutus onkin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan laskenut vuodesta 2008 lähtien. Hiljaisinta alkoholin myyntirintamalla on aina tammikuussa.
Maailmanlaajuisesti erityisesti alkoholittomat oluet on hurjan suuri tuoteryhmä. Aluepäällikkö Jari Hiekkataipale
Alkoholinkulutuksen muutokseen vastataan myös Alkossa. Erityisesti tammikuun aikana alkoholittomat ja vähäalkoholiset vaihtoehdot ovat yleensä tavallista näyttävämmin esillä liiketiloissa.
Muuramessa on myymälän etuosaan rakennettu tammikuun ajaksi Kevyemmin-hyllykkö.
– Kyllä alkoholittomat on tällä hetkellä in ja monen mieleen, palvelumestari Antti Tasanen vakuuttaa.
Tasasen mukaan Alkon holittomia hittejä ovat kuohuviinit ja erilaiset mikserit, joista rakennetaan erityisesti kesäaikaan suosittuja alkoholittomia drinkkejä. Viime aikoina varsinkin tonic-vesien valikoima on laajentunut.
Alkon Itä-Suomen aluepäällikkö Jari Hiekkataipale kehuu suomalaisten alkoholittomien kuohuviinien laadukkuutta. Hiekkataipale toivoisikin suomalaisilta valmistajilta aktiivisempaa otetta vientiin, sillä maailmalla nollaprosenttisille vaihtoehdoille olisi mittavat markkinat.
– Maailmanlaajuisesti erityisesti alkoholittomat oluet on hurjan suuri tuoteryhmä.
Vientimarkkinoille kannattaneekin tähyillä, sillä vaikka alkoholittomien juomien suosio kasvaa, niin esimerkiksi alkoholittomia oluita myydään murto-osa vahvempien oluiden myyntimääristä.
Eivätkä juomatapammekaan ole täysin muuttuneet. Eurooppalaisessa vertailussa sijoitumme edelleen kärkisijoille silloin, kun mitataan humalahakuisuutta.
Viime keväänä tehty eurooppalainen RARHA-juomatapatutkimus toi Suomelle kyseenalaisen ykköspaikan nimenomaan humalajuomisessa, ja mitalisijoille ylsimme myös silloin, kun mitattiin alkoholin suuria kertakulutusmääriä.
Tipaton tammikuu on siis ehkä paikallaan.
Juttua muokattu 12.1. klo 20.12: korjattu Reima Loukkolan titteli