Vuosia vireillä ollut Lentorata näyttäisi nyt puksuttavan sivuraiteilta kohti päärataa.
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner vahvistaa Ylelle, että niin sanotun lentoradan rakentamissuunnitelmia tehdään parhaillaan uusiksi.
Lentorata olisi nopea ja suora yhteys Tampereelta ja Helsingistä suoraan Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Radan rakentamista kiirehtivät keskiviikkona Helsingin ja Tampereen pormestarit sekä VR ja Finnair. Lentorata kulkisi osin maan alla.
Bernerin mukaan hallitus päätti loppuvuodesta edistää pääradan infra-investointia vielä tällä hallituskaudella.
– Poikkeaako päärata Helsinki-Vantaan lentokentällä ja kuinka nopeaksi saamme yhteyden Helsingin ja Tampereen välillä, ne ovat nyt asioita, joita arvioidaan, Berner toteaa.
Liikennevirasto tarkentaa nyt suunnitelmia
Lentoradan edelliset suunnitelmat ovat vuodelta 2010. Nopea raideyhteys Helsinki-Vantaan lentoasemalle ei aiemmin ole kuulu suunniteltujen liikenneinvestointien joukkoon, vaikka rata on selvityksissä todettu kannattavaksi.
Liikennevirastossa aloitettiin radan teknisten suunnitelmien päivitys kuitenkin jo ennen joulua ja vaikutusten arviointi on käynnistymässä.
– Suunnitelmaa on viimeksi tarkasteltu vuonna 2010. Nyt joulun alla aloitimme tämän suunnitelmien päivitystyön, kertoo tie- ja liikennesuunnittelun asiantuntija Jukka Peura Liikennevirastosta.
Lentoradan alustava kustannusarvio kahdeksan vuotta sitten oli noin miljardi euroa. Päivitetytty arvio hinnasta valmistuu loppukeväästä.
Lentoradan vaikutusten arviointi puolestaan on jo tarjouspyyntövaiheessa.
Suunnitelman päivitys ei siis tarkoita vielä toteutusta. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa lentorata on merkitty toteutettavaksi 2020-luvulla tai viimeistään 2030-luvun alussa.
Lentorata sujahtaisi Pasilassa maan alle
Lentorata kulkisi kolmantena raiteena nykyisen pääradan vieressä, tai tarkemmin sanottuna maan alla, pääradan suuntaisena. Se vauhdittaisi matkantekoa maakunnista Helsinki-Vantaan lentoasemalle.
Mutta voisiko lentorata kytkeytyä Tallinna-tunneliin?
– Meille on erittäin tärkeätä, että muodostamme ison kuvan siitä, millaisella logistiikalla Suomi haluaa menestyä. Millä me luomme kilpailuetua ja olemme houkutteleva investointimaa? Haluamme huolehti siitä, ettemme ole saari tai pussinperä, ministeri Berner vastaa.
Iso visio tarkoittaa Bernerin mukaan käytännössä sitä, että tavarat, ihmiset, kuin myöskin palvelut ja data voisivat jatkossa muodostaa liikenteen solmukohdan Suomessa.
Selvitykset tehty kehysriiheen mennessä
– Meillä on erilaisia selvityksiä yhtäaikaisesti menossa. Toisaalta katsomme pohjoisessa Jäämeren rataa, siihen kytkeytyvää nopeaa päärataa, sen päätymistä Helsinkiin, sen jatkumista tunnelin kautta Tallinnaan ja sen liittymistä Rail Balticaan.
Jäämeren radan selvitys valmistuu helmikuun loppuun mennessä, Tallinna-tunnelin selvitys helmikuun alkupuolella ja pääradan osalta selvitykset valmistuvat kehysriiheen mennessä.
– Pidän tärkeänä sitä, että meillä kulkee (ratasuunnitelmissa) koko ajan mukana myös tavaraliikenne, joka tuo kannattavuutta näihin investointeihin ja helpottaa myöskin rahoitusmallien löytämistä. Voi olla useita ratkaisuja ja useita reittimahdollisuuksia. Niihin voi ottaa kantaa sitten kun kaikki selvitykset ovat valmiit, Berner painottaa.
Lue lisää aiheesta:
Peter Vesterbacka: Helsinki–Tallinna-tunneli on kuin startup-yritys – lapio maahan jo tänä vuonna