Kiinalaisten jättiläispandojen Pyryn ja Lumin maailma on mullistumassa.
Ensi viikon torstaina niitä kuljettavan lentokoneen on määrä laskeutua Helsinki-Vantaan lentokentälle. Sieltä pandat kuljetetaan uuteen kotiinsa Etelä-Pohjanmaalle, Ähtäriin, vielä saman päivänä.
Samalla, kun Ähtärissä viimeistellään kuumeisesti pandojen uutta kotia, Kiinassa valmistellaan sen asukkaita muuttoon.
Viimeiset pari kuukautta Pyryn ja Lumin siirtovalmistelu on ollut noin kymmenen ihmisen päätyö. Suomeen tulevat pandat siirrettiin Kiinassa karanteeniin marraskuussa. Samalla ne pääsivät tekemään tuttavuutta toisiinsa.
– Molemmille rakennettiin tähystyslava, jossa ne näkivät ja haistoivat toisensa, sekä pääsivät jo pandan kielellä juttelemaankin toistensa kanssa, naurahtaa professori, panda-asiantuntija Jukka Salo.
Salo on yksi niistä suomalaisista, joka on ollut mukana valmistelemassa pandojen Suomeen tuloa ja on myös parhaillaan hakemassa niitä Kiinasta. Hän on työskennellyt pandojen parissa parikymmentä vuotta ja Ähtärin pandahankkeen kimpussa viimeiset nelisen vuotta.
– Tämä on nyt pitkän ja menestyksekkään projektin huipentuma, Salo sanoo.
Tutut hoitajat Suomeen
Pyryn ja Lumin Suomeen sopeuttaminen on vakavaa puuhaa.
Samalla lennolla, kun ne tulevat Suomeen, lentävät tänne myös niistä pennusta asti huolehtinut hoitaja ja niille tuttu kiinalainen eläinlääkäri.
– He ovat Suomessa kolme kuukautta, jotta pandat tuntisivat olonsa kotoisaksi, kun niillä on tutut äänet ja ihmiset hoitamassa, Salo sanoo.
– Toisaalta pandojen hoitaminen on myös taitolaji ja vähintään kolmen kuukauden yhteispeli Ähtärin pandanhoitotiimin kanssa tarvitaan, jotta kaikki asiantuntemus saadaan siirrettyä tänne.
Ähtärin eläinpuiston pandanhoitaja ja eläinlääkäri ovat jo Kiinassa valmistelemassa siirtoa ja tutustuttamassa eläimiä itseensä.
Kielenvaihto kolmessa kuukaudessa
Pandojen kotouttamiseen kuuluu myös niiden hoitokielen vähittäinen muuttaminen suomeksi kolmen kuukauden siirtymäajan aikana.
– Pandojen hoitamisessa on paljon komentoja ja sanoja, joilla niitä ohjataan. Nämä annetaan alussa kiinan kielellä, mutta vähitellen mukaan tuodaan suomen kieli. Pandat ovat älykkäitä eläimiä ja todellakin huomaavat kielimaiseman muuttumisen, Salo sanoo.
Suomalaisten ja kiinalaisten yhteistyö pandojen hyvinvoinnin ja sopeutumisen seurannassa on tiivistä. Salo arvelee, että jatkossa kiinalaisasiantuntijat tulevat vierailemaan Ähtärissä säännöllisesti varmistamassa, että kaikki on kunnossa.
Pandojen terveydentilaa ja hoitoa voidaan seurata myös reaaliaikaisesti videoyhteyksien avulla .
Pandojen hoitaminen on myös taitolaji ja vähintään kolmen kuukauden yhteispeli Ähtärin pandanhoitotiimin kanssa tarvitaan, jotta kaikki asiantuntemus saadaan siirrettyä tänne. Jukka Salo
Suomi ja Himalaja rinnakkain
Ähtärin pandatalo on rakennettu pitonormien vaatimusten mukaiseksi – tai vielä vähän enemmän. Ähtäri Zoon intendentti Mauno Seppäkosken mukaan esimerkiksi sisätiloja on tuplasti sen, mitä normit edellyttävät.
Pandoille on rakennettu mahdollisimman luonnonmukaiset tilat, joissa on mahdollisuus liikkua ja levätä. Jos ulkona niitä ympäröikin suomalainen luonto, sisätiloissa tavoitellaan Himalajan tunnelmia äänimaisemaa myöten.
– Molemmille pandoille on omat isot olohuoneet ja makuuhuoneet. Toki niissä on tilaisuus sitten muiden tilojen kautta päästä yhteen, kun niiden kihlautumisaika alkaa, Seppäkoski sanoo.
Ähtärissä syntyvät pandavauvat takaisin Kiinaan
Se, että Pyry ja Lumi mieltyisivät toisiinsa romanttisessa mielessä ja saisivat tulevaisuudessa pentuja, on yksi koko pandaprojektin tärkeimpiä tavoitteita.
– Nämä yksilöt ovat hyvin arvokkaita ja niiden geeniperimä, ne kannat, joita nämä pandat edustavat, harvinainen ja jo luonnosta harventunut, Jukka Salo sanoo. Lumi-naarasta on Salon mukaan lisäksi sanottu jopa maailman kauneimmaksi pandaksi.
Salo tietää, että pandojen Suomeen tulemiseen liittyy monenlaista keskustelua ja ääripäitäkin. Hän muistuttaa kuitenkin, että koko ajan kyse on ollut luonnon- ja pandojen suojelemisesta.
– Kiinan puolelta kaikki neuvottelut ovat lähteneet suojelu ja pandojen hyvinvointi edellä.
Kiinan puolelta kaikki neuvottelut ovat lähteneet suojelu ja pandojen hyvinvointi edellä. Jukka Salo
Pyry ja Lumi pysyvät siirron jälkeenkin Kiinan pandojensuojeluohjelman hallinnassa ja se, palaavatko ne koskaan Kiinaan, on epävarmaa. Se kuitenkin tiedetään, että jos Ähtärissä syntyy pandavauvoja, ne siirretään pari-kolmevuotiaina takaisin Kiinaan osaksi pandojen luontoonpalautusohjelmaa.
– Suomessa syntyvät pennut ovat kantaisiä ja -äitejä niille pandoille, jotka palautetaan Sichuanin vuoristoon alueille, joilta panda on kuollut sukupuuttoon ja joille on perustettu uudet suojelualueet, Salo sanoo.
Iso mahdollisuus matkailulle
Ähtärissä pandojen toivotaan tuovan lisäpontta sekä matkailulle että muullekin elinkeinoelämälle.
Yksi Kiinaan pandoja hakemaan lähtevistä ähtäriläisistä on kansanedustaja, Ähtärin Eläinpuisto Oy:n hallituksen puheenjohtaja Mikko Savola (kesk.).
– Meillä on vahva usko siihen, että pandat tuovat meille hyvän nosteen matkailulle ja tulevat hyödyttämään myös koko maakuntaa ja Suomea. Ne ovat ensimmäiset pandat Pohjoismaissa, Savola sanoo.
Vaikka matkailusatsaukset herättävätkin väistämättä matkailukaupungissa keskustelua, Savola uskoo, että pandojen suhteen riskinotto kannattaa.
– Varmasti matkailusta keskustellaan aina, mutta meillä on luottamushenkilöt olleet varsin yksimielisiä matkailuun liittyvissä päätöksissä, Savola toteaa.
Huhuja uudesta yritystoiminnasta
Ähtäriläisyrityksissä on valmistauduttu vaihtelevasti pandojen mukanaan tuomiin liiketoimintamahdollisuuksiin.
– Kyllä ne nähdään isona mahdollisuutena. Pandojen tulo poikii varmasti moneen paikkaan uutta, arvelee yrittäjä Heikki Ruha Lehtopeat Oy:sta.
Myös yrittäjäjärjestössä tiedetään odotusten yrityksissä olevan korkealla. Kaikesta yritystoiminnasta, mitä pandat mukanaan tuovat, ei vielä kuitenkaan puhuta julkisesti.
– Uudet [yrittäjät] pitävät varmaan vielä liikesalaisuuksiaan niin, että kaikkea ei tiedäkään. Mutta huhuja olen kuullut, että on tulossa jotain uuttakin, Ähtärin yrittäjät ry:n puheenjohtaja Reija Kaskimäki sanoo.
Kiinteistöalalla toimiva Kaskimäki toteaa sijoittajien kyselleen Ähtäristä asuntoja vuokrattavaksi matkailijoiden käyttöön.
Heikki Ruha toivoo yrittäjien yhteistyötä yli kuntarajojen.
– Kun saadaan ihmisiä tänne, he miettivät mihin sitten menevät. Varmaan joka taholla mietitään, miten heidät saataisiin monipuolisesti viihtymään, Ruha sanoo.
Mikko Savola toivoo, että pandoista koituisi elinvoimaa sekä Ähtärille että koko maakunnalle. Vaikka valmistelutyötä on tehty vuosia, h-hetki on sittenkin yllättäen käsillä.
Jos – tai jotta – haaveiden matkailijavirrat toteutuvat, tarvitaan matkailun saralla vielä monenlaisia investointeja.
– Mikään ei kuulosta mielenkiintoisemmalta kuin se, että saisimme myös aasialaisia turisteja Ähtäriin ja Etelä-Pohjanmaalle vierailemaan. Lappi on siinä jo onnistunut ja meilläkin on täydet mahdollisuudet saada heitä alueellemme, Savola sanoo.
Pandakarnevaali
Sitä mukaa, kun torstai lähestyy, pandakuume nousee. Pandataloon myydään jo lippuja, mutta matkailualue tai yrityselämäkään ei ole ainoa, missä kuhisee. Pandoista puhutaan myös kylällä.
– Kyllä niistä on täällä paljon puhuttu ja televisiosta nähty. Mielenkiinnolla odotetaan, sanoo Viljo Koivisto, joka aikoo päästä ensimmäisten joukossa näkemään kaksikon. Koivisto toivoo, että pandoista koituisi kunnalle sekä turismia, että työpaikkoja.
– Jotain pysvää, joka kasvattaisi muutakin, loisi ehkä työpaikkoja, myös tulevina aikoina, ettei jäisi vain turistien kulkemiseen, Koivisto sanoo.
Samaa toivoo Hanna Ackrén.
– Turisteja lisää ja sitä kautta työpaikkoja. Vähän enemmän elämää tänne kylälle, Ackrén miettii.
Torstaina kunnassa vietetään pandojen tulojuhlaa eli Pandakarnevaalia. Helsingissä järjestettävien virallisten saapumisjuhlallisuuksien jälkeen pandat matkaavat poliisisaattueessa uuteen kotiinsa, missä ne toivotetaan tervetulleiksi kansalaisjuhlassa.
Juhlaan kutsutaan mukaan kaikki halukkaat, vaikka kunniavieraita ei vielä päästäkään näkemään. Pandakuljetus nimittäin ajaa pysähtymättä Ähtärin keskustan läpi Pandatalolle noin kello 17.
Yleisön nähtäville pandat tulevat kuukauden karanteenin jälkeen.
Lennolla hereillä
Kaiken touhotuksen keskipisteet, Pyry ja Lumi, totuttelevat siis parhaillaan suomalaisiin hoitajiinsa ja valmistautuvat elämänsä suurimpaan muutokseen.
Niille on muutama viikko sitten toimitettu lentokuljetuslaatikot, joita ne käyttävät nukkumakoppeina tottuakseen niihin ja oppiakseen tuntemaan olonsa niissä turvalliseksi.
Ravinto, jota niille tarjotaan, on samaa bambua, jota Suomessakin on sitten tarjolla.
– Niille on tehty hirveä määrä eläinlääketieteellisiä testejä ja kokeita, joilla varmistetaan, että kaikki on kunnossa ja eläimet terveitä, Jukka Salo sanoo.
Aikaisemmilla kerroilla, kun pandoja on lähtenyt Kiinasta, siellä on jopa vetistelty. Jukka Salo
Kiinalla on Salon mukaan kokemusta pandojen siirtämisestä ja selkeät menettelytavat.
– Niitä ei tarvitse rauhoittaa tai nukuttaa lennon ajaksi, vaan tuttu ympäristö ja tutut hoitajat saavat aikaan sen, että pandat tuntevat olonsa turvalliseksi.
Hoitajat ja eläinlääkärit seuraavat pandojen käyttäytymistä ja reagointia koko matkan ajan.
– Jos on jotain hermostumista, niin tutut kiinalaiset hoitajat menevät juttelemaan pandoille jotain mukavia ja sillä pandat rauhoittuvat, Salo kertoo.
Jäähyväisjuhla julkkiksille
Jukka Salo iloitsee siitä, miten Kiinassa on viime vuosina havahduttu ympäristönsuojelun tärkeyteen. Pandoista on tullut luonnon suurlähettiläitä maan sisällä. Pyryä ja Lumiakin ovat alueen koululaiset käyneet usein ihastelemassa.
– Kun Kiinassa kerrotaan kouluissa, miksi metsiä täytyy säästää ja suojella tai miksi biodiversiteettiä tulee suojella, mennään panda edellä. On helppo kertoa, että kun pandaa ja niiden kotimetsiä suojellaan, suojeltuu samalla myös tuhansia muita lajeja, Salo sanoo.
Hoitajilleen ja esimerkiksi juuri koululaisille kaksikko on tärkeä, joten Suomeen siirto aiheuttanee myös kyyneliä. Pandoille suunniteltu lähtöjuhla Kiinassa on samalla myös jäähyväistilaisuus.
– Aikaisemmilla kerroilla, kun pandoja on lähtenyt Kiinasta, siellä on jopa vetistelty.
