Yle seurasi Helsingin yliopiston alaisen Viikin pieneläinsairaalan päivystystä kahdentoista tunnin ajan. Mutta minkä takia ja mikä on Yliopistollinen eläinsairaala, siitä lisää tässä jutussa: Kissoja ja koiria voitaisiin hoitaa kuin ihmistä, mutta jotkin asiat ovat silti poissuljettuja – "Siinä menee raja".

Kello 18.25. Pieneläinsairaalan päivystykseen tulee labradorinnoutajanpentu Mocca. Mocca oli päässyt syömään sälekaihtimia, ja sen isäntä, helsinkiläinen Jaakko Klemettilä oli säikähtänyt tilannetta. "Meiltä loppui ymmärrys, mihin hän ylettyy. Hän on kasvanut niin kovasti", Klemettilä sanoo hoitohenkilökunnalle.

Eläinlääkäri Emma Lagerstedt tekee Mocalle yleistutkimuksen. Siinä ei havaita mitään poikkeavaa, myöskään röntgenkuvissa ei näy sälekaihtimien palasia. Kolmikuinen Mocca pääsee kotiin. Klemettilää kehotetaan tarkkailemaan sen vointia.

Eläinlääkäri Thomas Björkenheim esittelee sairaalan kalustoa. Viikissä saatetaan joutua nopeastikin yllättäviin tilanteisiin: esimerkiksi joulukuussa eläinsairaalaan tuotiin sähköankerias Raipe, joka oli ahmaissut eläintenhoitajan taskulampun. Se saatiin keploteltua Raipesta ulos.

Kello 18.50. Tämä bullterrieri on ollut eläinsairaalassa tarkkailussa. Sillä oli ollut veristä ripulia ja se oli mennyt vaisuksi.

Viikissä bullterrieriä on nesteytetty ja se on muun muassa saanut antibioottia, eläinlääkäri Lagerstedt kertoo. Kolmessa tunnissa koira on piristynyt selvästi. Se jaksaa nyt nousta pystyyn ja heiluttaa häntää tuntemattomille.


Hoitaja ulkoiluttaa bullterrieripotilasta illan aikana.

Bullterrierin kaltaisia tapauksia saattaa tulla Viikkiin useitakin päivässä: pieneläinsairaalan potilaista noin kolmasosa on päivystyspotilaita eli ne voivat tarvita välitöntä hoitoa. Viime vuonna pieneläinsairaalassa hoidettiin liki 18 600:aa seura- ja harraste-eläintä.


Helsingin yliopiston eläinlääketieteen opiskelijat harjoittelevat eläinsairaalassa käytännön työtä. Illan hiljaisina tunteina ehtii perehtyä tarkemmin yksittäisiin potilastapauksiin. Tässä tutkitaan kuvaa koiran vatsasta.

Sairaalan pukukoodi on selvä. Eläinlääkäreillä on kokovalkoinen asu, viidennen vuoden eläinlääkäriopiskelijoilla harmaa paita ja valkoiset housut. Hoitajien vaatteet ovat tummansiniset.

Kello 19.35. Kultainennoutaja Ruuti. Diagnoosi – kohtutulehdus. Ruuti on pian yhdeksänvuotias. Päivystyshuoneessa se on menossa häntä heiluen jokaisen vastaantulijan luo.


Iloinen Ruuti on niin hyväkuntoinen, että se päätetään leikata vasta seuraavana päivänä. Sen omistaja, helsinkiläinen Linnea Leinonen lupaa pitää Ruutia silmällä yön yli. Eläinlääkäri Emma Lagerstedtin mukaan päivystyksessä pyritään antamaan ensiapu ja tilan niin salliessa tutkimuksia jatketaan arkiaikaan. Silloin on paitsi enemmän väkeä myös halvempaa.


Kello 20.30. Pientä, parikiloista koiraa ollaan kotiuttamassa. Koira on ollut kaksi yötä teho-osastolla hoidossa, sillä se oli oksennellut kotona. Nyt se on taas virkeä ja sosiaalinen. Hoitaja tarkastaa koiran tietoja.


Kello 21.50. Tämä kissa oli viety paikallisen eläinlääkärin vastaanotolle kakomisen takia. Eläinlääkäri ei ollut havainnut mitään, mikä olisi selittänyt oireet. Lopulta kissa oli päätetty ohjata Yliopistolliseen eläinsairaalaan Viikkiin.


Kello 21.55. Kissa saa hengenahdistuksen ja tunnelma huoneessa sähköistyy. Kohtaus menee kuitenkin hetkessä ohi, mutta kissa jää päivystykseen tarkkailuun.

Pieneläinsairaalassa yhden potilaan keskimääräinen lasku oli viime vuonna hieman yli kolmesataa euroa.

Thomas Björkenheim on työskennellyt pieneläinsairaalassa vuodesta 2009. Mikä työssä on parasta? Ainakin monipuolisuus. "Ei ole yhtään samanlaista päivää eikä yötä. Mielenkiintoisia potilastapauksia on paljon", eläinlääkäri sanoo.

Kello 23.15. Pöydällä makaa pieni perhoskoira eli papillon Galla. Sillä on ollut kohtutulehdus ja se on leikattu aiemmin päivällä. Sen vointi on kuitenkin vielä huono, minkä vuoksi se on tuotu eläinsairaalan päivystykseen. Björkenheim sekä viidennen vuoden opiskelija Mariia Liljaniemi tutkivat potilasta.

Galla on yksi perheemme jäsenistä, espoolainen omistaja sanoo Ylelle. "Emme ymmärtäneet, mikä sillä on. Oireista ei osannut odottaa näin vakavaa tilannetta."

Kello 23.45. Perhoskoira on jäänyt sairaalaan yöksi. Se on viety teho-osastolle, jossa sen kuntoa tarkkaillaan jatkuvasti.

Aamuyöllä. Eläinsairaalassa joku valvoo aina. Tänä yönä puhelimitse on kysytty muun muassa sitä, mitä tehdä, kun koiralla on tärinäkohtaus.

Eläinsairaala alkaa heräillä uuteen aamuun.
Lue myös: