Päiväkotien kasvaneet ryhmäkoot huolestuttavat lasten vanhempia ja työntekijöitä. Oulun yliopiston koordinoimassa tutkimuksessa on selvitetty vuosina 2015 ja 2016 varhaiskasvatuslakiin tehtyjä muutoksia. Lakimuutoksen tavoitteena oli saattaa varhaiskasvatukseen merkittäviä sisällöllisiä uudistuksia ja toisaalta saavuttaa kustannussäästöjä.
Oulun yliopiston yliopistonlehtori ja dosentti Anna-Maija Puroilan mukaan joulukuussa 2017 julkaistun kyselyn tulokset olivat osin odotettuja. Monitahoarviointiin vastasi 212 kunnan varhaiskasvatusjohtajaa, 115 yksityisten päiväkotien johtajaa, liki 2000 varhaiskasvatuksen työntekijää ja yli 4000 lasten vanhempaa.
– Kokonaiskuva ei ole yksiselitteinen. On pedagogisia parannuksia, mutta toisaalta subjektiivisen päivähoidon säästötoimien takia myös koetaan, että tuli heikennyksiä. Varsinkin lasten vanhemmat ja työntekijät ovat huolissaan lakimuutoksesta, kertoo Puroila.
Työntekijällä oli 15 lasta yksin valvottavanaan. Silloin mielestäni puhutaan jo turvallisuusriskistä. Anna-Maija Puroila
Arviointi tehtiin heti varhaiskasvatuslain tultua voimaan. Tuoreen lakimuutoksen takia esimerkiksi varhaiskasvatuslain taloudellisia vaikutuksia ehdittiin vain arvioida.
– Toki kunnissa ennakoitiin ja tehtiin laskelmia talousarvioiden puitteissa, mutta monet korostivat, että kyseessä on arvio kustannussäästöistä, kertoo Puroila.
Päiväkotiryhmät liian suuria
Suurimmaksi huoleksi kyselytutkimuksessa nousi päiväkotien lapsiryhmien kokojen kasvu. Vuonna 2015 säädettiin päiväkoteihin enimmäisryhmäkoko, ja seuraavana vuonna lasten suhdeluvun nosto 1:7:stä 1:8:aan merkitsi käytännössä mahdollisuutta kasvattaa ryhmäkokoja. Jo aiemmin oli ollut mahdollista poiketa suhdeluvusta lyhytaikaisesti ja tilapäisesti.
– Ryhmäkoon kasvu näyttäytyi tämä kyselyn mukaan erittäin huolestuttavalta, kertoo Anna-Maija Puroila.
Laadun keskeisin tekijä on osaava henkilöstö. Sanni Grahn-Laasonen
Kyselyssä päiväkotien työntekijät kertoivat, että suhdeluku ylittyi päivittäin työntekijöiden työvuorojen takia. Käytännössä suhdeluku toteutui päiväkodissa vain silloin, kun kaikki työntekijät olivat töissä.
– Suhdeluvun ylittämistä tapahtuu aamuisin ja iltapäivisin. Pahin esimerkki tutkimuksessa oli se, jossa työntekijällä oli 15 lasta yksin valvottavanaan. Silloin mielestäni puhutaan jo turvallisuusriskistä, kertoo Puroila.
Ministeri jakaa huolen henkilöstön määrästä
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) on huolissaan kasvaneiden ryhmäkokojen vaikutuksista. Ministeri kertoo näkemyksistään sähköpostivastauksessaan.
– Pidän tärkeänä, että kunnissa ymmärrys varhaiskasvatuksen merkityksestä kasvaa. Monissa viesteissä, joita ministeriöön saamme, suurena ongelmana pidetään sitä, että ryhmien muodostamisessa ja henkilöstömitoituksessa sääntelyä noudatetaan heikosti. Tämä johtaa sekaviin tilanteisiin ja henkilöstön väsymiseen. Näin ei saa olla, kirjoittaa ministeri Grahn-Laasonen.
Ministeri painottaa henkilöstön merkitystä varhaiskasvatuksessa.
– Tutkimusten mukaan laadun keskeisin tekijä on osaava henkilöstö. Hallitus on panostanut kehyskaudella 28 miljoonaa euroa henkilöstörakenteen kehittämiseen. Tuolla rahalla saadaan muun muassa tuhat uutta yliopistokoulutettua lastentarhanopettajaa. Puute kasvatustieteellisen koulutuksen saaneista opettajista on moniammatillisen yhteistyön toteutumisen este, kertoo Grahn-Laasonen.
Lakiuudistusta tulee jatkaa
Oulun yliopiston yliopistonlehtori ja dosentti Anna-Maija Puroila toivoo, että varhaiskasvatuslakia kehitetään edelleen. Muutoksiin hän perää pitkäjänteisyyttä.
– Suosittelemme, että lainsäädännön uudistamista tulee jatkaa. Nyt ollaan mielestäni uudistuksessa vasta alkutaipaleella.
Varhaiskasvatuksen lakiuudistusta on kaivattu jo vuosikymmeniä.
– Varhaiskasvatuspolitiikkaa tulisi heittää pitkäjänteisesti kehittämisohjelman avulla. Tämä kaipaa resursseja, rahaa ja henkilöitä tekemään kehitystyötä.
Yksi muutos tulisi tehdä heti. Päiväkotiryhmien koko tulisi Puroilan mukaan pienentyä.
– Siihen kaipaan ripeää muutosta. Päiväkotiryhmien liian suuri lasten määrä näyttäytyi tutkimuksessa erittäin huolestuttavana, päättää Puroila.
Lisätty 15.1 klo 10.12 tutkimuksen julkaisun ajankohta 18.12.2017.