Aivoverenkiertohäiriöistä kuntoutuvien terapiassa hyödynnetään nyt peliteollisuutta.
Kajaanilainen yritys CSE Entertainment on kehittänyt rehabWall-nimisen laitteen, joka sisältää kolme erilaista viihdepeleistä tuttua hyötypelialustaa. Näiden kolmen pelin avulla tuetaan aivoverenkiertohäiriö eli AVH-potilaiden kuntoutusta.
Uudessa laitteessa on virtuaaliympäristö, jossa käytetään VR-laseja. Peli kehittää ja mittaa katsekontaktia. Toisessa pelissä on Kinect-ympäristö, jossa käytetään hyväksi liikekameraa. Se kehittää ja mittaa kuntoutettavan erilaisia liiketoimintoja.
Kolmas hyötypelisovellus on kehitetty pyörätuolipotilaille. Siinä pyörätuolissa istuva kuntoutuja muuttaa painopistettä oikealle tai vasemmalle ja hakee tällä tavalla näyttöruudulla kulkevan hahmon avulla puistopolulta timantteja sekä väistelee esteitä.
– Ensimmäiset pelit on nyt tempaistu tällä kuntoutustuotteella. Laite on rakennettu nimenomaan aivohalvauskuntoutujille ja siinä on hyödynnetty niitä oppeja ja kokemuksia, joita olemme saaneet viihteellisten pelien rakentamisesta, kertoo CSE Entertainmentin myyntijohtaja Timo Turunen.
Kehittäjiensä mukaan aivoverenkiertohäiriön kuntoutukseen suunniteltu laite on ensimmäinen laatuaan maailmassa. Laite esiteltiin ensimmäisen kerran viime syksynä Tampereen apuvälinemessuilla. Samalla sitä myös testattiin.
– Tällaiselle laitteelle on oikeasti kysyntää niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Kun puhutaan VR-teknologian tuomista hyödyistä ja pelillisyydestä, niitä kuntoutuksessa ei ole kovin paljon ollut. Pelilliset elementit lisäävät kuntoutuksen motivaatiota, sanoo Turunen.
Timanttien kalastusta
Kuhmolainen Arvo Koistinen on pyörätuolissa istuva AVH-kuntoutuja. Hän on kokeillut peliä aikaisemmin sen valmisteluvaiheessa. Nyt toisella kokeilukerralla edistystä tapahtui timanttien poiminnassa ja esteiden väistämisessä.
– Hoitomuotona peli voi olla hyvä, kun saa vähän liikutella itseään. Tulos oli parempi kuin viimeksi, kaikki on kiinni päästä, kertoo Koistinen.
Pää ja aivot kun harjaantuvat, niin timanttien kalastelu on helpompaa. Arvo Koistinen
Kaikkien kolmen eri hyötypelin vaikeusasteita pystytään muuttamaan monella eri tavalla kuntoutujan edistymisen mukaan. Pyörätuolissa toimimisessa ja itsensä liikuttelussa Koistisella ei ole ongelmia, jännitys toi kuitenkin oman haasteen pelaamiseen.
– Jos muisti on huono, niin varmasti ei peli onnistu. Pää ja aivot kun harjaantuvat, niin timanttien kalastelu on helpompaa, Koistinen sanoo.
Tylsään kuntoutukseen vaihtelua
Terveydenhuollon puolella kuntoutuspeleistä on puhuttu pitkään, ja nyt Kajaanissa on otettu ensimmäiset digiaskeleet. Kuntoutuksessa rehabWall-hyötypeli ei kuitenkaan syrjäytä ihmistä, vaan on yksi uusi työkalu.
– Ainakin puheterapiassa olemme aina vuorovaikutuksen kanssa tekemisissä, että ei se syrjäytä ketään. Meille se on yksi hieno työkalu lisää terapioihin. Se kannustaa myös omatoimiseen- ja yhteisharjoitteluun sekä omaisten ja vieraiden kanssa harjoitteluun, kuntoutumiseen ja toimii myös ajanvietteenä, kertoo puheterapeutti Emmi Korhonen Kainuun soten erikoisterapiasta.
Kainuun soten Kajaanin pääterveysaseman erityisterapiaosastolta löytyvää laitetta hyödyntävät yhteistyössä Kainuun soten fysio-, puhe- ja toimintaterapia. Idea laitteen hankintaan tuli hyvinvointi- ja terveysalan tarvekartoituksen kautta. Yhtenä erikoisterapian tarpeena oli hyötypelin saaminen yksikköön.
Erityisterapiaosastolla uutta laitetta odotettiin hartaasti, sillä sen kautta saadaan uusi, nykyaikainen ja mielekäs keino mukaan melko usein tylsään kuntoutukseen.
– Virtuaalimaailma ja hienot grafiikat tuovat vaihtelua kuntoutusmaailmaan. Meillä on täällä tylsät seinät ja pitkät kuntoutusajat, joten kuntoutujille tämä on mukavaa vaihtelua, sanoo Korhonen.
Muutenkin Kainuun sotessa puhaltavat uudet tuulet monella tavalla.
– Nyt meillä on maailman ensimmäinen AVH-peli. Kun uusi sairaala valmistuu, niin meillä on Suomen ensimmäiset kuntoutuskadut eli 3–5 kertaa 30 metriä leveät käytävät. Siellä kuntoutujat tekevät terapeuttien ja hoitajien kanssa töitä, kuntouttavat itseään ja hakevat myös vertaistukea, kertoo kuntoutuspalvelu- ja muutospäällikkö Marjo Kemppainen Kainuun sotesta.
Lisää harjoitusta
Tampereen yliopistollisessa keskussairaalassa (TAYKS) toimiva neurologi Mika Koskinen on tehnyt tutkimuksia AVH-kuntoutuksesta. Myös Aivoliitossa asiantuntijana toimineen Koskisen mielestä tarvetta rehabWall-tyyppiselle hyötypelille on olemassa.
– Mitä moninaisempi repertuaari meillä on kaikenlaisia kuntoutusmenetelmiä, niin sitä parempi, koska kaikille ei sovi samanlainen kuntoutus. On hyvä juttu, että meillä on erityisesti tähän tarkoitukseen kehitettyjä pelejä, kertoo Koskinen.
Aivoverenkiertohäiriöiden ja halvausten kuntoutuksessa tärkein mittari on se, kuinka paljon aikaa pystytään kuntoutukseen käyttämään. AVH-kuntouksessa se on myös suurin haaste. Suurin osa saa jonkinlaista terapiaa kerran päivässä, mikä tarkoittaa 45 minuuttia tai sitä lyhyempää aikaa. Kokonaisuudessa kuntoutus jää kuitenkin vähäiseksi.
Pelaaminen mahdollistaa monen prosentin kasvua kuntoutukseen, koska sitä voi tehdä myös itsenäisesti.
– Se on hyvä laajennus, koska ihmisresurssit ovat rajalliset. Toista ihmistä ei tarvita koko ajan mukana kuntoutuksessa, toteaa Koskinen.
Pelimaailmalla on tulevaisuutta terveydenhuollossa. Pelejä on jopa tarjottu lääkkeeksi siihen, että henkilöstöresurssit pienenevät. Ihmistä tarvitaan kuitenkin toisen ihmisen hoitamiseen, esimerkiksi jonkun on valittava kuntoutujalle oikea peli tai harjoitte. Peleillä voidaan tehostaa kuntoutusta.
– Jos verrataan sitä kumpi on parempi, kävelyrobotti vai ihmisfysioterapeutti, niin siinä on sama analogia. Tärkeintä on se, että saa harjoitusta paljon, koska silloin ihminen kuntoutuu. Mutta pelien kohdalla pitää olla joku, joka katsoo, että se todella toimii, sanoo neurologi Mika Koskinen.
Digiaskel on iso kuntoutukselle
AVH-potilaiden kuntoutukseen tarkoitetun rehabWall -hyötypelin mahdollisti kaksi vuotta toiminut Kainuun Edun DIHYTE-hanke.
RehabWall-laitetta on kehitetty yhteistyössä Kainuun soten erityisterapian kanssa ja kehittäminen jatkuu edelleen.
DIHYTE-hankkeessa on nyt toteutettu 10 erilaista kokeilua hyvinvointi- ja terveyspalveluiden kehittämisessä, rehabWall on yksi niistä. Hankkeen osatoteuttajana on ollut Kainuun sote sekä 30 yksityistä alan toimijaa.
– Lähdimme hakemaan toteuttajia ITC-toimijoiden puolelta, koska Kainuussa on koulutusta ja vahvoja tämän alan osaajia. Kaikissa kokeiluissa olemme lähteneet täyttämään niitä siten, että pyrimme löytämään pysyviä ratkaisuja, sanoo DIHYTE-hankkeen projektipäällikkö Timo Pekkonen.