Auton matkamittarin manipulointi on helppoa ja halpaa. Yle kertoi vuonna 2016, että halvimmillaan matkamittarin lukemien muuttamiseen soveltuvan laitteen saa 150 eurolla. Nyt niitä myydään käytettyinä alle satasella.
Kilometrilukemia muutetaan tietenkin rahan takia. Vähemmän ajetusta autosta saa myytäessä paremman hinnan.
Väärillä kilometreillä varustettujen autojen paljastaminen ei sekään ole enää hinnasta kiinni. Esimerkiksi saksalainen Carly-sovellus maksaa automerkkikohtaisen adapterin kanssa alle 50 euroa. Kun adapterin liittää autoon, pääsee omalla kännykällään tutkimaan ajohistorian.
Autoalan Keskusliiton lakiasiantuntija Timo Niemi sanoo, että Suomessa ei periaatteessa saa toisen omistamasta autosta mennä tietoja ilman lupaa lukemaan.
– Mutta luvanhan voi aina pyytää.
Niemi kehottaa avoimesti kysymään automyyjältä, saako ajokilometrit tarkistaa omalla laitteella ennen ostopäätöstä. Ainakin Saksassa sovellukset ovat johtaneet ikäviin tilanteisiin, joissa autoja otetaan koeajolle ja lukemat luetaan salaa.
Joulupukkiinkin on helpompi uskoa kuin mittariin
EU valmistelee kovia lainsäädännöllisiä otteita mittarimanipuloinnin kitkemiseksi (pdf englanniksi). EU-komission tilaaman tuoreen selvityksen mukaan ongelma on erityisen paha autoissa, jotka on myyty toiseen EU-maahan.
Esimerkiksi Italiassa puolessa myynnissä olleista käytetyistä oli vuonna 2015 julkaistun kirjan mukaan väärä mittarilukema. Tšekissä vastaava luku vuonna 2014 oli 37 prosenttia, Saksassa viranomaiset arvioivat vuonna 2011, että väärillä kilometreillä myydään joka kolmas auto.
Suomesta virallisia lukuja tai edes valistuneita arvauksia ei ole. Suomeen ulkomailta tuotavat autot ovat kuitenkin hyvin potentiaalisia väärennysten kohteita. Vuonna 2016 käytettynä maahantuodut henkilöautot olivat keskimäärin 9-vuotiaita. Niiden mittarissa oli keskimäärin 140 000 km.
Saksassa mittarimanipuloidusta autoista arvioidaan puuttuvan keskimäärin 100 000 ajokilometriä. Jos manipulointi on halpalaitteen sijaan tehty laadukkaasti, on autosta lähes mahdotonta löytää tietoa oikeasta ajomäärästä. Mutta suurin osa huijauksista tehdään pelkästään mittarilukemaa muuttamalla. Sellainen on helppo paljastaa.
Kilometrejä osataan väärentää tietysti myös Suomessa uutena myytyihin autoihin. Huoltokirjansa ja kaikki huoltokuitit hukanneita autoja tulee myyntiin joka päivä.
Suomalaisessa kauppasopimuksessa lukee ”mittarilukema”
Suomessa sekä autojen myynti-ilmoituksissa että myös autoliikkeiden kauppasopimuksessa lukee ”mittarilukema” ajokilometrien sijaan.
Lakimiestaustainen Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen kysyykin, myydäänkö Suomessa auto todellisilla ajetuilla kilometreillä vai mittarilukemalla? Hän turvaisi kuluttajan oikeuksia ottamalla mallia Saksasta.
– Minusta kauppasopimukseen pitäisi kirjoittaa, että ”ajoneuvon kilometrilukema vastaa ajoneuvon ajosuoritetta”.
Myös AKL:n lakiasiantuntija Timo Niemi pitää ideaa hyvänä. Se lisäisi luottamusta puolin ja toisin.
– Myyjän on tietysti vaikea mennä takuuseen, että se mittarilukema on juuri se tai se. Mutta kirjoittaisin tuon sinne kauppasopimuksen lisätietokenttään.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston lakimies Mika Hakamäki muistuttaa, että autokaupan lähtökohtana on tietysti oltava, että mittarilukema pitää paikkansa. KKV:llä ei ole kantaa, pitäisikö kauppasopimuksiin kirjata asia vielä erikseen.
– Toisaalta on tietenkin kuluttajan aseman kannalta hyvä, jos kauppakirjaan otetaan maininta, millä sanamuodoin hyvänsä, että mittarilukema vastaa totuutta. Tällaisen vakuutuksen antaessaan myyjä sitoutuu vielä erikseen ja nimenomaisesti antamansa tiedon oikeellisuuteen, Hakamäki toteaa.
Hinnanalennus tai kaupan purku
Myytävässä autossa ei välttämättä tarvitse olla mitään mainintaa mittarilukemasta tai huoltohistoriasta, kunhan virheellistä tietoa ei anneta.
– Sen mittarilukemakohdan voi kauppasopimuksessa jättää kokonaan tyhjäksi, jos myydään autoa, josta myyjä ei tiedä paljonko sillä on ajettu. Silloin sinne lisätietokenttään on hyvä merkata, että ajokilometreistä ei ole tietoa, AKL:n Niemi muistuttaa.
Jos ilmoitettu mittarilukema osoittautuu kaupan jälkeen vääräksi, alkaa yleensä tapauskohtainen sopan selvittely.
– Myyjällä on ensisijaisesti oikeus korjata virhe, mikä on tietysti tällaisessa tapauksessa vaikeaa. Toisena tulee kauppahinnan alennus, sitten vasta kaupan purku, sanoo Niemi.
Mittarimanipuloinnin tapauksessa ei ole tarkkaa kilometrirajaa, jolloin autoliikkeessä asioinut kuluttaja olisi oikeutettu kaupan purkuun. Myyjäliikkeet ovat kuitenkin maineestaan nykyisenä sosiaalisen median aikakaudella sen verran tarkkoja, että kaupan purkamiseen on hyvä mahdollisuus.
Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen tietää, että vaikka Suomen oikeuskäytännössä mittarilukemalla tarkoitetaan ajokilometrejä, asioilla on taipumus mutkistua, kun pettyneiden pinna kiristyy.
– Jos sinne sopimukseen on kirjannut, että ajoneuvon kilometrilukema vastaa ajoneuvon ajosuoritetta, niin silloin se asia on yksiselitteinen, eikä tarvitse väitellä siitä.