Turtolan Konepajassa Pellossa seppä Toivo Jaaranen takoo kivivasaroita, joita arvelee maailman halutuimmiksi geologien työkaluiksi. Pellolaisilla malmivasaroilla paukutellaan jo lähes kaikilla maailman malmikentillä.
Jo varhain aamusta konepajasta kuuluu vasaran pauke ja ahjon humina. Seppä Toivo Jaaranen on täydessä työntouhussa. Mies ei laske päivittäisiä työtuntejaan.
– Joku tuossa viisasteli kerran, että mie teen kahdeksan tunnin päivää; kahdeksasta kahdeksaan, hän naurahtaa.
Geologeilta puuttui hyvä kivivasara
Kivivasaroiden teko tuli sepälle sattumalta. Siitä hän kiittää silloista Pellon elinkeinoasiamiestä Antero Aunolaa, joka oli kutsunut Geologian tutkimuslaitoksen johtajan Pelloon ja pyytänyt Topinkin paikalle. Johtaja oli valitellut, että malminetisijöillä ja geologeilla ei ole kunnon kivivasaroita.
– Antero hurja meni ja sanoi, että siinähän on seppä vieressä, kyllä se alkaa tekemään. Tarkoitti minua, ketäpä muuta, Toivo Jaaranen muistelee.
Se oli haluttujen malmivasaroiden tarinan alku.
– Kyllä se sattuu sokea kanakin joskus jyvän saamaan.
Yhdessä Oulun yliopiston kanssa Jaaranen ryhtyi etsimään kivivasaralle sopivaa terästä ja tekemään muita valintoja. Teräksen oikeanlainen karkaisu on ratkaisevaa, ja sen seppä kyllä osaa.
Kivivasaroita ja puukonteriä
Geologin työkalusta kivivasarasta tuli heti niin suosittu, että nyt sitä käytetetään lähes kaikilla maailman malmikentillä, kolmessatoista maassa.
– Viime joulukuussa meni ensimmäinen erä Amerikkaan. Ruotsissakkin näitä ostavat korkeakouluille ja isoille kaivosyhtiöille, ja jopa enemmän kuin Suomessa. Seitsemänkymmentä vasaraa meni jokin aika sitten kertalähetyksenä Ruotsiin, Jaaranen kertoo.
Vasaroita tilataan Kanadaa ja Etelä-Afrikkaa myöten. Seppä ei pidä mahdottomana, etteikö Kittilässä Suurikuusikon kultaesiintymäkin olisi löydetty hänen valmistamallaan kivivasaralla.
Malmivasaroiden rinnalla Toivo Jaaranen takoo puukonteriä eri valmistajille. Teriä syntyy monenlaisiin tarpeisiin.
– Asiakas saa valita ainakin kymmenestä eri teräslaadusta. Siellä on hiiliterästä ja vanadiiniterästä, on ruostumatonta terästä, pulveriterästä ja tamaskiterästä.
Metsurista sepän ammattiin
Toivo Jaaranen on lähtöjään Pohjois-Karjalan Valtimosta. Hän muutti aikoinaan maa- ja metsätöiden perässä Lappiin ja asettui väylänvartiseen Pelloon ja Turtolan kylään. Myöhemmin mies kouluttautui Ylitorniolla hitsariksi ja sai ajatuksen omasta konepajasta, jonka hän sittemmin rakensi ja otti käyttöön vuonna 1974. Ruotsin Matarengista Topi hankki myös sorvarin taidot.
Jaaranen työskentelee pajassaan yksin. Neljä muutakin miestä oli Topilla aikanaan töissä urakoimassa Keskolle muuatta moottorikelkan rekitilausta, mutta nykyiset hommat hoituvat yksin.
– Toisista on aina oma huolehtimisensa, hän sanoo.
