Parin kilometrin päässä Turun keskustasta Linnanfältin alueella, Turun linnan kupeessa, ensimmäiset puukerrostalot ovat harjakorkeudessa. Muutaman vuoden kuluttua puukaupunginosassa on 600 asuntoa 1 000 asukkaalle.
– Odotamme, että tästä tulee tyylikäs ja viihtyisä asuinmiljöö sisäpihoineen, katutiloineen ja aukioineen. Alueelle tulee mielenkiintoista uutta modernia puurakentamista, sanoo Turun kaupunkiympäristötoimialan arkkitehti Mika Rajala.
Linnanfältin alueella säilyy muutama vanha suojeltu puutalo, joiden oheen rakennetaan uutta.
– Tässä yhdistyvät vanha ja uusi. Luomme alueen, jolla on voimakas identiteetti, jossa ihmiset viihtyvät ja ovat aidosti ylpeitä omasta asuinpaikastaan, sanoo Rajala.
Meillä rakennetaan noin 15 000 uutta kerrostaloasuntoa vuodessa. Niistä puisia on vain noin 5 prosenttia. Markku Karjalainen
Alueelle nousee 2–5 kerroksisia matalia puukerrostaloja. Arkkitehti Mika Rajala painottaa, että uutta lähiötä ei ole tarkoitus rakentaa.
– Asumisen lisäksi alueelle sijoittuu palveluita ja työpaikkoja. Turun kaupunkirakenne kasvaa kohti merta koko ajan.
Linnanfältin lähellä sijaitsevat Kakolan ja Turku Energian alueille rakentuvat uudet asuinalueet.
Suomessa 59 asuinpuukerrostaloa
Suomessa on reilun 20 vuoden aikana valmistunut 59 puukerrostaloa. Puukerrostalojen rakentaminen on ollut vähäistä tiukkojen palomääräysten takia. Nyt on mahdollista rakentaa 8-kerroksisia puukerrostaloja, jopa korkeampia, kunhan palotekninen suunnittelu on kunnossa. Esimerkiksi Joensuuhun on rakenteilla 14-kerroksinen Suomen korkein puukerrostalo.
– Meillä rakennetaan noin 15 000 uutta kerrostaloasuntoa vuodessa. Niistä puisia on vain noin viisi prosenttia, jos lasketaan myös kaksikerroksiset pienkerrostalot, sanoo Tampereen teknillisen yliopiston rakennusopin professori Markku Karjalainen.
Valtion puurakentamisen edistämisohjelmaa vetämässä ollut Markku Karjalainen sanoo, että suomalainen puukerrostalorakentaminen vaatii vielä harjaantumista. Rakentaminen ei kuitenkaan ole enää säädöksistä kiinni.
Kunnilla kaavoittajana on myös oma roolinsa puurakentamisen lisääjänä. Kunnat voivat kaavoittaa tiettyjä alueita puurakentamiselle.
– Mutta ennen kaikkea tarvitsemme puumyönteisiä rakennuttajia, niitä jotka haluavat puukerrostaloja. Kyllä suunnittelijat suunnittelevat ja rakentajat rakentavat, jos rakennuttaja on päättänyt, että haluaa puukerrostalon, sanoo Karjalainen.
Turun Linnanfältin alue oli yksi Moderni puukaupunki -hankkeen kärkihankkeista ja valtion puurakentamisen edistämisohjelman 2004–2010 valtakunnallinen pilottikohde.
Tampereen teknillisen yliopiston rakennusopin professori Markku Karjalainen on seurannut Linnanfältin vaiheita alusta saakka. Karjalainen uskoo, että Linnanfältistä tulee puurakentamisen malliesimerkkialue.
Puukerrostalot hiljaisempia
Turun Linnanfältin alueella rakennustyöt eri kohteissa ovat käynnissä. NCC:n rakentamat 3- ja 4-kerroksiset puukerrostalot valmistuvat keväällä.
– Tämä on asukkaita kiinnostava alue. Keskusta on parin kilometrin päässä, Aurajoki kivenheiton päässä ja Turun linna ja Suomen Joutsen naapurissa, sanoo NCC:n markkinointipäällikkö Antti Saarinen.
Saarisen mukaan jo rakentamisvaiheessa puukerrostalon rakentaminen tuntuu erilaiselta kuin betonikerrostalon rakentaminen.
– Sen voi kaikilla aisteilla tunnistaa. Siellä tuoksuu erilaiselta ja siellä on paljon hiljaisempaa kuin normaalissa kerrostalossa. Puukerrostalo on kodikas.
Tulevaisuudessa puurakentaminen näyttäytyy yhä suositumpana rakennuttajien, suunnittelijoiden ja rakentajien keskuudessa. Markku Karjalainen
Puukerrostalossa huoneistojen väliset seinät ovat puolet paksummat kuin esimerkiksi betonikerrostalossa. Tämä tuo lisää äänieristävyyttä huoneistoihin.
– Betonikerrostalossa huoneiston välisten seinien paksuus on noin 16–18 senttiä ja tässä se on noin 30 senttiä, esittelee Antti Saarinen rakenteilla olevan kerrostalon seinää.
Saarisen mukaan puurakentaminen vaatii osaavia tekijöitä ja osaavia suunnittelijoita. Puukerrostalokohteita on käynnissä ja suunnitteilla eri puolille Suomea.
Asukkaat viihtyvät puukerrostaloissa
Tampereen teknillisen yliopiston rakennusopin professori Markku Karjalainen on puhunut puurakentamisen puolesta jo yli 20 vuotta. Karjalaisen väitöskirjassa selvisi, että puukerrostaloissa asuvat ovat tyytyväisiä asumiseensa.
Hän teki viime vuonna uuden haastattelututkimuksen, jossa selvisi, että asukkaat ovat tyytyväisiä etenkin ääneneristykseen. Paloturvallisuus koettiin hyväksi, koska kohteissa on sprinklerijärjestelmä ja sähköverkkoon kytkettävät palovaroittimet.
– Asukkaiden vastauksissa nousivat esille myös pehmeät arvot kuten kodikkuus, puun tuoksu, ja lämminhenkisyys, sanoo Karjalainen.
Karjalainen opettaa arkkitehtiopiskelijoita Tampereen teknillisessä yliopistossa ja hänellä on tuntuma, että opiskelijoita kiinnostaa teollinen suurimittakaavainen puurakentaminen ja sen arkkitehtuurin kehittäminen.
Karjalainen sanoo, että ympäristöministeriön suunnitelmien mukaan vuonna 2025 rakentamissäädöksiin tulee pakolliseksi arvioida rakentamisen hiilijalanjälki.
– Silloin pitää tietää mistä rakennusmateriaali tulee, paljonko valmistukseen ja kuljetukseen menee energiaa ja paljonko ne aiheuttavat päästöjä. Nämä pitää arvioida ja mitata rakennuslupavaiheessa. Silloin puurakentaminen näyttäytyy yhä suositumpana rakennuttajien, suunnittelijoiden ja rakentajien keskuudessa, sanoo Karjalainen.