Ähtärissä ja sen lähialueilla istutettiin kesällä 2016 koeviljelmille kasvamaan ensimmäiset bambut. Ähtärin eläinpuistoon tuleville pandoille haluttiin tarjota Suomessa tuotettua lähiruokaa ja siksi selvittää, mitkä lajit täällä voisivat menestyä.
Nyt takana on yksi bambun koeviljelytalvi ja toinen menossa.
Viime talvi 2016-17 oli lumeton ja kylmä. Ähtärissä mitattiin 26 astetta pakkasta. Nyt vaikuttaa paremmalta, sillä lumi on hyvä talvehtimissuoja ja sitä Ähtärissä on.
– Kylvössä olevat bambut ovat vuoristolajeja ja nauttivat luontaisestikin lumisuojaa, sanoo kasvituotannon asiantuntija Jari Luokkakallio ProAgria Etelä-Pohjanmaasta. Hän vetää kolmivuotista Bambua pandalle -hanketta, joka aloitettiin vuoden 2016 alussa ja jatkuu vielä tämän vuoden loppuun.
Lisäkokemuksia tarvitaan vielä
Koeviljelmille istutettiin eri lajikkeita, joista valikoitui ensimmäisen talven kokemusten jälkeen jatkoviljelyyn 4-5 parhaiten talvehtinutta lajiketta. Niiden talvehtimista seurataan nyt. Kevään tullen nähdään, miten kävi.
– Keväällä tietää, mitkä lajit säilyivät ja millä menetelmillä, Luokkakallio sanoo.
Kahden talven kokemukset ovat kuitenkin varsin vähäiset pitävien johtopäätösten tekemiseksi.
– Jos saadaan tämän talven kokemukset ja vielä yhden talven kokemukset, niin ehkä sen jälkeen olisi kanttia sanoa, että näitä lajikkeita voidaan viljellä, Luokkakallio miettii.
Optimistinen toive
Ähtäriin tulevat pandat syövät bambua kymmeniä kiloja päivässä. Tällä hetkellä niiden ravinto tuotetaan Hollannista.
Jotta suomalaisella tuotannolla pystyttäisiin hoitamaan pandojen bambuntarve, pitäisi tuotantoa olla merkittäviä määriä.
– Kiloja ei kerry neliötä kohden kauheasti eli pinta-alaa pitää olla Toiset lajikkeet ovat kolme metriä korkeita, toiset metrin eli sato vaihtelee lajikkeittain.
Koska sitten suomalaista bambua voisi olla tarjolla?
– Jos on optimisti, niin kesällä 2020.