Jyväskylän yliopiston politiikantutkijan Tommi Kotosen mukaan Suomessa oli kylmän sodan aikana monia äärioikeistolaisia liikkeitä.
Kotonen on tutkinut äärioikeiston liikkeitä Suomessa kylmän sodan aikana ja on kirjoittanut aiheesta kirjan.
Kotonen sanoo Yle Radio 1:n Ykkösaamussa, että äärioikeiston huippukautta oli 1930-luku.
– Toiminta oli huomattavasti laajamittaisempaa kuin kylmän sodan aikana tai tänä päivänä. Kylmän sodan aikana oli sellaisia järjestöjä, jotka vertautuivat paremmin nykyisiin järjestöihin ihan kokonsakin puolesta, hän sanoo.
Monille saattaa tulla mieleen kylmän sodan aikaisista äärioikeistolaisista lähinnä paljon julkisuudessa ollut "valtakunnanjohtaja" Pekka Siitoin. Kotosen mukaan Siitoinin johtaman toiminnan lisäksi Suomessa oli monia muitakin äärioikeistolaisia liikkeitä.
Kotosen mukaan yhtenä "menestystarinana" voi pitää 1960-luvulla toiminutta Isänmaallista yhtenäisyysseuraa. Äärioikeistolainen toiminta on ollut aina kohtuullisen marginaalista Suomessa, mutta Isänmaallinen yhtenäisyysseura sai mukaansa suuren määrän ihmisiä, sanoo Kotonen.
– Puhutaan parhaimmillaan jopa 500 jäsenestä. Heillä oli aktiivista toimintaa useilla paikkakunnilla ja keräsivät kohtuullisen suuria yleisöjä. Helsingissäkin kokosivat täysiä saleja parhaimmillaan. Useimmat näistä järjestöistä tuppaavat olemaan lyhytikäisiä, mutta heillä oli kohtuullisen pitkä elinkaari, sanoo Kotonen.
Isänmaallinen yhtenäisyysseura keskittyi lähinnä puheiden pitämiseen ja retoriikkaan.
– Katutoiminta heiltä puuttui kokonaan, ja heillä oli kiistelykin siitä vuonna 1968, että pitäisikö sen tyyppiseen toimintaan ryhtyä. Se lopulta hajotti järjestön, Kotonen sanoo.
Propagandaa ja välillä terroria
Kaikilla liikkeillä toiminta ei ollut pelkästään puheiden pitämistä. Kotonen vieraili aamulla myös Ylen aamu-tv:ssä ja sanoi, että äärioikeistolaiset ryhmät levittivät kylmän sodan aikana tyypillisesti propagandaa, tekivät pienimuotoisia mielenilmaisuja ja osa ryhmistä turvautui poliittiseen väkivaltaan ja terroriinkin kylmän sodan aikana.
– Heti sotavuosien jälkeen yritettiin polttaa työväentaloja ja sitten kommunistien lehtiin iskettiin esimerkiksi Helsingissä. 70-luvulla Pekka Siitoimen järjestön toimesta tehtiin muun muassa tuhopolttoja, kirjepommeja ja tämän tyyppista toimintaa. Omia kannattajia selkeästi yllytettiin terroritekoihin, Kotonen sanoo Ylen aamu-tv:n haastattelussa.
"Vastarintaliikkeen toiminta jatkuu"
Tutkija Tommi Kotonen pohti Ylen Ykkösaamussa myös äärioikeiston nykytilaa Suomessa. Pirkanmaan käräjäoikeus kielsi syksyllä Pohjoismaisen vastarintaliikkeen toiminnan Suomessa. PVL kertoi tuolloin aikovansa valittaa tuomiosta hovioikeuteen. Toiminta on lopetettava siinä vaiheessa, kun tuomio on lainvoimainen.
Kotonen uskoo, että vastarintaliikkeen toiminta jatkuu tulevaisuudessa jollakin tapaa, vaikka se kiellettäisiinkin.
– Siellä on paljon sellaisia toimijoita, jotka ovat koko aikuisikänsä olleet toiminnassa mukana, sanoo Kotonen.
Kotonen sanoo, että nykyinen perussuomalainen puolue on liikkunut oikeistoradikaalimpaan suuntaan, mutta hän ei itse kutsuisi koko puoluetta äärioikeistolaiseksi. Näin siksi, että puolue toimii järjestelmän puitteissa.
– Puolue koki muodonmuutoksen. Varmasti on ihan perusteltua sanoa, että jotkut maanhanmuuttovastaiset teemat nousevat korostetummin esille ja ne ovat siirtyneet oikeistoradikaalimpaan suuntaan, Kotonen sanoo.
– Äärioikeistolaisissa ryhmissä on selkeästi systeeminvastainen elementti ja edustuksellisen demokratian halveksunta tai sivuuttaminen.
Lue myös:
Käräjäoikeus kieltää uusnatsijärjestön toiminnan – Pohjoismainen Vastarintaliike lakkautetaan