Ikäihmisiin kohdistuu huijaus- ja petosyrityksiä harvemmin kuin esimerkiksi työikäisiin. Silti poliisi tutkii jatkuvasti erilaisia tapauksia, joissa uhrina on ikääntyneempi ihminen.
Huijaus- ja petosyrityksiä on hyvin erilaisia: ikäihmiset saattavat esimerkiksi langeta ulkopuolisten tekemiin tilausansoihin tai luovuttaa pankkitunnuksensa puhelimitse luotettavalta tuntuvalle valepankkivirkailijalle.
Poliisille yksi haastavimmista tilanteista on se, kun petos- tai huijausepäilty kuuluu ikäihmisen lähipiiriin.
– Kun ihmisen toimintakyky heikkenee, myös kyky päättää asioista heikkenee. Monen rinnalla on puoliso, lapsia tai ystäviä, jotka ovat tietoisia ikäihmisen omaisuudesta. Kyllä se paikkansa pitää, että kun tilaisuus tulee, aina joku käyttää sen hyväkseen, sanoo komisario Jouko Nummela Turun poliisista.
Kyllä se paikkansa pitää, että kun tilaisuus tulee, niin aina joku käyttää sen hyväkseen. Jouko Nummela
Hän muistuttaa, että toimintakyvyn arviointi on hyvin vaikeaa.
– Pitäisi osata arvioida, ymmärtääkö henkilö täysin, mitä on tekemässä, kun hän antaa esimerkiksi suostumuksensa omaisuutensa käyttöön. On hyvin vaikea osoittaa jälkikäteen, onko suostumus tehty niin, että henkilö on ymmärtänyt mitä se tarkoittaa. Poliisin tulee kuitenkin voida luottaa siihen, että henkilö on suostumuksensa antaessaan ymmärtänyt sen merkityksen.
Rahaa voi liikuttaa verkossa jälkeä jättämättä
Iäkkäämpiin kohdistuneet huijaukset ja petokset nousevat otsikoihin, koska uhrit ovat usein heikossa asemassa eivätkä kykene puolustamaan itseään.
Komisario Jouko Nummela Turun poliisista korostaa kuitenkin, että ilmiöstä ei voi puhua. Poliisin tietoon päätyy oletettavasti vain osa kaikista huijaus- ja petosyrityksistä, joten hänen mukaansa asian koko laajuutta on varsin vaikea arvioida.
Moni ikäihminen käyttää verkkopankin käytössä apuna lähipiiriä. Siinäkin on mahdollisuus, että rahaa päätyy väärään taskuun. Jouko Nummela
Ennen toisen tilin käyttöön vaadittiin vähintään valtakirja, jonka kanssa marssittiin pankin tiskille. Nyt rahaa voi siirrellä kuka tahansa, jos hallussa on oikeat tunnukset. Tämäkin tilanne voi tehdä varkaan.
– Moni ikäihminen käyttää verkkopankin käytössä apuna lähipiiriä. Siinäkin on mahdollisuus, että rahaa päätyy väärään taskuun, Nummela sanoo.
Jos ei voida osoittaa, että pankkitunnukset on saatu haltuun rikoksella, tilin omistaja on vastuussa.
– Huolellisuusvelvollisuus edellyttää, että tunnuksia säilytetään hyvin eikä kukaan muu pääse niitä käyttämään, Nummela muistuttaa.
Vaihtoehtona on antaa tilille käyttöoikeus.
– Tilin käyttöoikeuden saanut joutuu kirjautumaan pankkiin omilla tunnuksillaan. Silloin jokainen siirto on todennettavissa myöhemmin, Nummela vinkkaa.
Aikuiset lapset nostavat vanhempien tililtä viikkorahaa
Lähipiiri ei huijaa rahaa iäkkäiltä omaisilta vain verkossa. Komisario Jouko Nummela kertoo, että myös käteinen raha liikkuu toisinaan ikäihmisen tililtä vääriin käsiin.
– Monella on aikuisia lapsia tai lähisukulaisia, jotka tulevat käymään eläkepäivänä. Sitten mennään yhdessä automaatille ja nostetaan vanhemman tililtä aikuisiän viikkorahaa. Ikävä kyllä näihin ikäviin tapauksiin liittyy joskus myös väkivaltaa.
Käteinen voi vaihtaa omistajaa myös läheisessä hoitosuhteessa.
– Ensin vanhus ryhtyy luottamaan hoitajaan, ja sitten hoitajalla menevät vanhuksen ja omat rahat sekaisin. Nämä tapaukset ovat onneksi melko harvinaisia, Nummela sanoo.
Mennään yhdessä automaatille ja nostetaan vanhemman tililtä aikuisiän viikkorahaa. Jouko Nummela
Komisario Jouko Nummela kertoo, että ikäihmisen omaisuutta voidaan siirtää hänen tietämättään monella tavalla. Hän korostaa, ettei aina ole kyse rikoksesta, mutta joskus asiassa voi seurata esimerkiksi veroseuraamuksia.
– Lapset voivat ajatella, että verottaja tulisi ottamaan liian ison osan omaisuudesta ja saattavat siirtää sitä osissa toisille tileille, kertoo Nummela.
Jos raha siirtyy ikäihmisen suostumuksella ja kyse on summista, jotka eivät ylitä lahja- tai perintöverorajoja, niin välttämättä mitään lainvastaista ei tapahdu.
Epäilyt heräävät usein vasta kuoleman jälkeen
Omaiset ottavat yhteyttä poliisiin usein liian myöhään. Komisario Jouko Nummelan mukaan yllätyksiä tulee usein vasta pesänselvityksissä.
–Joku omaisista esimerkiksi alkaa ihmetellä rahatilannetta, joka on saattanut muuttua paljon vain muutaman vuoden aikana.
Tulee väitteitä, että asiakirjoja on väärennetty tai että arvo-omaisuutta on kateissa. Jouko Nummela
Kuoleman yhteydessä voi myös löytyä yllättäviä testamentteja.
– Perilliset eivät esimerkiksi usko, että edesmennyt olisi tehnyt ilmi tulleen testamentin omasta tahdostaan tai täydessä ymmärryksessä. Tulee väitteitä, että asiakirjoja on väärennetty tai että arvo-omaisuutta on kateissa, kertoo Nummela esimerkkejä.
Poliisille tutkinnat ovat haastavia, koska monessa tapauksessa väitteet ikäihmisen toimintakyvystä ovat ristiriitaisia.
Komisario Jouko Nummela suosittaa, että jokainen ennakoisi tulevaa ja hoitaisi esimerkiksi edunvalvonnan kuntoon. Tekemällä edunvalvontavaltuutuksen ihminen voi varmistaa, että mahdollisen toimintakyvyttömyyden kohdatessa asioita hoitaa hänen itse valitsemansa uskottu henkilö.
– Asia pitäisi miettiä silloin, kun on vielä toimintakykyinen. Jos on joku luottohenkilö, niin raha-asiat on tositilanteessa helppo siirtää, Nummela sanoo.