Tammikuinen päivä on tuulinen Etelä-Pohjanmaan aukeilla mailla. Lumi on alkanut pahasti kinostua Alahärmän Voltista Oravaisiin kulkevalla tiellä.
Juha Hakomäki puskee nelivetoautollaan kinosten läpi. Paitsi luminen, tie on myös liukas. Hakomäki sanoo, että näihin olosuhteisiin on totuttu. Liukkaus on lisääntynyt vuosi vuodelta.
– Välillä lähtee auto lapasesta, mutta onneksi on vältytty vakavimmilta onnettomuuksilta.
Onnettomuuksia on kuitenkin sattunut. Hakomäki näyttää paikan, jossa koulubussi suistui tieltä viime talvena. Pari viikkoa sitten puolestaan rehurekan perävaunu kaatui ojaan.
Tilanne pahentunut vuosi vuodelta
Yle Uutiset kertoi 10. tammikuuta, miten autoilijoiden valitukset ovat tänä talvena ruuhkauttaneet Tienkäyttäjien linjan. Puhelinlinjan ahkerimpia käyttäjiä löytyy Oravaistentien varrelta.
– Aina sieltä on kuitenkin ystävällisesti vastattu.
Oravaistentie on kolmannen hoitoluokan tie eli se kuuluu vähäisen liikenteen perusteella alimpaan hoitoluokkaan. Näillä teillä liukkaus pyritään torjumaan kahdeksan tunnin kuluessa liukkauden havaitsemisesta - mutta aina siihenkään ei pystytä.
Joka vuosi on aina huonompi kuin edellinen. Juha Hakomäki
Hakomäki tietää, että viive voi olla kaksitoistakin tuntia.
Juha Hakomäellä on sikatila Oravaistentien varressa. Yritystoiminnan kannalta tien kunto alkaa olla kestämätön.
– Joka vuosi on aina huonompi kuin edellinen. Tästä tiestä ei enää varmastikaan tule valtiolle talvikunnostuskustannuksia, kun ei sitä talvihoitoa enää ole, puuskahtaa Hakomäki.
Sahaava nollakeli kaikista hankalin
Raskaalle liikenteelle tilanne alkaa olla hyvin haastava. Hakomäen kanssa samaa mieltä on kauhavalainen liikennöitsijä Jari Välikangas. Välikankaan kuljetusyrityksen öljyautot liikkuvat säännöllisesti myös sivuteillä. Aina ne eivät pääse perille kohteeseen.
– Meillä on kuljettajat ohjeistettu niin, että jos he näkevät, että syntyy turvallisuusriski, niin sitten he eivät lähde toimittamaan öljyä, ja kyllä näin tapahtuu.
Myös Välikangas on pannut merkille, että tilanne on vuosi vuodelta pahentunut. Raskaan liikenteen kannalta hankalimpia plussan ja miinuksen välillä sahaavia nollakelejä on entistä useammin, eikä tien hoidolla ole pystytty olosuhteiden muuttumiseen vastaamaan.
Oma lukunsa on kelirikkoaika, joka sekin on Hakomäen ja Välikankaan kokemuksen mukaan pidentynyt vuosi vuodelta, sekä syksyllä että keväällä. Miehet kertovat, että Oravaistentie on kelirikkoaikana "valtavaa vellikkoa".
– Se velli sitten vie autoa ihan kuinka tykkää.
Raskas liikenne on lisääntynyt
Juha Hakomäki on pakon edessä oppinut ennakoimaan kelejä ja olemaan omatoiminen, että tilan toiminnan kannalta elintärkeät kuljetukset saadaan perille.
– Kun on tällaiset jäätikkö- ja kaljamakelit, niin silloin täytyy itse soittaa kelikeskukseen hyvissä ajoin ja sieltä ne ilmoittavat urakoitsijalle, että hiekkaa tarvitaan. Sitä sitten tulee 5 - 12 tunnin viiveellä.
Hakomäen mukaan välttämättä ei tulla ajatelleeksi, kuinka paljon raskasta liikennettä sivuteillä on nykyisin. Esimerkiksi Hakomäen tilalla käy täysperävaunullinen rehurekka viikoittain. Teurasauto käy kolme kertaa viikossa. Lisäksi lietekuljetuksia on vuodessa sadan rekkalastillisen verran.
– Kun maatilojen koot ovat kasvaneet, myös raskas liikenne on lisääntynyt.
Vielä ei ole käynyt niin, että esimerkiksi rehurekka ei olisi ollenkaan päässyt perille, mutta odottelemaan rekat ovat joutuneet.
Uusia linjauksia talvihoitoon odotetaan
Liikennevirasto on tämän kevään aikana päivittämässä talvihoidon toimintalinjoja vastaamaan paremmin muuttuneita talviolosuhteita. Leutoina talvina kelimuutokset ovat nopeita ja niitä on vaikea ennakoida.
Kentältä lähtee suorasanaisia terveisiä viraston ja päättäjien suuntaan.
Toiveena on, että alimpien hoitoluokan teitä ei unohdettaisi vaan muistettaisiin, että sivukylillä maksetaan verot ja maksut siinä missä muuallakin.
– Kyllähän reagoinnin pitäisi olla paljon nopeampi silloin kun keli muuttuu ja tarvitaan hiekkaa tai auraamista tai karhuamista. Eihän se voi olla niin, että viive on 12 tuntia. Kyllä se palvelu pitää muutaman tunnin sisällä saada, kun sitä tarvitaan, sanoo Hakomäki.
Jari Välikangas on Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n hallituksen jäsen ja tuntee sitä kautta koko maankin tilannetta.
– Ensinnäkin oli hieno joululahja, kun saatiin puoli miljoonaa lisää tärkeimpien tieosuuksien talvihoitoon. Mielestäni se kuvastaa sitä, että siellä tiedostetaan se, että tämänhetkinen taso ei riitä.
Välikankaan mukaan nyt pitäisi tarkkaan arvioida, mikä on jatkossa se hoidon taso, että Suomen teillä voidaan liikennöidä turvallisesti. Myös teiden hoidon pää- ja aliurakointiin perustuvan urakointijärjestelmän toimivuus pitäisi arvioida.
– Joku tässä ei toimi. Muuttaisin koko systeemiä niin, että sopimukset tehtäisiin suoraan urakoitsijoiden kanssa ja sitä kautta vastuullistettaisiin heitä enemmän. Tällä hetkellä heillä ei ole päätäntävaltaa urakointiin niin paljon kuin he haluaisivat, että sitä olisi.
Peruskorjaus kohtalon kysymys?
Lisääntynyt raskas liikenne rasittaa myös sivuteiden runkorakenteita.
Suurin huoli Juha Hakomäellä onkin tällä hetkellä Oravaistentien peruskunnosta. Tien alkupää on aikanaan päällystetty, mutta muutaman kilometrin jälkeen tie muuttuu soratieksi, ja sen runko on Hakomäen mukaan heikossa kunnossa.
– Sieltä tulee savi läpi ja kun jatkuvasti raskas liikenne lisääntyy, niin kohta ollaan siinä pisteessä, että rekat jäävät kiinni.
Hakomäki toivoo, että tien peruskunnostaminen voisi toteutua jonkinlaisena yhteishankkeena. EU-rahaakin tien kunnostamiseen havitellaan.
– Ely-keskukseen on jo oltu yhteydessä ja nyt on avattu neuvottelut Kauhavan kaupungin kanssa. 500-600 milliä mursketta, suodatinkankaat ja pinta päälle - sitten tie olisi sellaisessa kunnossa, mitä se tänä päivänä vaatii.