Monessa perheessä mopoauto, tai ystävien kesken mauto, on suorastaan välttämättömyys. Sillä myös hankitaan nuorelle omaa vapautta.
Mopoauto on maalla asuvalle 15-vuotiaalle Annille tuttu menopeli. Tyttö ajaa päivittäin pelkästään koulumatkoja kuutisenkymmentä kilometriä Tammelan Letkulta Forssan Keskuskoululle.
Pääosan matkasta Anni ja mauto suihkivat menemään pimeitä, metsäisiä teitä kodin ja koulun väliä. Päivässä ajoa kertyy harrastusmatkoineen yhteensä noin 100 kilometriä. Anni Mäntyvaara sanoo, ettei häntä maantiellä pelota. Valtatie on sitten jo toinen juttu.
– Ainahan voi puhelimella soittaa. En kuitenkaan ole juuri koskaan ajatellut, että jotain tapahtuisi. Kunhan rauhassa ottaa ja luottaa omiin ajotaitoihinsa, niin kyllä se siitä menee.
Kovassa käytössä kulutusta kertyy
Nuoren autoon on vajaassa vuodessa kertynyt lähes 30 000 kilometriä, ja osia kuluu paljon.
– Ihan kulutusosia niin kuin variaattorihihnoja, jarrupaloja ja kaikkea sellaista. Kerran ajoin mopoauton ulos tieltä, ja puskuri piti uusia. Siihen tuli omat kulunsa, totta kai. Polttoainekuluja dieselautolla menee noin 40 euroa viikossa. Mutta jos mopoauto hajoaa, niin sitten kuluja tietysti tulee, laskeskelee Anni Mäntyvaara.
Mopoautossa vakuutukset ja varaosat ovat kalliimpia kuin tavallisessa autossa. Menoissa säästää, jos kotona on korjaustaitoinen.
– Kyllä iskä osaa tehdä kaikkea ja siinä mä aina kattelen vieressä ja opin. Mutta en mä kyllä itse uskaltais mitään lähtee räpläämään. Kuka osaa, se tekee hommansa.
Mopoautot vanhenevat
Mopoautokanta kasvaa ja ikääntyy. Kun esimerkiksi Kanta-Hämeessä vuonna 2007 mopoautoja oli liikenteessä noin 40, on niitä tien päällä nyt noin 450. Kasvua voi tarkastella myös Anni Mäntyvaaran kotikunnan Tammelan osalta: vuonna 2007 koko kunnassa oli liikennekäytössä vain yksi mopoauto – nyt niitä on 44.
Koko Manner-Suomessa oli vuoden 2017 lopussa liikennekäytössä (Trafi) reilut 8 000 mopoautoa. Vuonna 2007 niitä oli liikenteessä noin 1 500.
Uusien mopoautojen ensirekisteröinnit (Trafi) olivat huipussaan vuonna 2011 (1 159 ensirekisteröintiä) ja sen jälkeen myyntikäyrä oli laskeva useita vuosia. Viime vuonna nähtiin taas pientä piristymistä, kun mopoautoja ensirekisteröitiin noin 700. Nyt on kaupan paljon käytettyjä.
Korjaamolla saa pulittaa pitkän pennin
Käytettyjä mopoautoja pitää luonnollisesti korjatakin enemmän. Forssan Varaosan yrittäjä Simo Jaakkola sanoo, että mopoauton korjaaminen on yllättävän kallista.
– Osat ovat kalliita ja halvimmasta päästä perushuolto on vajaat 200 euroa. Jos tulee vähän isompi huolto, siihen hukkuu helposti 500 euroa, kun siihen tulee hihnaa ja jarrupalaa.
– Mopoauton varaosa saattaa maksaa jopa kolmekin kertaa sen minkä auton varaosa. Kai se siihen perustuu, että sarjat ovat niin pieniä. Hintakin on sen mukainen, sanoo Simo Jaakkola.
Nuori tarvitsee mopoautoa vain kolmisen vuotta. Sitten kulkupeli laitetaan käytettynä myyntiin.
– Monelle perheelle on tullut itku, kun ostaa halvan mopoauton. Sitä ruvetaan korjaamaan ja ajatellaan, että tehdään siitä hyvä ja käydään katsastuksessa. Totuus voi sitten olla aivan toinen. Pahalta tuntuu monesti itsestäkin.
Jaakkola kertoo, että käytettyjen mopoautojen yleistyminen näkyy osamyynnissä ja korjaustarpeissa.
– Eivätkä tietenkään kaikki perheet pysty kotona korjaamaan niitä. Vaikka autot ovat aika yksinkertaisia laitteita, niin tämän päivän perheissä ei aina ole paikkoja, missä niitä korjata. Kyllä käytetty auto aina enemmän tai vähemmän työtä teettää, sanoo Simo Jaakkola.
Nopeusrajoitetut henkilöautot liikenteeseen 2019?
Mopoautoja on haluttu korvata liikenneturvallisemmilla "kevytautoilla". Loppilainen kansanedustaja Timo Heinonen (kok.) esitti vajaa vuosi sitten, että ajokorttilakiin lisättäisiin luokka autoille, jotka on rajoittimella säädetty kulkemaan hitaammin. Heinosen mukaan asia on etenemässä hyvällä tavalla.
– Kevään aikana toivottavasti saadaan päätöksenteon portaissa tätä asiaa eteenpäin, hän arvioi.
Trafissa on valmisteltu liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiannosta selvitysluonnos, jota ministeriössä käsitellään parhaillaan. Lähiaikoina selvinnee, miten asiassa on tarkoitus edetä.
Liikenne- ja viestintävaliokunnassa istuva Heinonen kertoo, että mopoautokysymys on laajasti yhteinen huoli.
– Asian taakse on saatu hyvin väkeä, voisi sanoa melkein kaikista puolueista.
Heinonen arvioi lakimuutoksen aikataulua näin:
– Jos tämä menisi ihanteellisella tahdilla, niin lainsäädäntö pitäisi saada valmiiksi kevään aikana, toivottavasti kevätkaudella voitaisiin tuoda eduskuntaan. Valiokuntakäsittely vienee muutamia kuukausia ja ehkä kesäkaudella 2019 nopeusrajoitetuilla autoilla voitaisiin ajaa. Sitä itse pitäisin tavoittelemisen arvoisena.