Pandapariskunnan saapumista Kiinasta Suomeen torstaina seurattiin useiden tiedotusvälineiden striimien välityksellä hetki hetkeltä kuin suurta jännitysnäytelmää.
Jännitys tiivistyi siihen hetkeen, kun lentokone laskeutui Helsinki-Vantaan kentälle.
Lopulta nähtiin myös vilaus Pyrystä ja Lumista. Sillä hetkellä koko valtakunta tuntui hengittävän pandojen tahtiin ja suomalaiset antoivat itselleen hetkeksi luvan höpsähtää.
Sosiaalisessa mediassa pandauutisoinnin mittasuhteet herättivät kuitenkin myös kummastusta, myös hilpeyttä.
Ähtärissä 1000 kuppia kahvia ei riittänyt
Pandojen matka lentokentältä kohti uutta kotia Ähtärin eläintarhaa jatkui rekka-autolla ja poliisin saattelemana. Ähtärissä ilo oli ylimmillään ja kaupungin keskustaan kokoontuneen tuhatpäisen yleisöjoukon odotus palkittiin, kun pandasaattue lipui juhlivan väen ohi kohti eläintarhaa.
Paukkuva pakkanen ei odottelijoita haitannut, eikä sekään, että Ähtärin kaupungin tarjoamat kahvit loppuivat kesken.
Pääkirjoituksissa tilaa pandoille
Pandamaakunnan pää-äänenkannattaja sanomalehti Ilkka on hengessä mukana, joskin muistuttaa pääkirjoituksessaan, että Ähtärin kaupunki on ottanut pandojen kanssa ison taloudellisen riskin.
"Isossa riskissä on myös ison onnistumisen ja kasvun siemen. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, Ähtärin elpyvä matkailu nostaa paikkakunnan ohella koko maakunnan elinkeinoelämää. Esimerkiksi maakunnan yrityksissä odotellaan, saako parin vuoden aikana kasvussa ollut yhteistyö kiinalaisten yritysten kanssa pandoista lisää viriä."
Iltasanomat kirjoittaa, että Kiina on autoritaarinen yksipuoluemaa, joka hoitaa ulkosuhteitaan paitsi pehmein myös kovin keinoin. Lehti liputtaa pääkirjoituksessaan kuitenkin pandojen puolesta. Iltasanomien mukaan pandojen tulo on todistus siitä, että Suomen ja Kiinan väliset suhteet ovat hyvässä kunnossa.
"Hyvien suhteiden avulla Suomi voi puolestaan vaikuttaa ja käydä vuoropuhelua Kiinan kanssa myös vaikeista asioista, kuten ihmisoikeuksista."
Kovaa kritiikkiä
Myös Twitterissä pintaan nousivat pandojen tulopäivänä Kiinan ihmisoikeuskysymykset. Vaikka kriittinen puhe jäi pandariehan varjoon, viesti oli selvä.
Eikö delfiineistä opittu mitään?
Lännen Median toimittaja Aki Taponen muistuttaa Lapin kansassa julkaistussa kommentissaan, että Tampereen delfinaariokin oli aluksi mukava matkailukohde, mutta muuttui lyhyessä ajassa kaupungin imagotahraksi, josta piti päästä eroon.
"Pohjanmaalla ei taida olla eläinsuojelijoita, mutta onko siellä edes vihreitä? Presidenttiehdokkaat, hoi. Ovatko hyvät kauppasuhteet Kiinaan nyt asetettu eläinten hyvinvoinnin edelle?"
Myös eläinsuojelujärjestö Animalia noteerasi pandojen saapumisen. Animalian mukaan "näin vaativia, harvinaisia eläimiä on vastuutonta tuoda tuhansien kilometrien päähän elinympäristöstään".
Kaikki eivät ole selvästikään purematta nielleet ajatusta, että pandojen Suomeen tuomisessa tärkein tavoite on pandojen suojeleminen.
Loppu hyvin kaikki hyvin
Pandat selvisivät kuitenkin pitkästä lentomatkastaan hyvin.
– Lento sujui rauhallisesti, sillä tuttujen ihmisten läsnäolo rauhoittaa pandoja. Matkan aikana pandat saivat tietysti myös ruokaa ja juomaa. Eväinä oli niiden herkkuja eli bambua, porkkanaa, omenaa ja pandakakkuja, kertoi pandanhoitaja Anna Palmroth Ähtäri Zoon tiedotteessa.
#Pandoista puhuttiin yhden päivän aikana Suomessa niin paljon, että lopulta ehkä vain yksi asia jäi epäselväksi: