Länsimetron liityntäliikenteen alkaminen ja Helsingin Kamppiin ajaneiden suorien bussilinjojen loppuminen on kuohuttanut joukkoliikenteen käyttäjiä eteläisessä Espoossa, vaikka kiitostakin on tullut.
Mahdollisesti suurimmat kritiikin aiheet ovat olleet aiemmasta pidentyneet matka-ajat ja Matinkylän metroaseman ruuhkaisuus. Jutun lopussa kerrotaan myös HSL:n tällä viikolla julkistamat parannukset liityntäliikenteeseen ja Matinkylään.
1. Espoonlahti on omassa kokoluokassaan liityntäliikenteen alueena
Suurimpia Etelä-Espoon liikenteen kompastuskiviä on ollut metron ulottuminen vasta Matinkylään saakka. Sen takia koko Espoonlahden alue on siirtynyt liityntäliikenteeseen. Yhtä isoa asukasmäärää ei missään muualla pääkaupunkiseudulla ole laitettu liityntäbussien varaan kuin nyt Etelä-Espoossa on.
Suur-Espoonlahden alueella oli vuoden 2017 alussa noin 54 000 asukasta. Siihen kuuluvat muun muassa Kanta-Espoonlahti lähes 25 000 asukkaallaan ja Nöykkiö-Latokaski yli 15 000 asukkaallaan.
Vertailukohtaa voi hakea Itä-Helsingistä, jossa suurin bussiliitynnän varassa oleva alue on Laajasalo noin 17 000 asukkaallaan. Helsingin suurpiireistä Latokartano on raideliikenteen ulkopuolella lähes 25 000 asukkaallaan, mutta alueelta on runsaat bussiyhteydet eri suuntiin.
Vantaalla raideliikenteen ulkopuolella on suurimmillaan Hakunilan suuralue noin 29 000 asukkaalla. Siihen kuuluvista kaupunginosista Länsimäki on hyvin lähellä Mellunmäen metroasemaa.
Idässä liityntäliikenteeseen saatiin totutella kauemmin. Muutamia ruuhka-ajan bussilinjoja keskustaan ajettiin vuosikausia metron rinnalla.
Toisaalta alueellisesti on vaihtelua siinä, kuinka iso osa asukkaista julkisia käyttää.
Metron jatko-osa Kivenlahteen valmistuu ensi vuosikymmenellä, ja samalla vähenee merkittävästi liityntäliikenteen tarve ja väkimäärä Matinkylän liityntäterminaalissa. Kenties tässä on yksi syy, miksi terminaalia ei tehty ainakaan yhtään liian suureksi.
2. Suorat bussiyhteydet poikki – Itä-Helsinkiin niitä ajettiin ruuhka-aikana pitkään metron rinnalla
– Tämän kokoluokan bussilinjaston uudistusta ei ole tehty koskaan aiemmin HSL:n historiassa, totesi HSL:n joukkoliikenneosaston johtaja Tero Anttila tiedotteessa joulun alla.
Ylen uutisessa kuvailtiin uudistuksen olevan "suurin pääkaupunkiseudun bussilinjastomuutos sitten kantametron avaamisen".
Asukasmäärien puolesta muutos vastaakin pitkälti sitä, jos koko Itä-Helsinki olisi kerralla siirretty metron liityntäliikenteeseen.
Itä-Helsingissä metron alueella on Kulosaaresta Mellunkylään ja Vuosaareen noin 160 000 asukasta. Espoossa Matinkylän, Tapiolan ja Espoonlahden suuralueiden väkimäärä on noin 140 000, Helsingin Lauttasaaressa on lisäksi 22 600 asukasta.
Helsingissä Kulosaaren sillan itäpuolisilta metroasemilta kertyi vuonna 2015 arkipäivänä 94 600 matkustajien kyytiinnousua. Länsimetron asemien vastaava luku on ollut 50 000, tosin aiemmin sitä luultiin järjestelmävian takia suuremmaksi.
Hämmennystä keskusteluun matka-ajoista on tuonut Reittiopas, joka ei vieläkään osaa yhdistää matkustajia aina ensimmäiseen metroon Matinkylässä. HSL on saanut ongelman korjattua vasta osittain.
Idässä liityntäliikenteeseen saatiin totutella länttä kauemmin, sillä muutamia ruuhka-ajan bussilinjoja keskustaan ajettiin vuosikausia metron rinnalla.
Esimerkiksi Helsingin keskustasta Kasarmitorilta ajoi ruuhka-ajan bussilinja 96S Kasarmitori-Vuosaari siihen saakka, kunnes metron Vuosaaren haara avattiin elokuussa 1998.
Vielä kauemmin liikennöitiin ruuhkalinjaa 86S Kasarmitorilta Santahaminaan, sen liikenne päättyi vasta kesäkuussa 2002. Linjan palautuksesta keskusteltiin vielä syksyllä 2002.
3. Muista runkoyhteyksistä ei ole juuri apua Etelä-Espoossa
Vaikka metro on idässä tärkein yhteys, sen rinnalla on vahvat runkolinjat Oulunkylän ja Malmin rautatieasemille ja edelleen länteen. Itäkeskuksesta ja Herttoniemestä on tiiviit bussiyhteydet Pasilan suuntaan.
Etelä-Espoosta nämä runkoyhteydet vielä uudesta linjastosta puuttuvat Westendinasemalle päättyvää linjaa 550 ja tiivistä Tapiola–Pasila-linjaa 551 lukuun ottamatta. Matinkylän ja Espoon keskuksen välillä on myös ruuhka-aikoina viiden minuutin vuoroväli.
Yksi kritiikin aihe ovat olleet hitaat Espoon poikittaiset yhteydet. Esimerkiksi Espoonlahdesta Leppävaaraan matkustaminen on aiempaa hitaampaa, kun vaihtoyhteys bussien välillä Westendissä loppui, kuten myös suorempi bussilinja 3.
Matkaan kuluu julkisilla yleensä tunti, parhaimmillaankin noin 45 minuuttia junalla ja bussilla jos vaihtaa Espoon keskuksessa.
Liikenne on hyvin vahvasti keskitetty metron varaan, mikä nopeuttaa vain osaa yhteyksistä. Suunnitteilla on runkolinjan 560 jatkaminen Leppävaaran kautta Matinkylään, mikä nopeuttaisi Etelä-Espoon ja Leppävaaran välin kulkemista.
4. Reittioppaan ongelma tuo hämminkiä puheisiin matka-ajoista
Hämmennystä keskusteluun matka-ajoista on tuonut Reittiopas, joka ei vieläkään osaa yhdistää matkustajia aina ensimmäiseen metroon Matinkylässä. HSL on saanut ongelman korjattua vasta osittain.
Reittiopas laskee normaaleilla asetuksilla Matinkylässä ja muillakin liityntäpaikoilla usein niin, että saapuvasta bussista ei ehtisi vaihtaa ensimmäiseen metroon, vaan aika on reittioppaalle minuutin liian lyhyt. Todellisuudessa normaalivauhtia liikkuva ehtinee ensimmäiseen metroon, jos asemalla ei ole ruuhkaista.
Reittioppaan näyttämä matka-aika tulee näin 5–8 minuuttia todellista pidemmäksi, kun se jättää yhden metron vuoron välistä ja ohjaa vasta myöhempään. Ongelman huomaa esimerkiksi suorien bussilinjojen säilyttämistä vaativasta adressista.
Sen ruutukaappauksessa matka-aika Ala-Soukassa olevalta pysäkiltä Helsinkiin on liityntäbussilla ja metrolla 51 minuuttia, kun aiemmin se oli suoralla bussilla 28–33 minuuttia. Tuossa 51 minuutissa mukana on ollut ylimääräinen odotus Matinkylässä, ja sen HSL on korjannut tuloksiin. Matka-aika ensimmäisellä yhteydellä on nyt 43 minuuttia.
Seuraavissa tuloksissa tätä ole korjattu, vaan Reittiopas neuvoo odottamaan metroa Matinkylän asemalla 8–9 minuuttia, kun metron vuoroväli on päivällä 7,5 minuuttia.
Saman voi huomata, jos vaihto on Niittykummun metroasemalla: Reittiopas saattaa neuvoa odottamaan siellä 11 minuuttia, vaikka metron vuoroväli on 7,5 minuuttia.
Espoolaiset poliitikot, jotka ovat suoria bussiyhteyksiä ja muita parannuksia äänekkäästi vaatineet, varmaan mielellään myöntävät HSL:lle rahat näiden vaatimusten toteuttamiseen.
Tähän ongelmaan kompastui myös Helsingin Sanomien tekemä matka-aikavertailu ja verkkokartta, jonka lähteenä on juuri Reittioppaan data. Näin osassa HS:n laskurin matka-ajoista on 8 minuuttia ylimääräistä, kun Reittiopas ei ole yhdistänyt matkustajaa ensimmäiseen metroon.
5. Bussit olivat nopeita ja metro hidasti matkoja, vaikka osa muistoista on kultaantunut
Länsiväylällä bussit olivat nopeita, kun pysäkkejä oli harvakseltaan ja käytössä olivat bussikaistat. Siinä ajassa joka nyt menee metroon vaihtamisessa, ehti taannoinen suora bussi ajaa Länsiväylällä hyvän matkaa, varsin samalla vauhdilla jota metro kulkee.
Ajoittain muistot bussien nopeudesta tuntuvat kuitenkin kultaantuneen nopeasti. Esimerkiksi Helsingin Sanomissa on muutamaan otteeseen ollut esillä latokaskelaisen asukkaan kommentti, kuinka bussilla pääsi Latokaskesta Kamppiin alle 20 minuutissa.
Kun nyt katsoo Reittiopasta, suora yöbussi edes lähimmän liittymän kohdalle vie 22–25 minuuttia. Googlen karttaohjelma antaa henkilöautolla matka-ajaksi 18 minuuttia.
Toisaalta jos bussin todellinen matka-aika on ollut vaikka 30–35 minuuttia, on se ollut 10–20 minuuttia nykyistä ruuhka-aikojen 45–50 minuutin matka-aikaa nopeampaa. Monet matka-ajat ovat selkeästi kasvaneet, vaikka vaihto metroon olisi sujuva.
Vaikka keskustelu matka-ajoista on välillä mennyt sivuraiteelle, on matka-aikojen pidentymisestä valittavia ja omaan autoon siirtymistä harkitsevia syytä kuunnella.
Bussien aiempi suosio osoittaa, että ne ovat toimineet hyvin. Alueen seutulinjat ennen metroa keräsivät arkipäivisin 99 000 matkustajanousua, enemmän kuin metro Kulosaaren itäpuolella vuonna 2015.
HSL:lle tavallaan nyt kostautuu kritiikkinä se, että bussijärjestelmä oli hiottu nopeaksi ja tehokkaaksi omine kaistoineen ja suorine linjoineen.
Haluaako Espoo maksaa suorien bussien paluun
Nyt Matinkylän ruuhkien ja liityntäliikenteen varaan jääneillä hidastuneiden matka-aikojen takia näyttää, että muutosta olisi kannattanut pehmentää säilyttämällä muutamia suoria bussilinjoja. Nämä voisivat toimia siirtymäajan yhteyksinä siihen saakka, kun metro yltää Espoonlahteen ja Kivenlahteen.
Matinkylän kuormitus vähenisi palauttamalla ruuhka-aikoihin joitakin bussivuoroja esimerkiksi Kivenlahden/Espoonlahden ja Kampin välille. Jos ne nopeuttavat riittävän suuren matkustajajoukon kulkua ja purkavat ruuhkautumista, ei hyvin toimineiden bussikaistojen ja -yhteyksien hyödyntämisessä ole hävettävää.
Muutama ruuhka-ajan suora linja myös nopeuttaisi matkantekoa heille, jotka asuvat Länsiväylän pysäkkien lähistöllä. Entisenlaista bussiliikennettä ei ole järkevää palauttaa, mutta muutama 15–30 minuutin vuorovälillä ajettava linja voisi helpottaa Matinkylän ruuhkia ja tarjoaisi yhteydet Länsiväylän varren pysäkeiltä.
Koska bussien kilpailutus vie aikansa, aluksi yksi mahdollisuus voi olla neuvotella Kirkkonummelta ajavien bussiyhtiöiden kanssa, voisivatko HSL:n liput taas kelvata näiden linjoilla, ja olisiko heillä halukkuutta ajaa lisävuoroja.
Kaikkien näiden toiveiden ongelma on tietysti se, että ne maksavat. Helsingin Sanomat muistutti tiistaina, että Espoo on pitänyt rahanyörinsä tiukalla kun Länsimetron liityntäliikennettä suunniteltiin. HSL saa rahansa lähes kokonaan lipputuloista ja kuntaosuuksista.
Tietysti voi odottaa että espoolaiset poliitikot, jotka ovat suoria bussiyhteyksiä ja muita parannuksia äänekkäästi vaatineet, mielellään myöntävät HSL:lle rahat vaatimusten toteuttamiseen.
Näistä muutoksista HSL kertoi tällä viikolla – metroon kokeilu helmikuussa
HSL kertoi perjantaina, että muutamille ruuhkaisille liityntäliikenteen linjoille siirretään isompia telibusseja. Lisäksi myöhäisiltaan tulee muutamia lisävuoroja, HSL kertoi tiedotteessa.
Metroa operoiva HKL taas aloittaa ensi viikolla kokeilun, jossa kaksi liukuporrasta vie alas Matinkylän aseman laituritasolle ja yksi laiturilta lippuhallitasolle maanantaista perjantaihin kello 7–9. Tällä pyritään vähentämään metroon kulkemisen ruuhkaisuutta.
HSL:n Anttila kertoo lisäksi Ylelle, että he ovat sopineet HKL:n kanssa helmikuuksi kokeilun, jossa nykyistä useampi metro ajaa ruuhka-aikana Matinkylään saakka.
Anttilan mukaan HKL haluaa kokeilulla varmistaa, että nykyistä useampi metrojuna ehtii varmasti vaihtaa kulkusuntaansa Matinkylässä ilman, että siitä seuraa häiriöitä liikenteeseen. Ruuhkaisuus metroissa on hieman helpottunut, kun matkustajat ovat paremmin tottuneet hakemaan vapaita paikkoja.
Lisää aiheesta
Ei ihme, jos on ruuhkaista – Espoon Matinkylästä voinut tulla jopa koko metron vilkkain asema
HKL:n infra- ja kalustojohtaja Artturi Lähdetie kertoi muun muassa metron kapasiteetista Ylen Juuso Pekkisen haastattelussa.
Lähteenä käytetyt Helsingin, Espoon ja Vantaan asuinaluekohtaiset asukasmäärät.