Vuonna 1948 syntynyt Henry "Remu" Aaltonen on Suomen rockhistorian karismaattisimpia hahmoja. Kun Remua haastattelee, ei voi koskaan olla varma, mihin päädytään. Remu kyllä hoitaa puhumisen, mutta informaation sijaan Remun kieli on enemmänkin filosofiaa ja puhetaidetta. Onpa Remun kielestä tehty sanakirjakin.
Remu on paukuttanut rumpujaan lukuisissa kokoonpanoissa, kuten Kirkan taustajoukoissa. Tunnetuin kokoonpano on luonnollisesti Hurriganes, jonka kerrotaan saaneen nimensä Johnny and the Hurricanesista. Jossain vaiheessa c-kirjain vain vaihtui g-kirjaimeen.
Mistä tahansa soittelijaporukasta ei ollut kyse, sillä yhtyeen riveissä ovat soittaneet niin Cisse Häkkinen, Ile Kallio kuin Albert Järvinenkin.
Improvisoitu rockesperanto jäi elämään
Yksi Hurriganesin tunnetuimmista kappaleista, ellei se tunnetuin, on Get On, joka Remu Aaltosen mukaan tehtiin Roadrunnerille täytenumeroksi täysin improvisaationa. Kappaleen sanoiksi Remu veteli lennosta "bögöhöbölöböä", joka oli tarkoitus vaihtaa järkevään sanoitukseen levytettävään versioon.
Toisin kuitenkin kävi, sanat jäivät ja kappaleesta tuli ikoninen teos Remun "rockesperantosta" huolimatta. Vauhdikas kappale jopa voitti European Pop Jury -äänestyksen 1974. Tapausta juhlittiin kuin suurta urheiluvoittoa. Samassa kisassa Suomen toinen esitys, Juice Leskisen huumoriralli Jyrki Boy, jäi viimeiseksi.
Hurriganesin hajottua Aaltonen siirtyi soolouralle. Esimerkiksi 1993 hän soitti suomenkielistä swingiskelmää Remu Aaltonen & His All Stars -nimellä.
Euroviisuihin Aaltonen pyrki säveltämällään kappaleella Planeetta. Karsintakierroksella kappale selviytyi toiseksi, mutta Euroviisuihin asti siivet eivät kantaneet.
Kallio Block Partyssa Remu & Hurriganes esiintyi viime kesänä. Hyväntuulinen rokkari toivoi ihmisiltä hyviä käytöstapoja ilmaistapahtuman kunniaksi.
– Kaikki pahantekijät, niiden kannattaa pysyä kaukana, Remu sanaili.
Suomen soittolavat nähtynä
1960-luvulta lähtien keikkalavoja kolunnut Remu on jättänyt lähtemättömiä jälkiä yleisöön ympäri Suomen. Esimerkiksi Himangan urheiluhallin kuuluisalla lavalla Remun nähnyt Tuula Wallin on muistellut jälkikäteen, kuinka "Remu paukutti niitä rumpujaan ja iski meille koko ajan silmää".
Urheiluhallin viihdepuolta pitkään pyörittänyt Alpo Ylitalo kertoo, että tuon ajan suomalaisrokkareista Remu oli se, joka osasi hinnoitella itsensä. Remu tunnetaan myös siitä, että hän on vaatinut yleisemminkin soittajille parempia oloja, kerrotaanpa hänen nostaneen takahuonekulttuurinkin aivan uudelle tasolle vaatimuksillaan.
Sanoin, että muusikko. Ne nauroivat, että ai, nykyisin kaikki pahantekijät ovat muusikoita tai taiteilijoita. Remu Aaltonen
Vähintään yhtä kuuluisan soittopaikan, Nivalan Tuiskulan pitkäaikainen vetäjä Mauno Niemelä puolestaan kertoo Remulla olleen mielenkiintoisen rutiinin ennen Nivalan-keikkoja.
– Hän meni aina paikalliselle hierojalle laittamaan niskansa kuntoon, Niemelä muistelee.
Vuonna 2012 Aaltosen jalka murskaantui pahassa kolarissa. Veri kuitenkin veti lavalle, ja paluukeikka nähtiinkin jo vuotta myöhemmin pikkuruisella Lieson lavalla.
Värikäs yksityiselämä
Jos on Remu ollut värikäs keikkalavoilla, on hänen yksityiselämäänsäkin mahtunut käänteitä. Viime elokuussa julkaistussa jutussa Remu kertoo, että päätti ryhtyä muusikoksi, koska ei "umpitollona" olisi pystynyt tekemään duunia.
– Tein pikkujätkänä rötöksiä ja viranomaiset kysyivät, mikä mun ammattini on. Sanoin, että muusikko. Ne nauroivat, että ai nykyisin kaikki pahantekijät ovat muusikoita tai taiteilijoita. Mä sanoin, että se on taidetta.
Rötöksiä Remu on tehnyt vanhempanakin. Tiilenpäitäkin hän on ollut lukemassa saatuaan 1987 puolentoista vuoden tuomion huumerikoksista. Remu Aaltosen veli Jari puolestaan koki väkivaltaisen kuoleman 1998.
Vuonna 2004 Remun historiallinen koti Porvoon Aleksanterin talossa tuhoutui tulipalossa. Innokkaana tavaran keräilijänä tunnetulle Aaltoselle tulipalo oli kova isku. Vuonna 2014 hän kuitenkin heltyi myymään osan keräämistään tavaroista.
Onpa Remu ehtinyt istua Porvoon valtuustossakin sitoutumattomana demareiden listalta. Vuonna 2000 valinnan varmistuttua Remu kommentoi haastattelussa, ettei tiedä mitä ajatella, koska "tämä on niin vieras asia tämä hiippakunta". Porvoon asioista hän kuitenkin toteaa, ettei tiedä, onko siellä paljon korjattavaa, kunhan nyt "pömpelit pysyvät pystyssä".
Vuonna 2015 Remu muutti takaisin Helsinkiin, Vanhankaupunginkosken lähistölle.
Suuri jälki populaarikulttuuriin
Laajan musiikillisen tuotannon lisäksi Remu Aaltonen on vaikuttanut laajemminkin kulttuurin saralla.
Ganes-elokuvassa Remun elämää seurataan pikkunappulasta Tavastian lavalle saakka. Suurimmille Hurriganes-faneille elokuva tosin saattoi olla pieni pettymys, sillä kunnon mökää kuullaan vasta elokuvan loppupuolella.
Jos Ganes-elokuva arvioitiinkin onnistuneeksi, ei samaa voi sanoa Ile Jokisen ja Remu Aaltosen Kumiankka Klubista, joka on saanut kyseenalaisen kunnian olla Yleisradion lyhin tv-sarja. Viihdeohjelma typistyi kanavajohdon päätöksellä yhden jakson mittaiseksi.
Ohjelmajohtaja Astrid Gartz kommentoi myöhemmin Helsingin Sanomille, että "ohjelma laahasi ja oli yksinkertaisesti liian huono". Musiikkiohjelmien ystäville tämä oli tavallaan kuitenkin onnenpotku, sillä Kumiankka Klubilta jäänyt ohjelma-aika lisättiin Lista-ohjelman tehtäväksi. Se taas "antoi hyvää kyytiä" ohjelmalle, jota Remukin aikanaan juonsi.
Musikaalikin Remusta ja Hurriganesista löytyy, ja onpa aikansa kuningasbändin olemusta tarkasteltu väitöskirjassakin. Rokkari itse taas on ehtinyt kunnostautua asuntomessujen makuuhuonesuunnittelijanakin.
Remusta on julkaistu vajaat kaksi vuotta sitten myös muistelmakirja, joka tähden teki tuolloin "mieli lukea itsekin".
Jos jäit vielä kaipaamaan Remu-materiaalia, ei hätää, Ylen Elävästä Arkistosta sitä löytyy vielä runsaasti lisääkin.
Remu Aaltonen soittaa viimeisen keikkansa 20.1.2018 Helsingin jäähallissa.