Vera Räsänen, 50, hikoilee punttien kanssa naama punaisena kotonaan Kausalassa. Rautaa on tangossa parhaimmillaan sata kiloa. Meneillään on penkkipunnerrustreeni.
Harjoittelutilana toimii vanhan rintamamiestalon makuuhuone. Parinkymmenen neliön kokoisessa tilassa on juuri ja juuri tilaa voimanostajan treeneille ja niiden vaatimille välineille.
Asuinhuoneesta tilassa muistuttavat muun muassa sänky, sohva ja pieni kirjahylly.
Painonnoston harjoitteluun makuuhuone ei sovellu. Tila on liian matala.
Oma ennätykseni on 107,5 kiloa, maailmanennätys on 97,5 kiloa. Vera Räsänen
Kotona harjoitteluun on syynä Räsäsen kokemukset punttisaleilta sukupuolenkorjauksen jälkeen.
– Vuoteen en ole käynyt salilla, koska ihmiset väistelevät ja kiertävät kaukaa.
Räsäsen kokemuksen mukaan entinen mies ja nykyinen nainen on treenisaleilla kummajainen. Hän on harjoitellut yleisillä vuoroilla ja urheiluseurojen vuoroilla.
– Joku saattaa jutella kanssani jonkin aikaa, mutta kun seurassani olleelle tulee muita juttukavereita, niin jään heti yksin.
Omaan harjoitussaliin
Räsäsen kokemukset sukupuoltaan korjanneena urheilijana ovat syynä siihen, miksi hän suunnittelee rakentavansa oman harjoitussalin. Räsänen on tekemässä kauppoja Iitin kunnan kanssa vanhasta kyläkoulusta.
Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, 1900-luvun alusta peräisin oleva 600-neliöinen rakennus muuttuu Räsäsen kodiksi ja harrastustilaksi alkuvuoden aikana.
Koulun hintapyyntö oli 130 000 euroa, Räsänen onnistui tinkimään huutokaupalla hinnasta yli puolet.
– Halpahan se oli, nauraa nainen tyytyväisenä.
– Sinne saa rakennettua voimailutilan, jonne mahtuu painonnostolava. Ja jos huonekorkeus riittää, katosta voi laittaa roikkumaan pressuja ja asentaa lattialle patjoja. Siinä on paikka kuulantyönnön harjoittelulle, Räsänen sanoo.
Hänen yhtenä tavoitteenaan on osallistua kuulantyönnössä ensi kesän Kalevan Kisoihin Jyväskylässä.
Tavoitteena maailmanennätys
Vera Räsäsen kilpailuoikeudet koskevat tällä hetkellä kotimaisia kilpailuja.
Hän haluaisi osallistua myös kansainvälisiin kisoihin – ja nimenomaan voimanostossa. Kansainvälisissä kilpailuissa olisi mahdollista yrittää lajin maailmanennätystä omassa, 50-vuotiaiden naisten sarjassa. Maailmanennätykseksi hyväksytään vain kansainvälisissä kilpailuissa tehty tulos.
– Oma ennätykseni on parin vuoden takainen 107,5 kiloa. Maailmanennätys on 97,5 kiloa.
Räsänen laskee ikääntyvänä urheilijana voivansa harrastaa voimanostoa pitempään kuin painonnostoa tai kuulantyöntöä. Painonnostoa hän harjoittelee, koska siitä on hyötyä kuulantyönnössä tarvittavalle voimaharjoittelulle.
Räsäsen kilpaileminen kansainvälisissä kisoissa on kiinni kansainvälisen voimanostoliiton IPF:n luvasta, josta ei toistaiseksi ole päätöstä.
Kerran hänelle on jo lupa kansainvälisiin kisoihin myönnetty. Kyseessä olivat Salossa vuonna 2015 pidetyt voimanoston MM-kisat. Kilpailun tulosraja jäi kuitenkin saavuttamatta, joten kisapaikkaa Räsänen ei saanut. Sen jälleen on ollut epäselvää onko lupa voimassa vai ei.
– Normaalisti kansainvälinen kilpailulupa on voimassa toistaiseksi, ja sen myöntää Kansainvälinen voimanostoliitto, kertoo Suomen Voimanostoliiton puheenjohtaja Tero Hyttinen.
Räsäsen lupa ei kuitenkaan tällä hetkellä ole voimassa eikä kukaan tunnu tietävän syytä. Lupaa käsitellään kansainvälisessä voimanostoliitossa.
Räsänen itse ja Suomen Voimanostoliitto arvelevat, että kyse on Kansainvälisen Olympiakomitean uudesta ohjeistuksesta, joka koskee sukupuoltaan korjanneiden urheilijoiden kilpailuoikeutta. Ohjeistus on tullut voimaan sen jälkeen kun kansainvälinen lupa Räsäsellä jo oli.
Tilanteeseen on kiinnittänyt huomionsa myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia edistämään pyrkivä Seta ry. Se on ollut yhteydessä sekä Vera Räsäseen että Suomen Voimanostoliittoon.
– Yritämme varmistaa, että mitään syrjintää ei syntyisi eikä kilpailulupa jäisi saamatta sen takia. Tarvittaessa harkitsemme yhteydenottoa suoraan kansainväliseen lajiliittoon, lisää Tarjamo.
Treenisalien kummajainen
Nelisen vuotta urheillut Räsänen on huomannut suhtautumisessa vähäistä muutosta parempaan.
– Ehkä naiset suhtautuvat harjoitussaleilla nykyään jo vähän paremmin kuin alussa. Ja myönteisemmin kuin miehet, mietiskelee Räsänen.
Kenties hieman yllättäen Räsänen ymmärtää kohtaamiaan reaktioita.
– Outo ja erikoinen asiahan tämä on, hän sanoo viitaten uraansa sukupuolensa korjanneena urheilijana.
Vaikka Räsänen ymmärtää, huokaisee hän samalla raskaasti, kun miettii saamaansa kannustusta. Tai pikemminkin sen puutetta.
– Hiljainen hyväksyntä on parasta kannustusta, jota olen saanut. Helpompaa varmaan olisi, jos lopettaisin urheilu-uran, mutta joku hulluus minua tässä pitää mukana. En osaa luovuttaa.
Helpointa salilla käyminen Räsäselle on silloin, kun joku on mukana henkisenä tukena.
– Yhden kaverin kanssa olen joskus päässyt käymään, mutta ei meilläkään aina osu aikataulut niin, että päästäisiin säännöllisesti yhdessä treenaamaan.
Urheiluseuroiltakin Räsänen toivoisi enemmän kannustusta.
– Kaipaan, että joku joskus sanoisi , että “hienoa, jatka vaan, kyllä sä pärjäät”. Jotkut tietysti noteeraavat ja hyväksyvät, mutta he ovat vähissä.
Räsäsen kokemukset ovat ilmiönä tuttuja myös Seta ry:lle.
– Aika monella sukupuolivähemmistöön kuuluvalla on iso kynnys osallistua järjestettyyn ja organisoituun liikuntaan. Urheilutoimijat eivät välttämättä ole huomioineet toiminnassaan sukupuolista moninaisuutta, sanoo pääsihteeri Kerttu Tarjamo.
Järjestön mukaan esimerkiksi urheiluseuroilla pitäisi olla yhdenvertaisuussuunnitelmat, joissa on pohdittuna mahdollisuus osallistua urheiluun, muun muassa sukupuolisuuteen katsomatta.
Sukupuolisesta moninaisuudesta on lisää esimerkiksi tasa-arvovaltuutetun verkkosivuilla.
Esimerkin yhdenvertaisuussuunnitelmasta voi lukea Suomen Painonnostoliiton verkkosivuilta.
Räsänen edustaa tällä hetkellä kahta seuraa, voima- ja painonnostossa Kankaanpään Voimailijoita ja yleisurheilussa Kuusankosken Kisaa. Naisten sarjoissa neljän viime vuoden aikana hän on ehtinyt edustaa myös Elimäen Vauhtia sekä Lahden Ahkeraa.
Mahdollista on, että listaan tulee vielä viides urheiluseura.
– Ajatuksissa on käynyt oman urheiluseuran perustaminen. Tähän asti seura ei ole vaihtamalla parantunut, sanoo Räsänen.
Poikajuniori ja veteraani-ikäinen naisurheilija
Vera Räsänen aloitti, jo kolmannen kerran, urheilun vuonna 2014. Silloin hän oli 46-vuotias.
Voimanosto, painonnosto ja kuulantyöntö kiehtoivat lajeina. Voimaa vaativat urheilumuodot olivat Räsäselle selvä valinta.
– Oman terveyden kannalta on tärkeää, että ihminen liikkuu. Omasta mielestäni ikääntyvälle voimaharjoittelu on kaikkein parasta.
Urheilua Räsänen on harrastanut jo vuosikymmeniä aiemminkin, tosin ilman suurempaa menestystä. Ensimmäiset kokemuksensa kilpaurheilussa hän hankki poikien ja miesten sarjoissa hiihdossa ja yleisurheilussa. Silloin hänen nimensä oli Vesa.
Veteraani-ikäisenä urheilijana Räsänen on menestynyt sen jälkeen,kun hän korjasi sukupuolensa. Rauta on kolissut mitaleiden arvoisesti kahtena vuonna peräkkäin.
– Penkkipunnerruksen Suomen mestaruudet voitin 2015 ja 2016.
Ennakkotapaus ja pioneerityön tekijä
Vera Räsäsen sukupuolen korjaus miehestä naiseksi alkoi hormonihoidoilla kahdeksan vuotta sitten. Hoidot olivat alkua pari vuotta myöhemmin tehdylle korjausleikkaukselle, jonka avulla Räsäsestä tuli nainen.
Vuoteen 2014 mennessä Räsäsen sukupuolen korjaus oli edennyt jo niin pitkälle, että hän sai ehdollisen oikeuden osallistua samana vuonna yleisurheilun Suomen mestaruuskisoihin. Kilpaileminen Kalevan Kisojen naisten kuulantyönnössä Kuopiossa varmistui.
Oikeudet kansallisiin kisoihin tulivat myös voimanostoon ja painonnostoon.
Seuraavan vuoden alussa Suomen Urheiluliitto myönsi jälleen Räsäselle kilpailuoikeuden kansallisiin yleisurheilukisoihin. Tällä kertaa lupa oli pysyvä.
Hän on edelleen ainoa sukupuolensa miehestä naiseksi korjannut urheilija omissa lajeissaan Suomessa. Esimerkiksi Urheiluliitolle tulleista tiedusteluista ei voi vielä paljon päätellä, onko Räsänen saamassa seuraajia.
– Muutamia kyselyjä eri liitoilta on tullut, mitä kilpailuluvan myöntäminen sukupuolensa korjanneelle käytännössä tarkoitti, kertoo yleisurheiluun luvan hoitanut Suomen Urheiluliiton toimitusjohtaja Jarmo Mäkelä.
Räsäsen menestys kuulantyönnössä on ollut vaatimatonta. Esimerkiksi Kalevan Kisoissa hän ei ole yltänyt karsintoja pitemmälle.
Tästä huolimatta kilpailullisia tavoitteita on myös tälle vuodelle – ja nimenomaan kuulantyönnössä. Seuraavat mahdolliset kisat ovat Aikuisurheiluliiton SM-hallikisoissa Tampereella helmikuussa. Päätavoite on kuitenkin kesän Kalevan Kisoissa.
– Lähimmät haaveet on, että saisin tulosrajat rikki, jotta osallistuminen olisi mahdollista. Olisihan se hienoa, että vielä viisikymppisenä pystyisi osallistumaan SM-tason kisoihin.