Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra täytti viime vuoden lopulla 50 vuotta. Rahasto perustettiin alun perin eduskunnan lahjana 50-vuotiaalle itsenäiselle Suomelle vuonna 1967 ja sen tehtäväksi annettiin Suomen talouskasvun ja kilpailukyvyn edellytysten parantaminen. Nykyään noin 840 miljoonan euron pääoman päällä istuvan Sitran aikajanalle mahtuu sekä menestystarinoita että huteja, joista edellisistä esimerkkinä mainittakoon mm. Kone Oyj:n tukeminen yhtiön alkutaipaleella, ja jälkimmäisistä esimerkiksi Spedelinko.
Yle TV1:n Ykkösaamussa vieraillut Sitran yliasiamies Mikko Kosonen toteaa, että Sitran rooli on ajan saatossa muuttunut tuotekehityksen ja tutkimuksen rahoittajasta pääomasijoittajaksi ja siitä taas eteenpäin. Nyt eletään Kososen mukaan ”Sitran kolmatta inkarnaatiota”.
– Nyt 2000-luvulla meistä on tullut yhteiskunnallinen muutosagentti, tulevaisuustalo. Eli me ollaan erilaisten Suomen tarpeiden ja vaiheiden kautta muutettu myös omaa roolia. Tämähän on yksi Sitran hienoja piirteitä, että se on muuntautumiskykyinen, Kosonen sanoo.
SDP haluaa päästä käsiksi Sitran kirstuun
Sitran 90-luvulla Nokia-buumin myötä paisuneelle pääomalle halutaan ainakin sosiaalidemokraateissa nyt muuta käyttöä. Syksyllä SDP ehdotti vaihtoehtobudjetissaan, että Sitran taseesta voisi ottaa 355 miljoonaa euroa valtion käyttöön. Tänään Ykkösaamussa entinen valtiovarainministeri, eduskunnan tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja, Eero Heinäluoma (sd.) toivoi ulkopuolista selvitystä kuinka Sitran rahoja voisi uudelleen käyttää ja nosti summaa 400 miljoonaan euroon.
– 400 miljoonaa pääomana. Silläkin tekee aivan ylivoimaista työtä ajatushautomossa. Se on enemmän kuin kaikkien muiden ajatushautomoiden ja think-tankien pääomat ja vuotuinen varainkäyttö vuodessa yhteensä, Heinäluoma latasi.
Sitran yliasiamies Mikko Kosonen vastasi Heinäluoman ajatuksiin toteamalla, että Sitran tehtävä ei ole toimia pelkästään ajatuspajana, vaan myös toteutuspajana ja kokeilujen rahoittajana. Jos pääoma puolitettaisiin, tulisi puolittaa myös Sitran henkilökunta ja samalla lopettaa kokeilutoiminta.
– Nyt meidän poikkeuksellisuus ihan maailman mittakaavassakin on se, että me teemme kokeiluja. […] Jos tällainen toiminta meiltä otetaan pois, se ei ole fiksua, Kosonen toteaa.
Sitran toiminnan rahoitus tulee sen pääoman tuotoista. Tällä hetkellä noin 130 henkilöä työllistävä Sitra pyörii vuosittain noin 30 miljoonan euron budjetilla, joka vastaan karkeasti ottaen 4 % reilun 800 miljoonan euron pääoman sijoitusten tuotosta. Jos pääomaa laskee, mutta tuottotavoite pidetään samana, laskee luonnollisesti myös vuotuinen toimintabudjetti. Sitra ei tällä hetkellä syö omaa pääomaansa, vaan käyttää sen tuottoja.
Yliasiamies Kosonen viittaa Sitran nykyaikaisesta toiminnasta puhuessaan monimutkaiseen ja epävarmaan yhteiskuntaan ja tulevaisuuteen, josta tutkijatkaan eivät osaa sanoa vielä mitä sen suhteen tulisi tehdä. Kososen mukaan ainoa tapa tehdä fiksua yhteiskuntapolitiikkaa tällaisessa tilanteessa ”on kokeilla”. Noin puolet Sitran 30 miljoonan vuotuisesta budjetista menee kokeiluihin, jotka ovat tarpeellisia Kososen mukaan myös yhteiskunnan kehityksen kannalta.
– Ainoa tapa tehdä fiksua yhteiskuntapolitiikkaa on kokeilla ja katsoa miten joku asia toimii. Jos se toimii hyvin, niin levitetään sitä asiaa ja jos se ei toimi, niin me voidaan kertoa päätöksentekijöille, että tuota ei kannata kokeilla, tuohon ei kannata politiikkaa suunnata. Tätä ei tee kukaan muu Suomessa.
Tulevaisuus, päätöksenteko ja teknologia
Sitran yksi viime vuosien näkyvimmistä ulostuloista ovat olleet vuosittain tehdyt tulevaisuuden megatrendien listaukset. Sitra on korostanut etenkin kiertotalouden mahdollisuuksia, ilmastonmuutokseen varautumisen tärkeyttä, teknologian mahdollisuuksia ja uhkia sekä tulevaisuuden yhteiskunnan demokratian ongelmia. Edesottamukset on huomattu myös Suomen ulkopuolella ja Sitra on ehdolla Maailman talousfoorumin (WEF) maailman parhaaksi julkiseksi kiertotalousorganisaatioksi.
Kotimaassa yliasiamies Kosonen näkee mm. suomalaisen päätöksenteon kohdalla hidasteita, joita tulisi poistaa. Hänen mukaansa Suomen hallinto toimii verrattuna moniin muihin erittäin hyvin, muttei ongelmitta. Kosonen nostaa esille mm. rakenteiden vanhanaikaisuuden ja hierarkisuuden. Tämä näkyy mm. jäykissä ministeriöiden välisissä raja-aidoissa sekä myös politiikan lyhytnäköisyydessä. Kosonen peräänkuuluttaa ylihallituskautisia tavoitteita.
– Tulisi sitoutua parlamentaarisesti ylihallituskautisiin isoihin muutoksiin. Digitalisaatio, ikääntyminen, ilmastokriisi, ne Suomen on kohdattava riippumatta siitä minkävärinen hallitus meillä on. Ne ongelmat pitää pystyä ratkasemaan ja ne ratkasut pitää löytää yhteistyössä, Kosonen sanoo.
Yksi Sitran hahmottelemista tulevaisuuden megatrendeistä viime vuosina on ollut teknologia ja sen mukanaan tuomat mahdollisuudet ja uhat. Kysymykseen kuinka Suomessa on varauduttu esimerkiksi tekoälyn tuomiin uhkiin, vastaa Kosonen, että hyvin. Esimerkkinä Kosonen nostaa elinkeinoministeri Mika Lintilnä asettaman tekoälyä tutkivan työryhmän, jota vetää Nokian entinen toimitusjohtaja Pekka Ala-Pietilä. Tämä on puolestaan jaettu pieniin alatyöryhmiin, joista yhdessä Kosonen on itsekin mukana.
Kosonen toppuuttelee pelkoja siitä, että tekoäly ja teknologia veisi työpaikat pois. Asiat kuitenkin tulevat muuttumaan.
– Suomi on osaamismaa. Kun me ollaan aktiivisia ja otetaan sopivasti riskiä, niin me luodaan uutta työtä. Mahdollisuuksia on enemmän kuin koskaan maailmanhistoriassa. Paljon tulee häviämään ja työn luonne tulee muuttumaan, on enemmän pätkätyötä ja projektityötä, mutta työtä kyllä piisaa.