Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on valittu maailman johtavaksi julkisen sektorin kiertotalouden toimijaksi. Sitra kertoo asiasta tiedotteessa.
Sitra palkittiin maanantaina Sveitsin Davosissa Maailman talousfoorumin yhteydessä pidetyssä The Circulars Awards -kilpailussa. Kilpailussa valitaan voittajat seitsemässä eri kategoriassa.
Sitran kiertotalouden projektijohtaja Kari Herlevi kuvailee palkintoa mahtavaksi asiaksi.
– Palkinto on aivan huikea juttu ja erittäin arvostettu maailmalla. Se osoittaa, että olemme tehneet oikeasuuntaista työtä. Ei pelkästään Sitra, vaan koko Suomi on maailmankartalla kiertotaloudessa, joten siinä mielessä tämä on hyvä etappi, sanoo Tunisiasta tavoitettu Kari Herlevi Ylelle puhelinhaastattelussa.
Hän uskoo, että palkinto on tulosta määrätietoisesta työstä. Sitra julkisti vuonna 2016 maailman ensimmäisen tiekartan, eli konkreettisen ohjelman kiertotalouden edistämiseksi Suomessa. Herlevi uskoo, että se edisti palkinnon saamista.
– Sen puitteissa Suomessa on lähdetty kokeilemaan käytännön tasolla, mitä kiertotalous voisi olla, Herlevi pohtii.
Herlevin mukaan viime kesänä Suomessa järjestetty kansainvälinen kiertotalouskonferenssi toi Suomen todenteolla kansainväliseen tietoisuuteen.
Kiertotalous osaksi arkea
Suomi voi hyvinkin hyötyä kiertotalouden tarjoamista mahdollisuuksista rahallisesti jopa kahden miljardin euron edestä vuoteen 2030 mennessä sekä säästää luontoa ja vähentää päästöjä, kertoo Sitra tiedotteessa.
Herlevi toivoo, että kiertotalous olisi yhä enemmän yritysten agendalla. Sitra on ylläpitänyt listaa yrityksistä, jotka näkevät kiertotaloudessa liiketoimintamahdollisuuksia. Hän toivoo, että lista innostaisi yhä enemmän yrityksiä kokeilemaan kiertotalouden periaatteita.
– Tarvitaan myös julkisen sektorin, kaupunkien toimenpiteitä, julkisia hankintoja, joilla edesautetaan sitä, että kiertotalous jalkautuu ihmisten arkielämään ja valintoihin, hän sanoo.
Herlevin mukaan usein ajatellaan, että kiertotalous on sama asia kuin kierrätys. Se on kuitenkin paljon muuta, sanoo Herlevi.
– Ennen kaikkea olisi tärkeää, että pystytään tuotesuunnittelun ja erilaisten uusien liiketoimintamallien kautta huolehtimaan, että materiaalin arvo pysyy kierrossa mahdollisimman pitkään ja mennään yhä enemmän siihen, että ostetaan enemmän palveluita kuin tuotteita. Sitä kautta saadaan tuotteet takaisin uudelleen valmistettavaksi.
Lue myös:
Miksi maailman pitää sännätä kiertotalouteen: Kolme perustelua Helsingin kiertotalousfoorumista