Aamu on vielä pimeä ja hiljainen puoli kuuden aikaan Paltamossa, mutta Reijo Alakurtti on kodissaan jo täydessä vauhdissa. Mies pakkaa kassinsa valmiiksi aamupalan päätteeksi ja on valmis lähtemään kohti työpaikkaansa.
– Tästä on tunnin ajomatka Pelson vankilaan ja illalla sitten sama kotiin. Minua ei matkan pituus haittaa, sillä olen sen verran aamuvirkku.
Pelson vankila sijaitsee naapurimaakunnan puolella Vaalassa Pohjois-Pohjanmaalla. Työssäkäynti toisessa maakunnassa ei Alakurttia haittaa, sitä hän ei ole tullut edes miettineeksi.
– Oikeastaan minulle työpaikan sijainnilla ei ole väliä. Nyt sitä ehtii kotoa lähtiessään jo tunnin verran pohtia työtehtäviä. Vastaavasti illalla autossa miettii, mitä kaikkea sitä vielä ehtii kotona tehdä.
Vankila on suljettu laitos (Rikosseuraamuslaitos), johon sijoitetaan vankeja pääasiassa Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalueen alueelta.
Matkalaisia riittää
Pelson vankila on Vaalan kunnan suurin yksittäinen työpaikka, työntekijöitä on noin 90. Osalla työntekijöistä työmatka on pidempi kuin Reijo Alakurtilla, jonka työpäivälle matkoineen kertyy mittaa 11 tuntia. Kauimmaiset työntekijät ovat Kuusamosta, Kajaanista ja Oulusta. Toki töissä on vaalalaisiakin, sanoo vs. kunnanjohtaja Ari Niskanen.
– Ensin syntyi Pelson vankila ja sitten sen ympärille rakentui Pelson kylä. Kylälle on muuttanut vankilan työntekijöitä, kylä saa elinvoimaisuutensa vankilasta. Toki vankilan työntekijöitä asuu Vaalassa muuallakin kuin Pelsolla.
Viimeiset 10 vuotta Pelson vankilan kohtalo on ollut oikeastaan koko ajan kysymysmerkki, mikä näkyy kylällä, murehtii Niskanen.
– Kun tulevaisuus on epävarma, ihmisiä on alkanut myös muuttaa pois kylältä. Suuri työnantaja paitsi antaa elinvoimaa, nyt myös syö sitä.
Kun tulevaisuus on epävarma, ihmisiä on alkanut myös muuttaa pois kylältä. Ari Niskanen
Vankila ei ole pelkästään iso osa Pelson kylää vaan myös koko kuntaa. Yhdeksän prosenttia Vaalan alueella olevista työpaikoista on vankilan työpaikkoja ja joka kuudes Vaalassa työssä käyvistä on töissä vankilassa. Mutta vankilan merkitys Vaalalle näkyy muussakin kuin työpaikoissa.
– Sieltä kertyvät verotulot ovat niin isoja, että mikäli vankila lakkautettaisiin, ei sen tuomia verotuloja saataisi mistään kokoon moneen vuoteen, Niskanen toteaa.
Kalevan mukaan oikeusministeri Antti Häkkäselle (kok.) Rikosseuraamuslaitoksen esitys siitä, mitä Pelsolle tapahtuu, tulee todennäköisesti tämän viikon alussa. Vaihtoehtoina ovat Pelson ja Oulun vankiloiden kunnostaminen tai uuden vankila rakentaminen Ouluun. Päätös Pelson vankilan kohtalosta tehdään tänä keväänä eduskunnassa.
Olipa päätös mikä tahansa, se tarvitaan.
– Sitten epävarmuus on ohi. Toisaalta vankila on Vaalalle elintärkeä työpaikkoineen ja kerrannaisvaikutuksineen. Jos vankila viedään, edessä olisi poismuuton lisääntyminen ja sitä kautta palveluiden uudelleen pohtiminen, Niskanen sanoo.
Ohjaajalla riittää haastetta
Reijo Alakurtti aloitti työt Pelsolla sahan työnjohtajana. Saha lakkautettiin vuonna 2008 ja Alakurtin työnkuva muutettiin ohjaajaksi. Samalla tehtäväkenttä laajeni, sillä ohjaajana Alakurtti on tekemisissä niin vankien ongelmien kuin tulevaisuudenrakentamisenkin kanssa.
– Suunnilleen puolet on päihdetyötä ja toinen puoli sitten koevapauteen valmistelevaa työtä.
Päihdetyössä on sekä ryhmä- että yksilötapaamisia vankien kanssa.
– Perinteinen viina on saanut rinnalleen huumeet ja sekakäytön. Huumeongelma alkaa olla yhtä yleinen kuin alkoholiongelma.
Vastapainoa päihdetyölle tulee koevapauksien järjestelystä. Alakurtti on yhteydessä työnantajiin, mikäli vangilla on työpaikka. Jos vangilla ei ole töitä, sitten yhteydenpitoa tehdään työvoimaviranomaisten kanssa.
Pelson vankilan kohtalon on epäselvä, mutta Alakurtti ei pohdi kunnan kohtaloa vaan työpaikkaansa.
– Tämä on ollut hyvä paikka tehdä oma työura. Sitä on kohta takana 30 vuotta. Eläkkeelle pääsisin heinäkuussa, mutta olen ajatellut jatkaa vielä pari vuotta.