Stadin ammattiopiston opetuskampaamossa Helsingin Pasilassa on maanantaina puoliltapäivin rauhallista. Osa opiskelijoista palvelee oikeita asiakkaita, sekoittelee hiusvärejä ja leikkaa hiuksia. Osa harjoittelee permanenttirullien pyörittämistä ja kampausten tekoa harjoituspäillä.
Vuoden alusta voimaan tullut ammatillisen koulutuksen uudistus ei ole vielä opiskelua juuri muuttanut. Työssä oppiminen on ollut tässä oppilaitoksessa ja näille opiskelijoille tuttu asia jo aiemmin. Ammatillisen koulutuksen reformista ei opiskelijoilla ole paljonkaan tietoa.
– En edes tiedä mikä se on, toteaa toisen vuoden opiskelija Antonia Korhonen.
– En itse niin paljon siitä tiedä, mutta kyllä sen huomaa, että ollaan melkein koko ajan työssä oppimassa varsinkin tässä kolmannella ja neljännellä – ei me täällä koulussa hirveästi olla, kertoo Samira Saouri, joka on valmistumassa parturi-kampaajaksi kesällä.
Tiedon puute nousi esiin myös Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen Karvin raportissa. Työelämän edustajien ja opiskelijoiden viesti on, ettei ammatillisen koulutuksen uudistuksen tavoitteista ja mahdollisuuksista ole saanut vielä tarpeeksi tietoa.
Kohti uutta kuljetaan vaihtelevasti
Ammatillinen koulutus on ollut melkoisessa myllerryksessä viime vuosina. Uudistumisen keskiössä on ollut niin sanottu osaamisperusteisuus. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että opinnot voi aloittaa, suunnitella ja toteuttaa yksilöllisemmin ja joustavammin, oppiminen tapahtuu entistä enemmän käytännön työssä ja tarvittavan ammattiosaamisen voi hankkia monin tavoin. Tutkintoon tarvittavat taidot osoitetaan yksilöllisissä näytöissä.
Karvin tänään julkistettu raportti arvioi, miten uudistus on tähän mennessä edennyt, ja viekö vuoden alussa tullut uusi laki ammatillisesta koulutuksesta ja ammatillisen koulutuksen reformi koulutusta toivottuun, työelämää palvelevaan, suuntaan.
– Reformissa on paljon vahvoja puolia, mutta siinä on myös tiettyjä heikkouksia tai riskejä, jotka täytyy ottaa huomioon nyt, kun uudistusta pannaan toimeen, arviointineuvos Jani Goman kiteyttää.
Ongelmat ja uhkakuvat ovat tuttuja julkisesta keskustelusta, jota ammatillisen koulutuksen uudistuksesta on jo aiemmin käyty: Riittävätkö työssäoppimispaikat? Pystyvätkö työpaikat ottamaan näin isoa määrää opiskelijoita vastaan? Miten varmistetaan, että opettajilla ja työpaikkaohjaajilla on riittävästi osaamista uudessa tilanteessa?
Koulutuksen järjestäjät saavat aiempaa enemmän rahaa suorituksista ja tutkinnoista. Sekin on pohdituttanut, houkutteleeko se valitsemaan opiskelijoita, jotka valmistuvat varmasti ja nopeasti. Riittääkö oppilaitoksilla voimavaroja syrjäytymisen ehkäisyyn? Säilyykö koulutuksen yhdenvertaisuus, kun alueellisia eroja on esimerkiksi työpaikkojen löytymisessä?
Näitä uudistukseen liittyviä riskejä on käyty läpi arviointiraportissa. Myös ammatillisen koulutuksen kovat säästöt mainitaan hiekkana rattaissa.
– Se on ollut kyllä aika suuri este uudistuksen toimeenpanolle. Se on näkynyt muun muassa lähiopetuksen ja henkilöstömäärän vähentymisenä. Yksilöllinen opetus vaatii entistä enemmän räätälöintiä ja työtä. Eli resursseja pitäisi olla enemmän opiskelijoiden ja myös työpaikkojen ohjaamiseen, arviointineuvos Aila Korpi toteaa.
Yhteistyötä lisää, määrärahoja henkilöstön kouluttamiseen
Karvin arviointineuvokset eivät kuitenkaan vaivu synkkyyteen. Heidän mukaansa ammatillisen koulutuksen uudistus pystytään kyllä toteuttamaan toivotulla tavalla säästökurimuksesta huolimatta, jos toimintatapoja ollaan valmiita muuttamaan.
Arvioinnissa annetaan useita ehdotuksia, joiden avulla uudistuksen uskotaan etenevän. Esimerkiksi oppilaitosten välinen yhteistyö on arviointineuvos Aila Korven mukaan vielä melko vähäistä. Siitä voisi löytyä työkaluja uuden rakentamiseen: työpaikkoja voitaisiin lähestyä ja tukea yhdessä ja opintopolkuja voitaisiin kehittää yhdessä.
Opettajien työnkuva on muuttumassa uudistuksen myötä ja tämä on ollut paikoin kipeän keskustelun aihe. Arviointiraportin mukaan henkilöstön – opettajien ja ohjaajien – osaamisen kehittäminen on tärkeää ja siihen pitäisi kohdentaa määrärahoja. Myös opetushenkilöstön työehdot pitäisi arvioinnin mukaan määritellä uudelleen.
Stadin ammattiopistossa työskentelevä hiusalan lehtori Taneli Ylinen suhtautuu muutokseen suopeasti. Hän kuitenkin pohtii, että pienemmissä oppilaitoksissa haasteita voi olla enemmän kuin Stadin ammattiopiston kaltaisessa isossa koulussa.
– Tässä on huikean hyviä mahdollisuuksia. Nyt tietysti toivomme, että rahoitus ja kaikki muu sellainen antaa meille myös mahdollisuuden toteuttaa niitä. Ja katsotaan sitten, löytyykö kaikissa oppilaitoksissa resursseja hyödyntää näitä reformin tuomia mahdollisuuksia.
Lue lisää:
Yle Uutisten kysely: Opettajilla synkkä näkemys ammatillisen koulutuksen uudistuksesta
Lähihoitajaopiskelija: "Kaverit on tosi tärkeitä opinnoissa"