Sosiaali- ja terveysministeriön Lappiin asettamat sote-selvityshenkilöt ovat saaneet työnsä päätökseen. Lapin sote-selvityshenkilöiksi nimitettiin viime vuoden marraskuussa entiset lappilaiset ministerit Maija Rask ja Hannes Manninen. Selvityshenkilöt laativat perhe- ja peruspalveluministeri Saarikon toimeksiannosta ehdotuksen Länsi-Pohjan ja Lapin sairaanhoitopiirien erikoissairaanhoidon työnjaoksi ja perusterveydenhuollon verkoksi tulevassa Lapin maakunnassa.
Lapissa on valmisteltu sote-ja maakuntauudistusta ja kahden keskussairaalan välistä erikoissairaanhoidon työnjakoa tuloksetta. Viime vuoden lopulla Kemissä sijaitseva Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri, neljä Meri-Lapin kuntaa ja terveyspalveluyhtiö Mehiläinen allekirjoittivat sote-yhteisyrityssopimuksen 15 vuodeksi. Pitkän sopimuksen tavoitteena on säilyttää palveluita Meri-Lapissa myös tulevassa sote- ja maakuntauudistuksessa.
Selvityshenkilöiden laatiman lähes 60-sivuisen raportin otsikko on: Asiat eivät ole koskaan niin huonosti kuin ne näyttävät – eivätkä niin hyvin kuin niiden luullaan olevan.
Raportissa käydään läpi Lapin sote-sopan taustoja ja sitä, miten tilanteeseen on tultu. Taustaksi on avattu historiallista maakuntaidentiteettiä Länsi-Pohjassa ja erimielisyyksiä koko maakunnassa ennen sote-uudistusta ja uudistuksen valmistelutilanteesta.
Yksi sairaala mutta kaksi synnäriä
Selvityshenkilöt suosittavat, että Lapin uudessa maakunnassa 1.1.2020 alkaen olisi yksi sairaala, jolla on kaksi päivystävää toimintayksikköä: Rovaniemellä ja Kemissä.
Selvityshenkilöiden mukaan, tämä on edellytys sille, että alueen asukkaiden perustuslain mukaiset sosiaaliset oikeudet ja riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut voivat toteutua yhdenvertaisesti. Selvityshenkilöt ovat arviossaan ottaneet huomioon Kemi-Tornio-alueen mittavan teollisuuskeskittymän ja vilkkaan liikenteen.
STM:n tiedotteen mukaan Rovaniemellä sairaala olisi laajan päivystyksen ympärivuorokautinen yhteispäivystysyksikkö, jossa toimii laajalti lääketieteen erikoisaloja. Kemissä sairaala toimisi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksenä, jossa on valmius väestön tavanomaisten kiireellisten terveysongelmien hoitoon.
Selvityshenkilöiden mukaan molemmissa yksiköissä olisi synnytysosasto ja niissä tehtäisiin päivystyksellisiä ja anestesiaa vaativia erikoisalojen leikkauksia tietyn työnjaon mukaisesti. Sairaalan yksiköt tekisivät yhteistyötä Oulun yliopistosairaalan kanssa.
Raportissa kiinnitetään huomiota myös siihen, että esimerkiksi Oulun nykyisen erva-alueen kuudesta synnytysyksiköstä vain kaksi täyttää keskittämisasetuksen vaatimukset. Selvityshenkilöiden mukaan se osoittaa, että sama lainsäädäntö ei sovi koko Suomeen erityisolosuhteista johtuen.
Sopimus Mehiläisen kanssa vaikuttaisi sairaaloiden yhdistämiseen
Sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteen mukaan, selvityshenkilöt suosittavat Lapin maakuntaan jatkossakin kahta ympärivuorokautista yhteispäivystystä eli Länsi-Pohjan keskussairaala Kemissä ja Lapin keskussairaala Rovaniemellä. Lapin erikoissairaanhoidon ja erikoisalojen johtaminen sekä tukipalvelut voitaisiin yhdistää hallinnollisesti uuden maakunnan aloittaessa vuonna 2020.
Selvityshenkilöiden mukaan hallinnon yhdistäminen ei kuitenkaan kaikilta osin ole mahdollista. Länsi-Pohja on sitoutunut sote-yhteisyritykseen 15 vuodeksi Mehiläisen kanssa. Sopimus sisältää valtaosan Länsi-Pohjan keskussairaalan toiminnasta.
Määräaikaisen sopimuksen irtisanomisoikeus on palvelujen tuottajalla sekä alkuperäisillä yhteisyrityksen osakkailla ja tilaajalla. Sen sijaan uudeksi osakkaaksi ja tilaajaksi oletetulla maakunnalla irtisanomisoikeus on rajallinen. Palvelusopimuksen päättämiskorvaus voi nousta yli 100 miljoonaan euroon.
Selvityshenkilöt pitävät ulkoistussopimusta oikeudellisesti kyseenalaisena ja he arvioivat, että lainsäätäjän on harkittava, voidaanko maakunta velvoittaa ottamaan vastuu sopimuksesta, jossa on tavanomaisesta selkeästi poikkeavia ehtoja.
Selvityshenkilöiden esitys Lappiin on laadittu siten, että sote-ulkoistamissopimuksesta syntyviä rajoitteita organisaatioon, päätöksentekoon ja muuhun toimintaan ei ole huomioitu.
Kuntien sote-päätöksistä on valitettu Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen.
Sairaaloiden työnjaosta säästöä
Lisäksi selvityshenkilöt ehdottavat, että pitkien välimatkojen vuoksi jokaisessa Lapin kunnassa on oltava sote-keskus, jonka palveluvalikoiman laajuus räätälöidään tapauskohtaisesti.
Ympärivuorokautinen kiireellisen hoidon päivystys on välttämätön Inarin kuntakeskuksessa Ivalossa kuten nykyisinkin. Sen lisäksi tarvitaan arki-iltoina ja viikonloppuina päivisin päivystykset Itä-Lapin ja Tunturi-Lapin seutukunnissa. Lapin olosuhteissa myös etäpalveluilla on suuri merkitys hyvän ja nopean hoidon tarjoamisessa.
Selvityshenkilöiden mukaan Lapin maakunta pystyy hillitsemään hoitomenojen kasvua hallituksen edellyttämällä tavalla vain silloin, jos perusterveydenhuoltoa vahvistetaan ja sairaaloiden työnjako suunnitellaan tarkoituksenmukaisesti.
Useita eri vaihtoehtoja – selkein Lex Lappi
Selvityshenkilöt ovat arvioineet useita vaihtoehtoja Lapin erikoissairaanhoidon tulevaisuudesta. Raportissa on arvioitu, että yhden sairaalan ja kahden toimintayksikön mallissa säästettäisiin johdon ja hallinnon kuluja.
Raportissa on tuotu esiin myös Kemissä sijaitsevan sairaalan mahdollisen alasajamisen merkittäviä vaikutuksia. Selvityshenkilöt arvioivat, että kahden päivystävän sairaalan estäminen Lapissa säädösmuutoksin olisi aktiivista Kemi-Tornion alueen heikentämistä. Kemi-Tornion alueelta tulee kahdeksan prosenttia Suomen nettoviennistä ja muun muassa teollisia työpaikkoja on noin 5000. Alue joutuisi heikoimpaan asemaan koko maassa vastaavanlaisiin väestö- ja teollisuuskeskittymiin verrattuna.
Kemin sairaalan alasajo voisi selvityshenkilöiden mukaan ajan kuluessa johtaa myös maakunnalliseen hajoamiseen niin henkisesti kuin aluerajoiltaankin. Se myös loukkaisi alueen asukkaiden perustuslaillisia oikeuksia.
Selvityshenkilöt pitivät selkeimpänä ratkaisuna Lex Lapin säätämistä, joka velvoittaisi ympärivuorokautiseen yhteispäivystykseen ja työnjakoon Lapin ja Länsi-Pohjan molemmissa toimipisteissä. Hallituksen poliittiset ryhmät ovat jo keskustelleet tästä vaihtoehdosta ennen joulua, pääsemättä siinä kuitenkaan yhteisymmärrykseen.
Selvityshenkilöt tarkastelevat raportissaan myös Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntien siirtymistä Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan, jolloin terveydenhuoltolaki ei olisi esteenä päivystysjärjestelyille. Maakunnan rajan siirtämisellä olisi kuitenkin dramaattiset seuraukset. Lapin sairaanhoitopiiri menettäisi todennäköisesti laajan päivystyksen statuksen ja koko maakunnan tulevaisuus joutuisi uhanalaiseksi.