Tiheästi asutulla kaupunkialueella hädässä olevien luo pitäisi ehtiä kuudessa minuutissa.
Kuitenkin tiivistyvä kaupunkirakenne eli tiheämpään rakennettavat ja korkeat rakennukset sekä laajat monimutkaiset tilat maan alla ja maan päällä, esimerkiksi kauppakeskukset, tulevat hidastamaan pelastustöiden alkamista.
Lisää haastetta tuovat liikenneruuhkat.
Tämän vuoksi nopeasti kasvavaan Espooseen pitää rakentaa kolme uutta paloasemaa lähivuosien aikana. Tätä mieltä on Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos.
Esimerkiksi yksistään Suur-Matinkylän alueella asuu jo enemmän väkeä kuin Rauman kaupungissa, yli 40 000. Ja lisää asuntoja rakennetaan koko ajan Ison Omenan kauppakeskuksen, Länsiväylän ja metron ympärille.
Matinkylän lisäksi uusi paloasema tarvitaan pikaisesti Espoonlahteen, joka kasvaa myös muun muassa länsimetron imussa. Espoonlahdessa on jo nykyään paloasema, mutta se halutaan purkaa ja siirtää uusi sekä asutuksen että itse pelastustoiminnan kannalta parempaan paikkaan.
Rahoituksesta ei vielä tietoa
Matinkylän uuden paloaseman hankesuunnitelma on jo hyväksytty Espoon kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaostossa, mutta sen rahoitus, 7,58 miljoonaa euroa, on vielä auki, koska paloasemia ei ole kaupungin investointiohjelmassa.
Molempien paloasemien rahoituksesta neuvotellaan vasta kevään aikana. Niiden toivotaan kuitenkin olevan käytössä jo ensi vuoden joulukuussa.
Matinkylän uuden paloaseman henkilökunta siirtyisi Niittykummun vanhalta paloasemalta, jonne kaupungin sivistystoimi suunnittelee uutta toimintaa.
Kolmas uusi paloasema tarvitaan Otaniemeen
Kolmatta uutta paloasemaa suunnitellaan tulevan 10 vuoden aikana Otaniemeen, Kehä 1:n kannen päälle. Otaniemestä on tulossa yksi liikenteen solmukohdista, kun myös Raide-Jokeri valmistuu.
Matinkylän paloasemasta on tarkoitus rakentaa tyyppipaloasema eli samoilla piirustuksilla ikään kuin monistetaan paloasemia.
– Siitä on kustannusetua: pelastuslaitokselle ei tule turhia neliöitä maksettavaksi, kun kaikki tilat on suunniteltu tiiviisti. Ja palomiehelle on se etu, että vieraskin paloasema on tuttu työpaikka ja tavarat löytyvät suunnilleen samoista paikoista, pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki sanoo.
Pelastuslaitoksen sisällä vuorossa olevia pelastustyöntekijöitä ja ensihoitajia siirretään niin sanottuina "heittomiehinä" toiselle asemalle, jotta esimerkiksi sairastuneiden vuorot saadaan miehitettyä. Kun pelastusvälineet löytyvät aina samoista paikoista ja pelastusajoneuvotkin ovat samanlaisia kaikilla asemilla, lähtö hädän hetkellä ja pelastustoimet itse paikan päällä sujuvat nopeammin.
Uusilla paloasemilla pystytään ottamaan myös pelastushenkilökunnan työturvallisuus entistä paremmin huomioon. Niihin rakennetaan esimerkiksi niin sanotut likaiset ja puhtaat puolet erikseen.
Tulipalossa päällä olleet vaatteet viedään heti pesuun, jotta estetään haitallisten palossa syntyneiden pienhiukkasten kulkeutuminen palomiesten elimistöön esimerkiksi taukotiloissa. Tähän terveysongelmaan havahduttiin Euroopassa vasta muutama vuosi sitten.
Pelastusjohtaja: Uudet kerrostalot turvallisempia kuin vanhat
Avun pitäisi ehtiä perille tiheästi asutulla alueella kuudessa minuutissa.
– Se on mitoitusperuste, jonka perusteella pystytään arvioimaan, missä paloasemia ja palveluita pitää olla. Taajaan asutuilla alueilla kuten esimerkiksi Helsingin keskustassa kuudessa minuutissa hälytyksestä yksikkö on kohteessa eli pihalla.
Pihalta on kuitenkin vielä matkaa esimerkiksi tornitalon yläkerroksiin. Uskaltaako tornitalon huipulle muuttaa, jos pelkää tulipaloa? Pelastusjohtaja ei halua vastata, onko tämä palomiehen painajainen.
– Aina yli 16-kerroksiset rakennukset on sprinklattuja, ja niissä on kahdet poistumistiet ja automaattiset paloilmoitinjärjestelmät. Ne ovat oikeastaan turvallisempi kuin joku vanha kerrostalo, vaikka eivät ne vanhatkaan kerrostalot turvattomia ole, pelastusjohtaja Ihamäki vastaa.
