Lähes kaikki kalastuksenvalvojat ovat lopettaneet valvonnan Kotkan vesillä. 15 kalastuksenvalvojasta ainakin 12 on pannut pillit pussiin.
Kalastuksenvalvojien mielestä kaupunki on myöntänyt verkko- ja rysälupia liian hövelisti. Valvojat haluavat rajoittaa verkkokalastusta sen takia, että kalakannat elpyisivät ja kalaa nousisi enemmän Kymijokeen.
– Toivomme, että kalakantoja kehitettäisiin. Viime vuonna verkkokalastusta rajoitettiin, mutta tänä vuonna saa taas kalastaa, miten lystää, sanoo Kymenlaakson Kalastuksenvalvojat ry:n puheenjohtaja Jani Paananen.
Kalastuksenvalvojat vaativat kaupungilta yhteistyötä kalastuslupapäätöksissä.
– Kalaportaisiin on laitettu miljoonia rahaa. Toivomme, että kalastusmatkailuyrityksiä ja valvojia kuultaisin verkkolupapäätöksissä, sanoo Jani Paananen.
Korkeakosken kalatie avattiin toissa kesänä, mutta kalat lähtivät nousemaan joen yläjuoksulle hitaasti. Viime vuonna Korkeakosken heittolaiturilla saatiin 76 lohen saalis, kun vuonna 2002 määrä oli 1700. Myös Langinkoskenhaarassa saaliit ovat pienentyneet murto-osaan 2000-luvun alusta.
– Saaliit osoittavat, että jokeen ei nouse tällä hetkellä juurikaan kalaa. Pelkästään tämän pitäisi herättää ajatuksia. Olemme turhautuneita, kun joen lohimäärän eteen on tehty vuosia töitä, mutta kokonaisuutta ei oteta huomioon.
"Heillä on agenda"
Kalatalouden Keskusliiton mukaan kalastuksenvalvojien mielenilmaukset ovat Suomessa hyvin poikkeuksellisia.
– Minun korviini tämä on ensimmäinen tapaus. Tiedän, että Kymijokisuussa on puhuttu paljon siitä, missä ja milloin saa kalastaa, sanoo Kalatalouden Keskusliiton toiminnanjohtaja Vesa Karttunen.
Vapakalastajat ja verkkokalastajat ovat olleet pitkään eri linjoilla kalatalouspoliitikassa, mutta Karttusen mielestä Kotkan kalastuksenvalvojat ovat nyt asettuneet väärällä tavalla vapakalastajien puolelle.
– Heillä on selvästi agendana verkkokalastuksen alasajo ja vapakalastuksen edistäminen, vaikka heidän pitäisi keskittyä pykälien valvomiseen. Kalastuksenvalvojien tehtävänä ei ole eriarvoistaa pyyntitapoja eikä vetää kalatalouspolitiikkaa.
Karttunen ei usko, että verkkokalastus kaataisi Korkeakosken kalaportaiden idean, jos esimerkiksi kalastuslaissa edellytetty kalaväylä on toimiva ja pidetään lain edellyttämällä tavalla vapaana pyydyksistä.
– Tähän tarvitaan toimivaa kalastuksenvalvontaa. Vaelluskalojen liikkumismahdollisuuksiin ja eri pyyntitapoihin otetaan jatkossa kantaa vuonna 2019 toimintansa aloittavien kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnittelun yhteydessä.
Kaupunki haluaa neuvotella
Kotkan kaupunki on valmis neuvottelemaan kalastuskäytännöistä Kotkan vesillä. Kaupungingeodeetti Kirsti Ruutiaisen mukaan käytäntöjä linjattiin viimeksi vuonna 2016, ja niitä on mahdollisuus tarkastella uudelleen tarpeen mukaan.
— Kaupungin tavoitteena on ohjata kalastusta esimerkiksi Kantasatamassa siten, että tilaa on niin vapaa-ajan- kuin ammattikalastajillekin.
Ruutiaisen mukaan Kotkan vesille myönnetyt verkko- ja rysäkalastusluvat eivät ole uusia, vaan uusittuja vanhoja lupia. Lupien lukumäärä ei ole kasvanut. Sen sijaan lupia on rajoitettu siten, että Kantasatamasta on poistettu kaksi rysää ja verkkokalastuksen aluetta on rajoitettu.
— Toivon, että kalastuksen suhteen päästään hyvään vuoropuheluun. Kalastajatkin toivovat, että kalastusluvat ovat riidattomia. Keskustelemalla löytyy varmasti kompromissi, johon kaikki voivat olla tyytyväisiä, Kirsti Ruutiainen toteaa.