Pohjanmaalla Maalahdessa eläinsuojelullisin perustein lopetettujen lampaiden tilanne on ollut viranomaisten tiedossa jo pitkään. Päätös lampaiden lopettamisesta tehtiin ensimmäisen kerran jo vuosi sitten.
– Halusimme antaa omistajalle aikaa parantaa lampaiden oloja, mutta enää ei kerta kaikkiaan pystytty odottamaan, kertoo läänineläinlääkäri Minna Lemettinen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta.
Lemettisen mukaan on poikkeuksellista, että näin suuri määrä eläimiä joudutaan lopettamaan kerralla. Vastaavaa tapahtuu korkeintaan kerran - pari vuodessa.
Lampaat lopetettiin joulukuussa, kun viranomaiset tekivät tilalle tarkastuksen ja totesivat, että eläinten olot ovat edelleen huonot eikä aikaisemmin havaittuja puutteita ole määräyksistä huolimatta korjattu.
– Arvioimme nyt joulukuussa tehdyllä tarkastuksella sen hetkisen tilanteen ja aikaisempien käyntien perusteella, että lampaiden lopetus on välttämätöntä ja teimme siitä uuden päätöksen, toteaa Lemettinen.
Lampaat kärsivät
Lampaiden hoito ja olosuhteet olivat monella tavalla puutteelliset.
– Osalla lampaista sorkat olivat kasvaneet niin pitkiksi, että niiden liikkuminen oli vaikeaa. Sorkissa oli myös tulehduksia, kertoo Minna Lemettinen.
Lopetetut lampaat pidettiin ympäri vuoden pysyvästi ulkona eikä niiden puhtaan veden saannista ollut huolehdittu.
– Lampaita voidaan pitää ulkona, mutta silloin niiden säänsuojan on oltava kunnollinen. Tässä tapauksessa säänsuojaa ei ollut riittävästi kuivitettu. Lampaat joutuivat olemaan siellä märässä ulosteessa.
Vettä oli lampaille tarjolla joesta, mutta Lemettisen mukaan joen törmät olivat niin jyrkät, että varsinkin huonosti liikkuvien ja pienten lampaiden oli mahdotonta päästä juomaan vettä. Vettä oli myös ojissa, mutta se oli laadultaan kelvotonta.
Useita tarkastuksia tehty
Lammaskatraan kohtalosta uutisoi Vasabladet, jonka haastattelema lampaiden omistaja on tuohtunut viranomaisten toiminnasta.
Hän huomauttaa hoitaneensa eläimiä 55 vuotta. Nimettömänä esiintyvä maanviljelijä vetoaa siihen, että syksyn sää oli sateinen ja hankala eläinten pidolle. Havaittujen puutteiden korjaaminen ei sekään onnistu nopeassa aikataulussa, hän toteaa lehdelle.
Maanviljelijä on sitä mieltä, että eläinlääkärit valittavat usein asioista, joilla ei ole mitään tekemistä eläinten hyvinvoinnin kanssa.
Lampaiden omistajalla on lampaiden lisäksi myös muita tuotantoeläimiä, sikoja ja lehmiä, yhteensä neljässä eri paikassa.
Läänineläinlääkäri Minna Lemettisen mukaan tilalle on vuosien varrella tehty useita tarkastuksia, ja puutteita eläinten pidossa on raportoitu monet kerrat.
Lampaiden omistajaa epäillään törkeästä eläinsuojelurikoksesta, kerrotaan Pohjanmaan poliisilaitokselta. Rikosepäily on kirjattu vuonna 2016.
Artikkelia muokattu 25.1.2018 klo 14.13 ja lisätty, että poliisi tutkii tapausta törkeänä eläinsuojelurikoksena.