Suomen sisällisota on edelleen kipeä sota, eikä sen kaikista traumoista pääseminen ole onnistunut edes sadassa vuodessa. Tutkijatkaan eivät ole yksimielisiä sotaan liittyvistä faktoista.
Kaikesta tästä huolimatta Suomen tuotteliain selkokirjailija Pertti Rajala päätti kirjoittaa sisällissodasta selkokielellä kokonaisen kirjan. Se ei ollut ihan helppoa.
– Lähteissä saattaa olla edelleenkin hyvin propagandistinen ote. Ihan puhdasta faktaa on vaikea löytää vielä nykyäänkään. Tilastoihinkaan ei voi luottaa, Rajala arvioi.
Hän on työstänyt selkokielelle kymmenittäin teoksia Raamatusta ja Kalevalasta moniin klassikkokirjoihin. Historiaan liittyviä tietokirjoja hän on tehnyt myös useita.
– Sisällissodasta kiinnostuin jo pikkupoikana, kun mummuni kertoi sodasta omasta näkökulmastaan. Kertomukset kiehtoivat jo silloin.
Sukutarinoista syntyi Pertti Rajalan 1997 julkaistu muistelmateos Helmi Haapasen kansalaissota. Se oli alkukimmoke Sisällissota-kirjaan, joka julkaistiin tällä viikolla. Selkokielisiä tekstejä tarvitsevat nykyään etenkin maahanmuuttajat.
– Kun heille kirjoittaa Suomen sisällissodasta, täytyy huomioida myös se, että heillä on harvoin kovin yksityiskohtaisia tietoja Suomen historiasta.
Näin Pertti Rajala tulkkaa sisällissodan perustermistöä.
Sisällissota selkosanoin
Sisällissota
Sisällissota käytiin Suomen porvarillisen hallituksen eli valkoisten ja työväestön eli punaisten joukkojen välillä. Siinä kuoli noin 37 000 suomalaista.
Sortokausi
1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa venäläiset halusivat liittää Suomen maahansa. Suomella ei olisi ollut mitään itsehallinnon mahdollisuutta. Aikaa kutsutaan sortokaudeksi
Jääkärit
Suomesta lähti 1914-1916 tavallisia nuoria miehiä Saksaan sotilaskoulutukseen. Heidän yhteinen tavoitteensa oli oppia taistelemaan ja vapauttaa Suomi Venäjän vallan alta. Heitä kutsuttiin jääkäreiksi.
Keisari
Venäjän keisari Nikolai II pakotettiin luopumaan vallasta ja maan johtamisesta maaliskuussa 1917. Se herätti toivon Suomessa maan itsenäistymisestä.
Suurlakko
Suomen työväki aloitti suurlakon marraskuussa 1917. Silloin kukaan ei mennyt töihin. Lakko kesti kuusi päivää.
Sodan nimi
Sodalla on monta nimeä. Sitä on sanottu vapaussodaksi, kapinaksi, vallankumoukseksi ja kansalaissodaksi.
Punakaarti
Punakaartiin kuului lähinnä kaupunkien työväestöä ja maaseudun köyhät ihmiset.
Punikit
Sodan molemman osapuolet käyttivät toisista halventavia nimityksiä. Punaisista käytettiin nimitystä punikit.
Lahtarit
Punaiset käyttivät valkoisista halventavaa nimitystä lahtari, joka tarkoittaa teurastajaa.
Valkoinen armeija
Valkoisen armeijan pääosan muodostivat maaseudun talonomistajat, kaupunkien porvarit ja virkamiehet.
Ulkomainen tuki
Ulkomaista Neuvosto-Venäjä tuki punaisia ja Saksa avusti valkoisia, jotka saivat tukea myös ruotsalaisilta vapaaehtoisilta.
Teloitukset
Ihmisiä kuoli sisällissodan taisteluissa, mutta sekä valkoisia että punaisia tapettiin eli teloitettiin sodan aikana.
klo 11.27 korjattu kirjoitusvirhe