Suojelupoliisille on tullut niin sanotusta Tiitisen listasta yksi tutkimuslupahakemus, kertoo Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari Yle TV1:n Ykkösaamussa. Hän sanoo, että hakemusta arvioidaan parhaillaan.
Joulukuussa Suposta kerrottiin Uutissuomalaiselle, että yksikään tutkija ei ole pyytänyt saada niin sanottua Tiitisen listaa nähtäväkseen tutkimusta varten.
Tiitisen listalla tarkoitetaan Suojelupoliisin vuonna 1990 saamaa listaa suomalaisista henkilöistä, jotka olivat yhteydessä Itä-Saksan turvallisuuspalvelu Stasin kanssa. Kiistelty lista sai nimensä silloisen suojelupoliisin päällikön Seppo Tiitisen mukaan.
Tutkijoiden käytössä se on ollut tietyin ehdoin jo vuodesta 2015. Tiedotusvälineet ovat yrittäneet aika ajoin saada oikeusteitse listaa julki.
– Arvioimme sitä (hakemusta) meidän normaalikäytännön mukaan. Otetaan huomioon sekä valtakunnan turvallisuuteen että yksityisyyden suojaan liittyvät seikat. Täytyy muistaa, että Tiitisen listan salassapidosta korkein oikeus on jo antanut kaksi ratkaisua ja on pitänyt sen salassa, sanoo Pelttari.
Pelttari ei halunnut Ykkösaamussa kommentoida kuka on tutkimuslupaa hakenut ja tuleeko mahdollisesti Tiitisen listan nimilista sitä kautta julki.
– Lähtökohtana on, että pitää olla vakavastiotettava tutkija, sanoo Pelttari.
Pelttari ei sanonut haastattelussa, koska arviointi saadaan päätökseen.
Suomessa seurannassa satoja
Suomessa on nyt seurannassa noin 370 ihmistä terrorismiriskin takia, kertoo Pelttari.
He kaikki ovat Pelttarin mukaan seurannassa oletetun radikaalin islamismin vuoksi. Esimerkiksi kotimaisen äärioikeiston tai -vasemmiston edustajia ei siis tähän ryhmään lukeudu.
Ruotsissa on nyt seurannassa terrorismiriskin vuoksi noin 3 000 ihmistä.
– Muissa Pohjoismaissa tilanne on vaikeampi kuin Suomessa. Valitettavasti (seurannan) kohdehenkilöiden määrä jatkaa kasvuaan Suomessakin, Pelttari toteaa.
Hänen mukaansa Lähi-idässä islamistien riveihin lähteneistä suomalaisista on kaatunut 12–16. Pelttarin mukaan Isisin riveissä taistelleiden länsimaalaisten joukosta "vähäinen määrä" on palannut toistaiseksi kotimaihinsa, vaikka Isis on menettänyt käytännössä koko alueensa.
Suojelupoliisin päällikkö korostaa, että Suomessa on tärkeää estää lähiöiden eriytyminen.
Esimerkiksi Ruotsissa on lähiöitä, joihin poliisit eivät enää mielellään mene. Ongelmalähiöitä on pidetty rikollisjengien pesäpaikkoina ja terrorivärväyksen kohteina.
– Suomen lähiöissä tilanne on vielä kohtuullisen hyvä, Pelttari vertaa.
Lue myös: