Viisikymppinen Satu istuu keittiönsä pöydän äärellä ja pitelee teemukia käsissään. Sitkeä flunssa ja yskä on vihdoin antamassa periksi ja teen lämpö tekee olosta paremman. Satu on yksin kotona, sillä puoliso on töissä ja tulee vasta iltapäivällä.
Satu on elänyt työttömän arkea pian kuusi ja puoli vuotta. Aihe on raskas, ja Satu haluaakin esiintyä haastattelussa vain etunimellään.
Vuodet ovat sisältäneet osa-aikatöitä ja kursseja. Ihan kokonaan ilman työtä hän on ollut kaksi ja puoli vuotta. Satulla on kolmenkymmenen vuoden työura takanaan pääasiassa asiakaspalvelutöissä.
– Kun jäin työttömäksi päätin, että lähden uudelle alalle ja pääsinkin sitten taloushallinnon kurssille. Oli aivan ihanaa todeta, että mä opin uutta näin vanhana! Oli hirveen toiveikas olo, muistelee Satu.
Ensimmäisen taloushallinnon kurssin jälkeen Satu pääsikin alan töihin vuodeksi ABB:lle. Tämän jälkeen hän kävi vielä toisen taloushallinnon kurssin mutta nyt ei ole töitä enää löytynyt.
"Virkailija oli ihan hoomoilasena"
Jo Satun työttömyyden aikana työnhaku on kokenut muutoksia. Prosessit ovat monivaiheisia, ja työnhakuun saattaa liittyä myös esittelyvideon teko. Se on osoittautunut ongelmaksi ainakin Satulle, jolla ei ole sellaisia välineitä, että hän pystyisi videon tekemään.
– Kysyin olisiko mahdollista tehdä tämä työvoimatoimistossa, mutta virkailija oli ihan hoomoilasena, että ei tämmöstä ole kukaan ennen kysynyt, kertoo Satu.
Virkailija oli sanonut, ettei sellaisia välineitä ole ja että pitäisi selvittää onko esittelyvideo aivan pakollinen. Satua harmittaa.
– Kun meidän työttömien täytyy hakea töitä, niin eikö työvoimatoimistossa pitäisi olla välineitä tähän? Ei meillä ole kaikilla älypuhelimia tai muita välineitä, ihmettelee Satu.
Pohjanmaan TE-toimiston johtaja Helvi Riihimäki kertoo, että nykyään ei enää ole mahdollisuutta tehdä esimerkiksi esittelyvideota työhakemukseen TE-toimiston tiloissa. Työnhakija ohjataan työnhakuvalmennuksiin, joissa neuvotaan CV:n ja myös esittelyvideon tekoa.
Valmennus ei kuitenkaan auta juuri siihen tarpeeseen, jossa työnhakija, kuten Satu, tarvitsee välineet nopeasti oman esittelynsä tekemiseen.
Koetimme selvittää työ- ja elinkeinoministeriöstä, löytyykö videopalvelua ylipäänsä mistään TE-toimistosta ja jos ei niin pitäisikö tällaista palvelua tarjota. Ministeriöstä ei otettu kantaa palveluihin tai niiden kehittämiseen.
Kehitysjohtaja Elisabeth Heinonen vastasi lopulta sähköpostilla, ettei ministeriössä ole tällaista tietoa vaan asiaa pitäisi kysyä TE-toimistoista. Hän arveli, että TE-toimistojen ostamissa työnhakuvalmennuksissa lienee mahdollisuus tämän tyyppisiin videopalveluihin.
Työnhaku on muuttunut
Vaasan yliopistossa muun muassa henkilöstöjohtamista tutkiva tutkijatohtori Susanna Kultalahti sanoo, että työnhaun muutokset heijastelevat pitkälti työelämässä tapahtuneita ja tapahtuvia muutoksia.
– Esimerkiksi teknologian käyttö työnhaussa heijastelee niitä taitoja mitä työssä nykyään tarvitaan. Hakijamäärät työpaikkoihin ovat kasvaneet ja yritykset haluavat tietenkin löytää ne parhaimmat henkilöt, kertoo Kultalahti.
Moniosaajuus nousee tärkeäksi kriteeriksi ja työelämävalmiutta korostetaan usein. Eli vaikka jotakin tiettyä taitoa testattaisiinkin työnhaussa, se ei välttämättä ole se pääasia, jota testillä selvitetään.
Sähköistä hakemista
Eräs aikoinaan varsin päteväkin työnhakukeino oli se, että mennään suoraan yritykseen ja kysytään paikkaa sieltä. Satu kertoo, ettei sekään ole enää ihan yksinkertaista. Nykyään kun työpaikoilla ei ole useinkaan ketään sellaista paikalla, jolta voisi kysyä töitä. Sähköpostillakaan ei välttämättä enää tavoita, vaan yritykset ovat ottaneet käyttöön sähköisiä lomakkeita.
– Sähköpostilla ei voi hakea ja nykyään pitää kirjautua kaikkiin lomakkeisiin. Olisi hyvä jos olisi joku standardi, eli samalla lomakkeella voisi hakea moneen paikkaan, ehdottaa Satu.
Pohjanmaan TE-toimiston johtaja Helvi Riihimäki sanoo, että työnhaku on nykyään pääasiassa sähköistä. Pienimpien yritysten ovia voi vieläkin ehkä mennä työpaikan toivossa kolkuttelemaan, mutta mitä isommasta yrityksestä on kyse, sitä varmemmin haku tehdään sähköisesti . Mukaan ovat tulleet myös henkilöstöpalveluyritykset, jotka isoimmissa yrityksissä hoitavat rekrytointia.
– Tehdään määräaikainen vuokratyösopimus esimerkiksi kolmeksi kuukaudeksi ja vasta sen jälkeen katsotaan vakinaistaminen, kertoo Riihimäki.
Tutkijatohtori Susanna Kultalahti sanoo, että nykyään ei ole enää oikeastaan "hanttihommia", joihin voisi päästä ilman koulutusta. Toisaalta myös vain omat taitonsa näyttämällä työpaikan saaminen on hankalaa.
Päivä kerrallaan
Satu on hakenut taloushallinnon töitä ja tällä kertaa kyseessä olisi oppisopimusta vastaava koulutus. Työnantaja ottaa koulutukseen henkilön, jolle on koulutuksen jälkeen mahdollisesti luvassa työpaikka. Tämä malli miellyttää Satua.
– Siinä saa näyttää, että mitä osaa. Mä olen huono myymään itseäni, mutta olen hyvä työntekijä ja saanut hyvät arvosanat taloushallinnon kursseilta. Haluan päästä näyttämään minkälainen työntekijä olen, kertoo Satu.
Monta työnhakupettymystä kokeneena Satu ei yllättynyt siitä, että hän ei päässyt jatkohaastatteluihin hakemaansa paikkaan. Esittelyvideon teko ei ollut loppujen lopuksi pakollinen ja Satu toivoo, ettei videon puuttumisella ollut osuutta karsiutumiseen.
– Nyt mennään päivä kerrallaan. Kohta on onneksi kevät ja aurinko rupee paistamaan, keventää Satu tunnelmaa.