Voitto on ensimmäisiä julkisesti käytössä olevia robottijournalisteja Suomessa. Voitto-robotin ensiesiintyminen tapahtui reilu vuosi sitten, kun se kirjoitti itsenäisesti verkkoon kymmenen otteluraporttia jääkiekkoliiga NHL:stä. Sunnuntaina se kirjoittaa satoja juttuja presidentinvaaleista.
– Voitto tekee vähän sitä samaa, mitä se teki kuntavaaleissa eli joka kunnalle tehdään oma juttu. Meille tulee kolmisensataa juttua, joissa aina tarkastellaan tulosta sen kunnan näkökulmasta, Ylen projektipäällikkö Jarkko Ryynänen kertoo.
Voittokaan ei ole täydellinen, ja robotillekin voi sattua kömmähdyksiä. Ryynänen ei usko presidentinvaaliuutisointiin liittyviin lipsahduksiin, koska Voiton datalähde on luotettavin mahdollinen. Se saa käyttöönsä vaalidatan oikeusministeriöstä.
– Tietysti se kamalin skenaario olisi, että se kertoisi jotakin sellaista, joka ei pidä paikkaansa. Sehän on aina se pelottavin vaihtoehto. Meillä on nyt sunnuntaina ihmisiä paikan päällä, jotka varmistavat, että Voitto tekee hommansa oikein. Vielä emme uskalla luottaa siihen, että se itsekseen tekisi kaiken, Ryynänen sanoo.
Robotti herättää epäluuloja
Robottijournalismiin liittyy paljon harhaluuloja ja vääriä mielikuvia. Ylen kehityspäällikkö Mika Rahkosen mielestä sen logiikkaa ei aina ihan ymmärretä.
– Ehkä se on ihmiselle luontaista epäilystä, kun tulee uusia asioita, tekniikkaa ja automatiikkaa, niin monet epäilee ja usein ihan perustellustikin, että johtaakohan tämä nyt johonkin kauheaan.
Rahkonen ihmettelee robottiin liittyviä puheita siitä, että toimitus luovuttaisi journalistista päätösvaltaa jotenkin ulkopuolelle.
– Kuvitellaan, että roboteilla on oma tahto. Se on ihan älytön ajatus, koska toimituksessahan se robotti ohjelmoidaan, ja se on journalistinen päätös, Rahkonen korostaa.
Voiton tuotosten takana näkyy kuitenkin ihmisen kädenjälki, ja tekstien sisältö on journalistisesti valittua. Voitto tekee sellaisia juttuja kuin ihminen ohjelmoi sen tekemään. Ohjelmistokehittäjä Heikki Kesa tuntee Voiton sielunelämän kuin omat taskunsa.
– Varsinaisesti minun ei tarvitse päästä sen pään sisään, vaan lähinnä se pää on sinne itse ohjelmoitu. Voitto tekee sitä, mitä me käsketään sen tehdä, Kesa sanoo.
Voitto tekee saman virheen vain kerran
Voitto-robotin vahvuuksia ovat nopeus, laajuus ja täsmällisyys. Voitto päihittää ihmistoimittajan nopeudessa kirjoittamalla valmiin jutun sekunneissa. Se päihittää ihmisen myös data-analyysissä, sillä se osaa seuloa suuriakin tietomääriä. Voitto oppii virheistään, eikä se tee samaa virhettä toista kertaa.
– Virheethän on siinä mielessä kauheita ja hyviä hetkiä, että virhe paljastaa jonkun vian joko ohjelmoinnista tai ajattelusta. Aika usein se on ajattelussa oleva virhe. Silloin selkeästi näkee, ettei sen noin pitänyt toimia, ja se on helppo korjata, Voitto-robotin kehitystyössä mukana oleva Ryynänen selventää.
Voitto pohjautuu tällä hetkellä ennalta kirjoitettuihin tekstinpätkiin tai pidempiin teksteihin. Robotin kirjoittamat jutut ovat vielä aika toisteisia. Kehitysvaiheessa olevan Voiton kirjoittamista jutuista toivotaan palautetta lukijoilta. Tavoitteena on mahdollisimman lukijaystävälliset jutut.
– On tullut paljon palautetta, ja sillä on vaikutusta, koska lukijoillehan me tätä tehdään tätä. Robotti kirjoittaa juttuja lukijoille, joten olisi älytöntä, jos sillä palautteella ei olisi mitään merkitystä.
Ryynäsen mielestä Voiton teksteistä saisi monipuolisempia koneoppimisen avulla.
– Käytännössä se tarkoittaisi sitä, että Voitolle annetaan luettavaksi paljon jo tehtyjä juttuja. Sitten Voitto oppii niiden pohjalta perussäännöt ja reunaehdot, miten sellaisia juttuja tehdään. Sen jälkeen se alkaa keksiä myös itse kokonaan uusia tapoja sanoa joku asia uudella tavalla, Ryynänen kaavailee.
Tavoitteena määrällisesti enemmän juttuja
Rahkosen mukaan Voiton kehitystyölle on selvä suunta: sen pitää pystyä tuottamaan määrällisesti enemmän juttuja kuin se nyt tuottaa. Lisäksi Voiton pitää pystyä tuottamaan juttuja nykyistä laajemmasta materiaalista.
– Ennen pitkää varmaan se suurin vallankumous tulee olemaan siinä, että julkaistaan valtavasti enemmän juttuja kuin nyt. Meidän tehtäväksi jää sitten pystyä yhdistämään ne jutut niihin ihmisiin, jotka ovat niistä kiinnostuneita, Rahkonen visioi.
Rahkonen tiedostaa kehitysvauhdin nopeusvaatimukset, jotta tavoite kansainvälisestä robottijournalismin edelläkävijyydestä täyttyisi. Voiton suhteen kehitysaskelien toivottaisiin olevan valtavia harppauksia.
– Tietysti me toivoisimme, että ne kehitysaskeleet olisivat sellaisia kävellen kuussa -tyyppisiä harppauksia. Me teemme kuitenkin muutakin kuin kehitämme Voittoa, niin emme aina pysty niin nopeaan etenemiseen kuin haluaisimme. Muut menevät kovaa vauhtia eteenpäin, joten meidän pitää juosta aika kovaa.