Jokaisissa vaaleissa on jokin yllätys, suuri tai pieni. Suurta yllätystä ei tullut. Gallupit pitivät hyvin kutinsa.
Neljän viimeksi tehdyn mielipidemittauksen keskiarvo osoitti Sauli Niinistölle 62 prosentin suosiota, ja Niinistö sai äänistä 62,7 prosenttia.
Niinistön ääniosuus oli jo ensimmäisellä kierroksella yhtä suuri kuin se oli viime kerralla toisella kierroksella.
Näiden vaalien pieni yllätys oli mielestäni Paavo Väyrysen nousu – taas kerran – poliittisesta pimennosta varteenotettavaksi tekijäksi tai ainakin vakiintuneiden kuvioiden sotkijaksi.
Väyrysen oman arvion mukaan hänen tuloksensa oli ”loistava”. Arviossa on tietysti liioittelua ja omakehua, mutta ei Väyrysen tulos huono ollut.
Hän sai lähes yhtä paljon ääniä kuin vasemmiston ehdokkaat Tuula Haatainen (sd.) ja Merja Kyllönen (vas.) yhteensä. Kuka olisi vielä joulukuussa uskonut?
Väyrynen taitaa sittenkin olla perussuomalaisille kovempi kilpailija kuin konsanaan ministeri Sampo Terhon johtama sininen tulevaisuus.
Näyttää siltä, että Väyrynen onnistui imuroimaan ääniä sekä perussuomalaisten että keskustan entisten äänestäjien joukosta.
Seuraavan vuoden aikana selviää, oliko siirtymä Väyrysen taakse pysyvä ilmiö vai tilapäinen protesti.
Väyrynen itse uskoo sen pysyvyyteen ja ilmoitti jo vaali-iltana palaavansa eduskuntaan tänä keväänä. Hän perustaa kansalaispuolueen eduskuntaryhmän ja asettuu ehdokkaaksi tietääkseni suurimmassa vaalipiirissä, Uudellamaalla.
Asettuessaan Uudellemaalle ehdokkaaksi Väyrynen haluaa ottaa osansa Timo Soinin (sin.) henkilökohtaisesta äänipotista, joka tulee jakoon. Ja jakoon tulee koko maassa Soinin poliittinen perintö, viime eduskuntavaaleissa 38 kansanedustajan paikkaa antaneet äänet.
Presidentinvaaleissa Laura Huhtasaari (ps.) sai Soinin perinnöstä toki suuremman osuuden kuin Väyrynen, mutta Väyrynen pääsi niin hyvin osille, että hän taitaa sittenkin olla perussuomalaisille kovempi kilpailija kuin konsanaan ministeri Sampo Terhon johtama sininen tulevaisuus.
Vanhasen huono vaalitulos kielii siitä, että keskustan äänestäjäkunnassa on tyytymättömyyttä nykyistä puoluejohtoa kohtaan.
Toinen Väyrysen saalistuskohde on hänen vanha puolueensa Suomen keskusta, jonka europarlamentaarikko hän vielä jonkin aikaa on.
Kunniapuheenjohtaja Väyrynen nöyryytti keskustan nykyistä johtoa, varsinkin pääministeri-puheenjohtaja Juha Sipilää. Matti Vanhasen huono vaalitulos kielii siitä, että keskustan äänestäjäkunnassa on tyytymättömyyttä nykyistä puoluejohtoa kohtaan.
Pääministeri Juha Sipilän avustaja, entinen keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen vetosi pari viikkoa sitten keskustan äänestäjiin näin: ”Menkää äänestämään Vanhasta jo ennakkoäänestyksessä, kun se tänään alkaa. Näin varmistetaan hyvä alku vaali-illalle 28.1. Kävi muuten tahansa, Vanhasen pitää olla vahva kakkonen ennakkoäänestyksessä.”
Vetoomuksen kohteena oli nimenomaan perinteinen keskustan äänestäjäkunta, ja tätä samaa vetoomusta toistivat puolueen pääministeri, muut ministerit ja kansanedustajat viimeisen parin viikon ajan.
Vetoomus ei tehonnut: Vanhanen oli ennakkoäänissäkin vasta viidennellä sijalla kaukana Pekka Haaviston kakkossijasta sekä jäljessä Väyrysestä ja perussuomalaisten Laura Huhtasaaresta.
Tähän tyytymättömien ryhmään Paavo Väyrynen yrittää iskeä. Tiedä sitten, onnistuuko, mutta hän antoi melkoisen myrskyvaroituksen keskustan johdolle.
Unto Hämäläinen
Kirjoittaja on eläkkeellä oleva politiikan toimittaja.
Kaikki uutiset presidentinvaalista täällä
Presidentinvaalin tulospalveluun pääset tästä