Kokkola on aloittamassa keväällä kolmivuotista kokeilua, jossa muistisairaiden liikkumista palveluasunnossa seurataan liiketunnistimilla.
40 vanhuksen asuntoon asennetaan liiketunnistin jokaiseen huoneeseen ja ulko-oveen. Esimerkiksi kaksiossa sensoreita on ulko-oven lisäksi neljästä viiteen kappaletta.
Järjestelmää on pilotoitu jo kolme vuotta Kokkolan Kuusikummun senioritalossa, jossa ei ole ympärivuorokautista hoitajaa ja yöt ovat olleet muistisairaille hankalia. Tulokset ovat rohkaisevia:
– Tunnistimet ovat tuoneet lisätietoa yön ajan tapahtumista, ja kuudessa tapauksessa seitsemästä on saatu varmuus, että asukkaat voivat jatkaa asumista siellä, sanoo tutkija Jukka Määttälä.
Öinen vaeltelu kesällä yleisempää
Tarkoitus on kerätä tietoa, miten hyvin muistisairas pärjää yksin etenkin yöaikana ja milloin on tarve vaihtaa hoitomuotoa. Haaveena on levittää liiketunnistinvalvontaa myös Soiten kotihoidon yksiköihin.
Tunnistimet kertovat, milloin vanhus heräilee, alkaa liikkua ja missä hän liikkuu. Samoin nähdään, jos hän poistuu asunnosta ja kauanko hän viettää aikaa asunnon ulkopuolella.
Kokeilussa on huomattu, että valoisaan aikaan kesällä öinen kuljeksiminen on yleisempää, talvella taas on rauhallisempaa.
– Yön ajan seikkaileminen ja vaelteleminen saadaan paremmin kiinni. Niistä halutaan tietoa hoitajille. Hoitokäynnit ovat monesti lyhyitä, ja paljon jää aikaa niiden ulkopuolelle, sanoo Määttälä.
Kaatumista tunnistin ei vielä havaitse, mutta järjestelmää voidaan laajentaa. Myös sänkyyn voidaan liittää paineantureita, mutta niitä ei vielä ole otettu mukaan kokeiluun.
Omaisille turvaa, muistisairaalle tuttuutta
Tutkija Jukka Määttälä muistuttaa, että ympäristön tuttuus on muistisairaalle tärkeää. Uusi miljöö tuottaa aina hankaluuksia, joten mitä kauemmin ihminen pystyy asumaan tutussa paikassa, sitä parempi. Muistisairaalle valvontajärjestelmän toivotaankin tuovan parannusta elämän laatuun:
– Voidaan ehkä pidentää kotona ja tutussa ympäristössä asumista, jolloin elämisen laatu ja itse päättämisen ajatus säilyy.
Omaisille ja hoitajille se taas tuo turvaa: järjestelmän avulla nähdään, kuinka muistisairas pärjää kotona ja myös se, milloin tarvitaan järeämpää hoitomuotoa.
Määttälä toteaa, ettei liiketunnistin tietenkään korvaa ihmiskontaktia, mutta tuo hoitajille lisätietoa arjen sujumisesta, sillä hoitokerrat eivät kata 24 tuntia.
Kokeilu suunnattu hoitotyöhön
Vastaavantapaisia kokeiluja on tutkija Jukka Määttälän mukaan tehty tai niitä on meneillään muuallakin Suomessa. Ne kohdistuvat kuitenkin lähinnä yksittäisiin henkilöihin. Kokkolassa keskitytään kehittämään järjestelmää, joka soveltuu hoitotyöhön, ja sitä kehitetäänkin yhdessä hoitajien kanssa.
– Monet markkinoilla olevat laitteet on suunnattu omaisten käyttöön eivätkä ne niin hyvin sovellu hoitajien arkeen, sanoo Määttälä.
Kokeilu on laajenemassa Kuusikummun palvelutalosta Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymän Soiten erikoishoitoyksiköihin, jos rahoitus järjestyy. Kolmivuotisen hankkeen kokonaiskustannukset ovat 400 000 euroa. Kokeilua vetää yliopistokeskus Chydenius.
Järjestelmästä odotetaan siis hyötyä muistisairaille, omaisille ja hoitajille, mutta sen lasketaan tuovan myös säästöä:
– Jos vanhus voi tällaisen systeemin avulla viettää vuoden kotona, puhutaan jopa 30 000 euron säästöstä ihmistä kohti, sanoo Jukka Määttälä.