Jokioislainen Hemmo Teerimäki huomasi pihapihlajassaan jotain erikoista jo vuonna 2012. Se ei vaikuttanut tuulenpesältä, vaan ikivihreältä pallomaiselta pensaalta.
Teerimäen epäilykset heräsivät. Kyseessä saattaisi olla misteli, mutta varmistus asiaan saatiin vasta hiljattain. Uutisointi Turun seudun misteleistä sai Teerimäen ottamaan yhteyttä Turun yliopistoon.
Puutarhaneuvos Arno Kasvi saapui Jokioisille tarkistamaan asiaa. Ja onneksi saapui, sillä kyseessä ei todellakaan ollut tuulen- tai harakanpesä.
– Kyllä kai hän aika hämmästynyt, ihastunut ja innostunutkin siitä oli, tuumaa Teerimäki.
– Sain omistajan luvalla kuvata, tehdä havaintoja ja ottaa näytteitä. Se oli kookas misteli, ja siitä sai hyvät näytteet, kertoo puolestaan Kasvi itse kohtaamistaan Jokioisten mistelin kanssa.
Kasvi toimitti mistelistä näytteet Turun yliopiston herbaarioon.
– Olivat kaikki erilaisia kuin Turun mistelit. Sirompaa, sanoisinpa melkein pohjoisempaa kantaa, jos eivät nyt hämeenlinnalaiset löydä omista puistaan, Kasvi nauraa.
Huhuja Tampereen mistelistä
Kasvi sanoo, että tällä hetkellä Jokioisten misteli on Suomen pohjoisin havainto.
– Olen kuullut huhuja, että Tampereella olisi [misteliä], mutta ne ovat ilmeisesti itse kylvettyjä hedelmäpuihin.
Ja niitä ei lasketa, Kasvi sanoo.
Misteli on puoliloisiva pensas, joka elää esimerkiksi pihlajan, lehmuksen, vaahteran ja poppelin oksilla. Talvella sen huomaa parhaiten, koska kasvusto ei piiloudu isäntäpuunsa lehtien sekaan.
Olen kuullut huhuja, että Tampereella olisi [misteliä], mutta ne ovat ilmeisesti itse kylvettyjä hedelmäpuihin. Arno Kasvi
Jokioisten misteliäkään ei huomaa kesäisin, sanoo Hemmo Teerimäki. Oksanhankaan majoittunutta misteliä saa katsoa niska kenossa.
– Pihlaja on noin kuusi metriä pitkä, ja se on noin metrin siitä latvasta, Teerimäki mittailee.
Misteliä kantava pihlaja ei Jokioisilla kasva sinänsä kovin suojaisalla paikalla, mutta itse piha on suojaisa ja lämmin.
– Siihen paistaa koko päivän aurinko, Teerimäki vakuuttaa.
Kulorastasko toi mistelin Jokioisille?
Misteli leviää marjoja syövien lintujen, kuten kulorastaan matkassa.
Arno Kasvi ei pidä mahdottomana, että misteli olisi voinut levitä myös laajemmalle Hämeessä, esimerkiksi Hämeenlinnan seudulle. Vanajavedeltä löytyy rantalehtoja ja lämpimiä rinteitä, joissa misteli saattaisi hyvinkin menestyä.
Sellaiselle paikalle kulorastas saattaisi keväällä hyvinkin saapua muuttomatkaltaan misteliä muassaan.
Kasvin tiedossa lähin Suomea oleva paikka, josta misteliä luonnollisesti levinneenä löytyy, on Tukholma. Mutta mitä kautta misteli Suomeen lintujen matkassa on tullut, se on jo toinen juttu. Mutta miksi misteli Suomeen on rantautumassa?
– Siihen saattaa olla monet syyt, mikä sitä levittää, ja se ei ole meille ihan tarkkaan selvillä.
Mistelihavainnoista voi ilmoittaa sähköpostilla osoitteeseen puutarharuissalo@utu.fi, kannustaa Kasvi.
Myrkyllinen misteli on meille tuttu elokuvien ja sarjakuvien kautta. Mistelin alla saa jouluna suudella (Historia) ja Asterixissa tietäjä Akvavitix tarvitsee misteliä taikajuomaansa varten. Misteli tunnetaan myös lääkekasvina, ja puoliloisivaan pensaaseen liittyy myös erilaisia uskomuksia..
Jokioisten mistelistä kertoi ensimmäisenä Forssan Lehti. Turun misteleistä Arno Kasvia on haastateltu aiemmin muun muassa Ylellä ja Turun Sanomissa.