Palovamma, allerginen reaktio, tulehdus. Tätä kaikkea hoito osaamattoman kosmetologin käsissä voi aiheuttaa.
Kosmetologit käyttävät hoidoissaan monenlaisia laitteita, kuten valoimpulssi- ja ultraäänilaitteita, joilla voidaan saada helposti isoakin tuhoa aikaan.
– Jos esimerkiksi ultraäänilaitteen hoitopäätä pitää samassa kohdassa liian pitkään, saa se aikaan palovamman, kertoo SKY-opiston lehtori Taina Raivio.
Koulutettu kosmetologi tietää Raivion mukaan myös milloin jotain laitteellista hoitoa ei voi asiakkaalle antaa. Esimerkiksi raskaus, erilaiset sairaudet ja tahdistimet voivat olla esteenä hoidolle.
Kauneudenhoitoala on Raivion mukaan nykyisellään villiä.
– Tällä hetkellä kuka tahansa voi toimia kosmetologina riippumatta siitä, onko hänellä alalle päivääkään koulutusta.
Koulutettu kosmetologi ymmärtää etsiä tietoa ja verrata sitä. Taina Raivio
Raivio toivoisi, että alalla toimijoiden ammattipätevyyttä valvottaisiin. Hänen mukaansa alan ammattilaiset ovat pyrkineet viemään asiaa eteenpäin. Huonolla tuloksella.
– Meille on sanottu, että valvottavaa on muutenkin niin paljon, ettei lisää enää oteta, koska emme ole terveydenhuollon toimijoita.
Hoitovirheiden riski suuri
Jotkut kosmetologien käyttämistä laitteista, kuten valoimpulssilaite ja laser, ovat osittain samanlaisia kuin terveydenhuollon ammattilaisten käyttämät. Kosmetologien laitteet ovat vain pienitehoisempia.
Ihotautilääkäri Ari Karppisen mielestä laitteet ovat turvallisia, kunhan hoitoa antaa laitteiden käyttökoulutuksen saanut henkilö.
– Jos ei ole tarpeeksi tietoa ihon toiminnasta ja rakenteesta sekä erityistietoa laitteesta, voivat seuraukset olla ennalta arvaamattomat.
Karppinen on itse joutunut hoitamaan potilaita pieleen menneiden kosmetologisten hoitojen jälkeen. Hän kertoo nähneensä usein esimerkiksi tapauksia, joissa hormonaalista maksaläiskää on hoidettu valoimpulssihoidoilla.
– Tietyn tyyppisiä maksaläiskiä ei saisi hoitaa millään kuumentavilla laitteilla, koska on riski, että ne vain tummenevat.
Taina Raivio on samaa mieltä siitä, että hoitovirheiden mahdollisuus on isompi ilman koulutusta. Laitteiden tuntemisen lisäksi kosmetologin täytyy osata arvioida käyttämiensä tuotteiden ainesosat ja soveltuuko tuote asiakkaalle.
– Koulutettu kosmetologi ymmärtää etsiä tietoa ja verrata sitä. Kouluttamaton kosmetologi saattaa tilata ulkomailta tuotteita, joiden sisällöstä ei olla varmoja tai laitteita, jotka eivät ole käyttöturvallisia.
Raivio ei osaa sanoa tarkkaa tilastoa siitä, paljonko hoitovirheistä tehdään ilmoituksia.
– Suomen Kosmetologien Yhdistykseen tulee jonkin verran valituksia ja useimmiten ne koskevat kouluttamattomien kosmetologien tekemiä virheitä.
Valvonta ja lainsäädäntö epäselvää
Jos kauneudenhoitoala on villiä, sitä on myös sen valvonta ja lainsäädäntö.
Kun Yle selvitti sitä, kuka valvoo laitehoitojen ja laitteiden turvallisuutta tai sitä, miksi kuka tahansa voi toimia kosmetologina, oli vastauksen saaminen vaikeaa.
Vastauksia haettiin sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM) sekä ja opetus- ja kulttuuriministeriöstä (OKM). Useiden keskustelujen ja puhelinsoittojen jälkeen löytyi henkilö, joka osasi valottaa, miksi täysin kouluttamaton ihminen voi toimia kosmetologina.
Tällä hetkellä meillä ei ole lakia, joka mahdollistaisi valvonnan. Pasi Orreveteläinen
STM:n hallitussihteeri Eila Mustonen kertoo, että kosmetologi ei voi olla nimikesuojattu ammatti, koska laissa ammattihenkilöiltä edellytetään terveydenhuoltoalan koulutusta, ja kosmetologin koulutusta ei katsota sellaiseksi.
– En lähtisi jatkossakaan sijoittamaan kosmetologeja ammattihenkilölakiin terveydenhuollon ammatiksi. Kuitenkin vaikuttaa siltä, että alan kuluttajansuojaa pitäisi vahvistaa muun lainsäädännön kautta.
Nimikesuojattuja tai laillistettuja terveydenhuoltoalan ammattinimikkeitä ovat tällä hetkellä muun muassa hieroja, kiropraktikko ja lähihoitaja.
Laki turvallisuuden tarkastamisen esteenä
Pikkuhiljaa kokonaiskuva kosmetologien käyttämien laitteiden ja hoitojen turvallisuuden valvonnasta selvisi.
Soitto Säteilyturvakeskukseen (STUK) paljastaa, että se ei valvo ainakaan ultraääni- ja valoimpulssilaitteiden turvallisuutta. Ne ovat yhdet yleisimmässä käytössä olevista kosmetologien laitteista.
STUK:in tarkastaja Pasi Orreveteläinen kertoo sen johtuvan siitä, että ultraääntä, jota käytetään myös kosmetologien käyttämissä laitteissa, ei ole mainittu säteilylaissa.
– Valoimpulssilaitteen tuottamalle säteilylle ei ole asetettu enimmäisarvoja laissa, joten emme voi valvoa niiden käyttöä.
Kosmetologien käyttämistä laitteista STUK valvoo radiofrekvenssi- ja laserlaitteita.
Kun yhden henkilön voimin tehdään tarkastuksia, on se alle 100 tarkastusta vuodessa. Janne Niemelä
Yhdenkään laitteen turvallisuutta ei myöskään valvota millään tavalla maahantuontivaiheessa. Orreveteläinen kertoo sen johtuvan lainsäädännöstä.
– Tällä hetkellä meillä ei ole lakia, joka mahdollistaisi valvonnan. Maahantuojat myyvät laitteita suoraan yrityksille, joten emme voi siihen puuttua.
Useat kosmetologien käyttämistä laitteista ovat siis täysin vailla valvontaa ja niitä voi käytännössä tilata kuka tahansa. Esimerkiksi erilaisia valoimpulssilaitteita on markkinoilla tuhansia, ja niiden hintahaitari liikkuu muutamasta sadasta eurosta kymmeniin tuhansiin euroihin.
Alle sata tarkastusta vuodessa
Kauneusalan palvelujen turvallisuudesta taas vastaa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes). Valvontatyö on pitkälti pistokoetyyppistä ja sillä pyritään varmistamaan, että yrittäjä toimii kuluttajaturvallisuuslain mukaan.
Tukesin ryhmäpäällikkö Janne Niemelä kertoo, että tällä hetkellä heillä on yksi henkilö, joka tekee tarkastuskäyntejä kauneudenhoitopalveluita tarjoaviin yrityksiin.
– Kun yhden henkilön voimin tehdään tarkastuksia, on se alle 100 tarkastusta vuodessa.
Tarkastuksia voidaan tehdä myös kuluttajan tai yrityksen tekemän ilmoituksen perusteella.
Jos kuluttajalle on tullut vahinkoa kosmetologisesta hoidosta, voi hän ilmoittaa siitä Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon. Tällöin Tukes voi tehdä tarkistuskäynnin kyseiseen hoitolaan.
Kirurgin välineet olisivat aika huonot putkimiehen käsissä. Ja kirurgi ei olisi hyvä putkimies. Marjo Poutanen
Tukesin ylitarkistaja Annina Nyholm kertoo, että kauneudenhoitoalan toimijoiden osaamista ei tarkisteta ennakkoon, vaan valvontaa tehdään ilmoitusten tai riskiarvion perusteella.
Nyholm korostaakin sitä, että kuluttajan ilmoituksista on iso apu Tukesin valvontatyössä.
Kauneusalan palvelujen turvallisuuden valvonta on siirtynyt kunnilta Tukesille vuonna 2016. Niemelän mukaan monet kuluttajat eivät tiedä sitä, mikä näkyy myös Tukesille tulleiden ilmoitusten määrässä.
– Kovin paljon emme saa kuluttajapalvelusta aiheutunutta vaaraa koskevia ilmoituksia. Viime vuonna saimme yhteensä 237 ilmoitusta kuluttajilta ja yrityksiltä ja ne koskivat useita eri aloja.
Kuluttaja itse vastuussa ammattitaidon varmistamisesta
Tällä hetkellä on kuluttajan omalla vastuulla, että hän menee koulutetun kosmetologin hoidettavaksi.
Vaikka kauneudenhoitopalveluja tarjoava henkilö vastaa aina palvelun turvallisuudesta, on sen valvonta käytännössä mahdotonta. Alalla on toimijoita tuhansia ja tarkastajia tällä hetkellä vain yksi.
Kosmetologin koulutuksen takaa ainakin se, että hänellä on Suomen Kosmetologien Yhdistyksen myöntämä merkki. Sellaisen saa vain tutkinnon suorittanut kosmetologi.
Laurea-ammattikorkeakoulun kauneudenhoitoalan yliopettaja Marjo Poutanen kertoo, että kun hän itse menee uudelle kosmetologille, hän kysyy ainakin: missä kosmetologi on opiskellut, miksi hän suosittelee juuri jotain tiettyä hoitoa ja mitä tuotteet sisältävät.
– Kuluttajan kannattaa itsekin kysellä ja miettiä, että onko tämä sellainen paikka, missä haluan ihoani hoidattaa. Ja sellainen paikka, mistä saa varmasti rahalleen vastinetta.
Poutasen mielestä kouluttamattomalle kosmetologille hoitoon meneminen on kuin menisi polvileikkaukseen putkimiehen luokse.
– Kirurgin välineet ovat huonot putkimiehen käsissä. Ja kirurgi ei olisi hyvä putkimies. Toivoisin, että kauneudenhuoltoalallakin valvottaisiin sitä, että kuka tahansa ei pääsisi tekemään hoitoja.